- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osituksessa huomioitavat velat määrittyvät pääsääntöisesti ositusperusteen syntyhetken mukaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että osituksessa huomioidaan pelkästään sellaiset velat, jotka ovat saaneet alkunsa ennen ositusperusteen syntymistä. Osituksella tarkoitetaan yleensä joko puolisoiden välisen avioliiton purkautumisesta tai toisen puolison kuolemasta johtuen järjestettävää toimitusta, joka suoritetaan pelkästään vaadittaessa. Osituksen tavoitteena on puolisoiden välisen avioliiton aikana kestäneen aviovarallisuussuhteen purkaminen ja toimitus voidaan suorittaa joko sopimusosituksena, osapuolten väliseen sopimiseen perustuen, tai toimitusosituksena, johon tuomioistuin määrää pesänjakajan. Ositusperusteena on avioliiton purkautumisen tai toisen puolison kuoleman lisäksi pidetty asumuseroa silloin, kun puolisot on tuomittu asumuseroon vieraassa valtiossa ja heidän varallisuussuhteisiinsa tulee sovellettavaksi kuitenkin Suomen laki. Asumuseron nojalla toimitettava ositus on selkeästi kahta muuta tilannetta harvinaisempi.
Ositusperusteen syntyhetki on jo artikkelin alussa mainituin tavoin osituksessa huomioitavien velkojen suhteen merkittävä ajankohta. Avioliiton purkautuessa toimitettavan osituksen osalta ositusperusteen syntyhetkenä pidetään avioeron vireilletuloa ja toisen puolison kuoleman johdosta toimitettavan osituksen osalta puolison kuolinhetkeä. Avioeron vireilletulona pidetään sitä hetkeä, jona avioeroa koskeva hakemus joko kummankin tai pelkästään toisen puolison toimesta tehdään käräjäoikeudelle. Osituksessa huomioitavat, eli ennen ositusperusteen syntyä alkunsa saaneet, velat tulevat katettaviksi osituksessa. Sama koskee myös niitä korkoja, jotka ovat ositusperusteen syntyhetkellä maksamatta.
Artikkelin myötä perehdytään tarkemmin niin puolisoiden velkasuhteisiin kuin siihen, mitä velkojen huomioiminen ja kattaminen osituksessa käytännössä katsoen pitävät sisällään.
Puolisoiden velkasuhteista
Puolisoiden avioliiton aikaisten velkasuhteiden osalta noudatetaan erillisyysperiaatetta. Periaatteen sisältö voidaan tiivistää niin, että kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, jonka hän on joko ennen avioliiton solmimista tai avioliiton aikana tehnyt. Lisäksi puolison on mahdollista antaa velkasitoumuksia täysin itsenäisesti. Sen, että puoliso voi päättää itsenäisesti ottavansa myös luottoa, voidaan katsoa suojaavan myös velkojaa. Velkojaa pyritään suojaamaan lisäksi joillakin muilla keinoilla, kuten säätämällä siitä, että puolisoiden sopiessa aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavasta vieraan valtion laista, on sopimukseen velkojaa vastaan mahdollista vedota vain, jos sopimus on rekisteröity avioehtosopimuksen rekisteröimiselle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Velkojen erillisyyttä ilmentävästä periaatteesta seuraa, että toisen puolison avio-oikeuden alaisen tai myöskään siitä vapaan omaisuuden ulosmittaaminen ei ole mahdollista toisen puolison velasta. Kyseisenlainen omaisuus ei myöskään voi pääsääntöisesti tulla kuuluvaksi velkaa olevan puolison konkurssipesään. Velkojen erillisyysperiaatteesta voidaan poiketa joko puolisoiden yhteisvelkavastuuta ilmentävässä tilanteessa tai elatusvelan tapauksessa.
Mitä osituksessa huomioitaville veloille tapahtuu osituksen aikana?
Osituksessa huomioitavat velat tulevat katetuiksi ositusta toimitettaessa. Ositus on jaettu kahteen vaiheeseen, joita kutsutaan laskennalliseksi ja reaaliseksi vaiheeksi. Laskennallinen vaihe on puolisoiden osituksessa huomioitavien velkojen suhteen olennainen, kun reaalinen vaihe keskittyy enimmäkseen esimerkiksi tasingon yksilöimiseen ja siirtoon toiselle puolisolle. Osituksen laskennallisen vaiheen aikana osituslaskelmassa erotetaan ensiksikin puolisoille itselleen kuuluva omaisuus. Erottamisen jälkeen edetään niin, että puolisoille kuuluva omaisuus jaetaan avio-oikeuden alaiseen ja avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen. Omaisuusryhmät on tällöin arvostettava osituksen toimittamisen ajankohdan mukaiseen arvoonsa. Velkojen osalta arvostamista seuraava vaihe on olennainen, kun puolisoille lasketuista bruttovarallisuuksista vähennetään heidän velkansa.
Vähentämisen osalta on huomionarvoista, että velat, jotka kohdistuvat avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen vähennetään avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen kohdistuvat velat vähennetään puolestaan avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta. Jos velkaa on otettu tarkoituksena parantaa tai hankkia avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, tulee velka kattaa ensisijaisesti avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella. Toissijaisesti kattaminen tehdään tosin avio-oikeuden alaan kuuluvalla omaisuudella tällöinkin. Velkojen kohdentamisen suhteen on katsottu olevan olemassa myös joitakin poikkeuksia. Pääsääntönä on velkojen kattamisen osalta pidetty, että toiselle puolisolle täysin kuuluva velka katetaan täysin hänen omaisuudestaan ja puolisoiden yhteinen velka puolestaan puoliksi kummankin omaisuudesta. Perheen elatusta varten yhdessä tehdyn velan suhteen noudatetaan erikseen määriteltyjä säännöksiä. Kun puolisoilla on yhteistä velkaa, on velkavastuuta kutsuttu myös solidaariseksi vastuuksi. Velkojan on tällöin mahdollista periä velkaansa sen eräännyttyä kummalta tahansa velalliselta. Yhteisen velan tapauksessa puolisoiden on mahdollista vaatia toisen osuuden maksamista tai siitä vakuuden antamista ennen kuin ositus tulee toimitettavaksi.
Osituslaskelman ja puolisoiden velkojen osalta on noudatettu ”nollasäännöksi” kutsuttua sääntöä, jonka ydinajatuksena on se, että puolison ollessa ylivelkainen hänen säästökseen merkitään nolla, ei negatiivista määrää. Kun puolisoiden velat on osituksen laskennallisessa osassa katettu, lasketaan yhteen puolisoiden avio-oikeuden alaiset säästöt. Tällöin saatava niin sanottu avio-oikeuden alainen netto-omaisuus jaetaan tyypillisimmin kahtia kummallekin puolisolle, minkä jälkeen voidaan laskea tasingon määrä ja edetä osituksen kulun osalta selkeämmin kohti reaalista vaihetta.
Velkojen kattamiseen ja osituksessa huomioitaviin velkoihin liittyvien epäselvien tilanteiden osalta voi olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
Osituksessa huomioitavien velkojen piiri ja suuruus
Velkojen kattamisen osalta on olennaista, että katettaviksi ja näin ollen osituksessa huomioitaviksi voivat tulla pelkästään sellaiset velat, jotka ovat jo olleet olemassa, kun puolisoiden välinen avio-oikeusyhteys on katkennut. Ajankohdalla tarkoitetaan jo artikkelin alkupuolella mainittua ositusperusteen syntyhetkeä, eli joko avioeron vireille tuloa tai toisen puolison kuolinhetkeä. Osituksessa tulee katetuksi myös avio-oikeusyhteyden katkeamisen jälkeen vanhentunut velka silloin, kun vanhentuminen ei tapahdu ennen kuin ositus toimitetaan. Samankaltaista ajatusta on sovellettu myös muilla tavoin lakanneisiin velkoihin. Säännön taustalla vaikuttavana ajatuksena on pidetty sitä, että osituksen toimittaminen saataisiin suoritettua sen varallisuustilanteen perusteella, joka on vallinnut silloin, kun puolisoiden välinen avio-oikeusyhteys on katkennut.
Myös osituskustannukset, jotka sisältävät pesänjakajan palkkion ja kulukorvauksen, voidaan huomioida osituksessa velkana. Takausvelan osalta on katsottu, että velka voidaan kattaa osituksessa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Kattaminen voidaan tehdä, jos päävelallisen maksukyvyttömyyttä voidaan pitää niin ilmeisenä, että takaajan maksuvelvolliseksi joutuminen on todennäköistä. Toisaalta kattamista on pidetty mahdollista myös, jos takaus on realisoitunut maksettavaksi hetkellä, jona puolisoiden avio-oikeusyhteys on katkennut.
Osituksen piiriin ja katettavaksi ei voida ottaa velkaa, joka syntyy vasta ositusperusteen syntymisen jälkeen. Kyseisenlaista velkaa ei voida kattaa siis siitä omaisuudesta, joka kyseisessä osituksessa ositetaan. Osituksessa ei voida huomioida myöskään esimerkiksi sellaisia kuluja, joita puolisolle on aiheutunut, kun hän on hakenut pesänjakajaa.
Velkojen suuruuden osalta on pidetty pääsääntönä sitä, että ne huomioidaan samansuuruisina kuin mitä ne ovat olleet silloin, kun ositusperuste on syntynyt.
Mikä vaikutus velkojen huomioimisella ja kattamisella on osituksen toimittamisen jälkeen?
Velkojen kattamisen ja huomioimisen osalta voidaan todeta, etteivät toimet vaikuta pääsääntöisesti millään tavalla siihen, millaiseen velkasitoumukseen puoliso on alun perin sitoutunut. Puolisot ovat siis myös avioeron jälkeen velvollisia vastaamaan niistä veloista, joihin ovat aiemmin sitoutuneet ja niiden ehtojen mukaisesti, joista on sitoutumisen yhteydessä tuolloin sovittu.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituksessa ei voida pääsääntöisesti huomioida sellaisia velkoja, jotka ovat saaneet alkunsa ositusperusteen syntyhetken jälkeen eli sen jälkeen, kun puolisoiden välinen avio-oikeusyhteys on katkennut.
- Ylivelkaisen puolison säästöksi tulee osituslaskelmassa merkittäväksi nolla.
Varoitukset
- Jos jokin velka jätetään kattamatta ositusta toimitettaessa ja siitä aiheutuu osituksen toiselle osapuolelle tarkoitettua suurempi määrä tasinkoa, voi seurauksena olla tietyissä tilanteissa jopa osituksen peräytyminen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa