- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Omaisuuden arvostamisen osalta on pidetty pääsääntönä sitä, että osapuolet voivat sopia keskenään suhteellisen vapaasti siitä, millaisia arvoja he haluavat osituksessa noudatettavan. Sopimisessa on tällöin huomioitava kuitenkin, etteivät sivullisen oikeudet saa tulla loukatuiksi. Jos osapuolten välinen ositusarvoista sopiminen osoittautuu mahdottomaksi, on viime kädessä tuomioistuimen määräämän pesänjakajan velvollisuus vahvistaa omaisuudelle arvo. Omaisuuden arvostaminen tapahtuu osituksessa pääosin samojen sääntöjen mukaisesti, joita noudatetaan myös perinnönjaossa.
Omaisuuden osituksella tarkoitetaan yleisesti ottaen toimenpidettä, jolla aviopuolisoiden avioliiton aikainen aviovarallisuussuhde puretaan. Osituksen toimittamiseen tulee olla ositusperuste, jona on pidetty niin toisen puolison menehtymistä kuin avioliiton purkautumistakin. Ensinnä mainitun ositusperusteen tilanteessa toimitettavaa ositusta kutsutaan jäämistöositukseksi ja avioeron vireille tultua toimitettua ositusta puolestaan avioero-ositukseksi. Avioeron on katsottu tulevan vireille silloin, kun puolisot joko yhdessä tai pelkästään toinen puoliso yksin ovat toimittaneet avioeroa koskevan hakemuksen jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeudelle. Osituksen ajankohtaistuminen on mahdollista myös harvinaisemmassa tilanteessa, jossa puolisot on vieraassa valtiossa tuomittu asumuseroon, mutta heidän varallisuussuhteisiinsa on tarkoitus soveltaa Suomen lakia. Omaisuuden osittaminen pohjautuu tällöin jo sille, että puolisot on tuomittu asumuseroon, jolloin ositusta kutsutaan asumusero-ositukseksi. Ositusperusteen syntyajankohdalla tarkoitetaan pääsääntöisesti avioerotilanteessa ajankohtaa, jona avioero on tullut vireille ja jäämistöosituksen osalta menehtyneen puolison kuolinpäivää.
Osituksen laskennallisesta osasta lyhyesti
Ositus voidaan jakaa laskennalliseen ja reaaliseen osaan. Omaisuuden arvostamisen kannalta merkitystä on erityisesti laskennallisella osalla, jonka aikana puolisoiden velka- ja omaisuussuhteet määritetään ja sekä avio-oikeuden alainen että kyseisestä oikeudesta vapaa omaisuus arvostetaan. Laskennallisessa vaiheessa on siis pidetty tarpeellisena, että puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet ja niiden arvot tulevat selviksi. Omaisuuden suhteen on sovellettu pääsääntöisesti nimiperiaatetta, jolloin sen on katsottu kuuluvan sille henkilölle, jonka nimissä se on. Puolisoiden varat ja velat tulee luetteloida ositusperusteen syntyhetken mukaisesti, eikä osituslaskelmaan voida pääsääntöisesti huomioida kyseisen hetken jälkeisiä velkoja tai varoja. Osituksessa edetään yleensä niin, että puolisoiden avio-oikeuden alaan kuuluvan netto-omaisuuden määrittelyn jälkeen siirrytään kummallekin puolisolle kuuluvaan avio-osaan liittyviin kysymyksiin ja sitä myötä mahdollisen tasingon laskemiseen.
Sopimus- ja toimitusositus
Osituksen toteuttamistapojen esittelyn myötä voidaan ymmärtää paremmin, minkä takia osituksen osapuolet voivat joissain tilanteissa sopia omaisuuden arvostuksesta, kun se paikoin jää pesänjakajan tehtäväksi.
Ositus voidaan toimittaa joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Sopimusosituksen ydinajatuksena on se, että osapuolet voivat sopia keskenään osituksen aloittamisesta ja hoitamisesta, jolloin tilanteen mukaan voidaan käyttää apuna myös asiamiehiä. Sopimusositusta voidaan käyttää niin aviopuolisoiden välisessä kuin kuolleen puolison pesän osakkaiden ja lesken välisessä osituksessa. Avioeron tapauksessa puolisot valitsevat toimittajan ositukselle, mutta kyseiselle henkilölle ei anneta pesänjakajalle kuuluvia valtuuksia. Erityispiirteitä voivat ositukseen tuoda niin tietyt lesken hyväksi tarkoitetut oikeudet kuin edunvalvontatilanteet.
Ositus on mahdollista toimittaa sopimusosituksen sijaan myös toimitusosituksena, jos ensinnä mainitun edellytykset eivät täyty. Toimitusosituksessa tuomioistuin määrää joko jonkun ositustahon tai osakkaan vaatimuksesta pesänjakajan toimittamaan osituksen. Ositustahoina on avioerotilanteissa pidetty puolisoja ja jäämistöosituksessa puolestaan niin leskeä kuin kuolleen puolison oikeudenomistajia sekä perillisiä tai testamentin saajia taikka kumpiakin. Pesänjakajasta artikkelissa puhuttaessa viitataan nimenomaan toimitusositusta ilmentävään tilanteeseen.
Omaisuuden arvostamisen pääsääntö ja käyvän arvon periaate
Omaisuuden arvostamisen lähtökohtana on osituksessa pidetty usein omaisuuden myyntihintaa, ja puolisoiden onkin katsottu olevan oikeutettuja vaatimaan kyseessä olevalle omaisuudelle sen kauppahintaa todennäköisesti vapailla markkinoilla vastaavaa arvoa. Käyttökelpoisena ajatuksena on niin osituksessa kuin perinnönjaossa pidetty käyvän arvon periaatteeksi kutsuttua periaatetta, josta keskusteltaessa on paikoin suositeltu Verohallinnon ohjeisiin turvautumista. Käyvän arvon periaatteen on katsottu yleisesti ottaen johtavan samaan edellä mainittuun pääsääntöön eli siihen, että omaisuus on arvostettava sen todennäköisen myyntihinnan mukaan. Avioliittolaki ei sääntele osituksessa tehtävää omaisuuden arvostamista, minkä on katsottu tuovan toimenpiteeseen haasteita. Tällöin arvostamisessa on voitu antaa myyntiarvon lisäksi painoarvoa myös keskenään erilaisille arvoille, kuten omaisuuden verotusarvolle, hankinta-arvolle, käyttöarvolle ja ainakin periaatteessa myös merkittävälle omaisuuteen liittyvälle tunnearvolle.
Omaisuuden myyntiarvosta on pidetty mahdollisena poikkeamista ylöspäin, jos tilanne sellaista vaatii sen vuoksi, että kyseinen arvo on jostain syystä jäänyt esimerkiksi olennaisesti pienemmäksi kuin käyttö- tai hankinta-arvo. Myös omaisuuden arvostamisajankohtaa on pidetty sääntelemättömyytensä vuoksi tulkinnanvaraisena asiana ja painoarvoa on usein annettu osituksen tekohetkelle.
Osituslaskelma ja eri laatuisten omaisuuksien arvostaminen
Osituslaskelmaan merkitään rahavaroista niiden nimellisarvo ja korko, joka huomioidaan osituspäivään saakka. Kiinteän omaisuuden kannalta on pidetty arvon määrittämisen suhteen merkittävänä niin erilaisia fyysisiä tekijöitä kuin oikeudellisia tekijöitä ja markkinatekijöitä. Fyysisenä tekijänä on pidetty esimerkiksi kiinteän omaisuuden sijaintia, oikeudellisena tekijänä säännöksiä kiinteistön käyttöoikeuksista ja markkinatekijöinä seikkoja, kuten samankaltaisten kiinteistöjen kysyntä. Arvioitavaksi voi osituksen yhteydessä tulla myös metsän arvo, jolloin huomioidaan puuston määrän osoittava metsäarvo, johon voidaan tehdä joitakin lisäyksiä. Arvostettaessa ranta-alueita tai muita kiinteistöjä, on hyödyllisinä pidetty kiinteistöjen kauppahintarekisteriä ja kauppahintatilastoja. Irtaimen omaisuuden osalta on lähtökohtana ollut myyntihintaa koskevan pääsäännön mukaisesti esineen todennäköinen luovutushinta ja haastavana on omaisuuden arvostamisen kannalta pidetty erityisesti yrityksen arvostamista vaativia tilanteita.
Edellä esitellyn mukaisesti voidaan huomioida, että omaisuuden arvostamiseen liittyy runsaasti vaikeita kysymyksiä ja käytännössä hankalasti toteutettavia oikeudellisia toimenpiteitä. Omaisuuden arvostamisen ajankohtaistuessa on suositeltavaa olla yhteydessä osaavaan lakimieheen.
Omaisuusluettelo
Puolisoiden varat ja velat on yleisesti ottaen luetteloitava, jotta omistussuhteiden selvittäminen voidaan tehdä. Omaisuuden osituksen osalta on mahdollista, että jompikumpi puolisoista vaatii erityisen omaisuusluettelon laatimista. Luettelon ollessa selkeä ja hyvin yksilöity, on se hyödyllinen niin osituksen sujuvan toimittamisen kuin osituslaskelman kattavuuden tarkistamisen kannalta. Omaisuusluettelon laatimisen osalta on esitetty ajatus, jonka mukaan puolisot laativat ensin omat luettelonsa ja vertailevat luetteloita sen jälkeen keskenään niin, että löydetään ongelmakohdat, jotka vaativat arvonsa osalta neuvottelua. Erimielisyyksistä voidaan tällöin tehdä luetteloon myös merkintä. Omaisuusluettelon ei ole katsottu voivan korvata tiettyjen muotomääräysten mukaista ositustoimitusta ja luettelon laatiminen on mahdollista jo silloin, kun ositusperuste ei ole vielä edes syntynyt. Omaisuusluettelon voidaan katsoa olevan tarpeellinen pelkästään avioeroon liittyvissä ositustilanteissa ja jäämistöosituksissa luettelon tarkoituksen korvaa perukirja. Omaisuusluettelon merkityksen on katsottu ilmenevän erityisesti puolisoiden keskinäisessä suhteessa silloin, kun on tarpeen saada selvitys siitä, kummalle jokin omaisuus kuuluu. Myös omaisuusluetteloon on kohdistettu joitakin muotomääräyksiä. Omaisuusluettelosta kerrotaan lisää artikkelissa ”Luettelon laatiminen puolisoiden omaisuudesta”.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Omaisuuden arvostamisessa sovelletaan lähtökohtaisesti käyvän arvon periaatetta, eli usein omaisuuden myyntihintaan perustuvaa arviota.
- Ositustahojen vaikutusmahdollisuudet omaisuuden arvostamisen osalta voivat vaihdella riippuen esimerkiksi siitä, millä tavalla ositus toteutetaan.
Varoitukset
- Omaisuuden arvostamiseen osituksessa voi liittyä hyvinkin haastavia kysymyksiä, joiden tarkoituksenmukaiseen ratkaisemiseen tarvitaan usein oikeudellista osaamista.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa