- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Tasajakoon vaikuttaa kuitenkin se, ovatko puolisot tehneet avioehtosopimuksen. Tasajako on vain pääsääntö, josta voidaan poiketa tekemällä avioehtosopimus. Jos avioliitto päättyy kuoleman johdosta eikä avioeron vuoksi, ja eloonjääneellä puolisolla on enemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla, leskellä on oikeus pitää kaikki oma omaisuus itsellään. Hänen ei tarvitse siis suorittaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
Avioehtosopimuksella on siis vaikutusta siihen, miten omaisuus osituksessa jaetaan puolisoiden kesken. Avioehtosopimuksia on erilaisia. Käytännössä yleisin avioehtosopimus on sellainen, jossa määrätään, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen. Tällöin avioliiton purkauduttua molemmat puolisot pitävät oman omaisuutensa.
Tietyissä tilanteissa kohtuusharkinnan perusteella voidaan poiketa niistä säännöistä, joita omaisuuden osituksessa muutoin noudatettaisiin. Tällöin kyse on osituksen sovittelusta. Omaisuuden ositusta voidaan sovitella, jos ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Silloin, kun osituksen sovittelua harkitaan, on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi sekä muut näihin verrattavat, puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Osituksen sovittelua harkitaan jokaisen yksittäistapauksen kohdalla erikseen. Huomioon otetaan kohtuus- ja oikeudenmukaisuusnäkökohdat. Mitään yleisiä säännöksiä siitä, milloin osituksen sovittelu voi tulla kyseeseen tai miten sovittelu tai miten sovittelu ratkaistaan, ei ole olemassa. Osituksen sovittelu perustuu aina harkintaan ja harkinta tehdään kussakin yksittäistapauksessa erikseen.
Tavallisimmin osituksen sovittelu tulee kyseeseen ensinnäkin silloin, kun kyseessä on lyhytaikainen lapseton avioliitto eikä aviopuolisoilla ole avioehtosopimusta. Jos toinen puolisoista omistaa huomattavasti enemmän omaisuutta kuin toinen, omaisuuden tasajako voisi johtaa siihen, että vähemmän omaisuutta omistava puoliso saisi perusteetonta etua. Toiseksi ositusta voidaan sovitella tilanteessa, jossa on kyseessä pitkäaikainen avioliitto ja puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen. Jos toinen puolisoista on hoitanut kotia ja lapsia toisen puolison käydessä töissä, avioehtosopimuksen noudattaminen voi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen, kun otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden taloudellinen asema sekä toisen puolison toiminta kotona yhteisen talouden hyväksi. Tällöin siis avioehtoa ei välttämättä oteta lainkaan huomioon, vaan omaisuus jaetaan tasan puolisoiden kesken.
Avioehtosopimuksella on siis suuri vaikutus osituksen lopputulokseen. Ositusta voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin sovitella. Sovittelu on harkinnanvaraista ja sovittelun tarve arvioidaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Edellä mainitut tilanteet ovat vain esimerkkejä, joissa sovittelu voi tulla harkittavaksi. Lisätietoa osituksen sovittelusta saat soittamalla lakipuhelimeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa