- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ositus on aviopuolisoiden välillä avioliiton kestäessä vallinneen aviovarallisuussuhteen purkamiseen tähtäävä toimitus, joka voidaan tehdä, mikäli niin ositusperusteen synnyttyä vaaditaan. Omaisuuden hukkaaminen aiheuttaa yleensä omaisuuden vähenemistä niin, että väheneminen koituu toisen puolison haitaksi ositusta toimitettaessa. Osituksen myötä pyritään selvittämään puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin liittyvät kysymykset lopullisesti ja tavallisesti määrittämään se omaisuus, joka puolisoille avio-oikeutensa nojalla kuuluu. Jos omaisuutta on luovutettu esimerkiksi alihintaan tai täysin vastikkeetta, voi avio-oikeuden alaan kuuluvan omaisuuden ja puolisoiden avio-osien määrien laskeminen vääristyä, jolloin osituksen lopputulos ei vastaa puolisoiden tosiasiallisia varallisuussuhteita.
Osituksen syntyhetkenä pidetään avioeron vireilletultua toimitettavan avioero-osituksen tapauksessa nimenomaan avioeron vireilletulohetkeä, eli sitä, kun puolisot tai toinen puoliso tekevät avioeroa koskevan hakemuksen jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeudelle. Toisen puolison kuoltua toimitettavassa jäämistöosituksessa ositusperusteen syntyhetki on toisen puolison kuolinhetki. Ositus voidaan toimittaa myös asumuseron tilanteessa, kun asumusero tuomitaan vieraassa valtiossa puolisoiden välillä, joiden varallisuussuhteisiin sovelletaan Suomen lakia. Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, voidaan osituksen sijaan toimittaa omaisuuden erottelu. Artikkelin edetessä on tarkoitus tarkastella sellaisia seikkoja, jotka ovat omaisuuden hukkaamisen ja teon ositukseen liittyvien vaikutusten kannalta olennaisia.
Puolisoiden omistussuhteista, vallinnanrajoituksista ja huolellisuusvelvollisuudesta
Puolisoiden välillä vallitsee avioliiton kestäessä varojen ja velkojen erillisyyden periaate niin, että puolisot omistavat nimiperiaatteen mukaisesti nimissään olevan omaisuuden ja voivat ottaa velkaa haluamallaan tavalla, velasta yksin vastaten. Puolisoiden välinen avio-oikeus konkretisoituu vasta silloin, kun ositusperuste syntyy ja osituksen toimittaminen mahdollistuu. Osituksessa puolisoilla on pääsääntöisesti oikeus puoleen avio-oikeuden alaisen nettovarallisuuden yhteenlasketusta säästöstä, jollei avio-oikeutta ole rajoitettu tai suljettu pois avioehtosopimuksin tai muin määräyksin. Avio-oikeus kattaa kaiken ennen avioliiton solmimista ja avioliiton aikana ennen ositusperusteen syntymistä saadun ja hankitun omaisuuden, jota ei nimenomaisesti ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.
Puolisoiden omaisuus voidaan osituksen osalta olennaisella tavalla jakaa avio-oikeuden alaan kuuluvaan ja siihen kuulumattomaan omaisuuteen, mutta omistussuhteissa ilmeneviä poikkeuksia voi aiheutua jo avioliiton kestäessä esimerkiksi tiettyjen vallinnanrajoitusten, kuten sen myötä, ettei puolisolla ole avioliiton kestäessä oikeutta luovuttaa eteenpäin kiinteää omaisuutta ilman toisen puolison suostumusta, jos omaisuuden käyttötarkoitus on perheen kotina oleminen. Luovuttamiseen voidaan tällöin rinnastaa omaisuuden vuokralle antaminen tai muun siihen liittyvän käyttöoikeuden perustaminen.
Puolisoille on yleisesti ottaen osoitettu velvollisuus hoitaa avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuuttaan niin, ettei se pääse vähenemään aiheettomasti toisen puolison vahingoksi. Kyseinen huolellisuusvelvollisuus ei estä kuitenkaan omaisuuden tavanomaista luovuttamista, vaan velvollisuuden on katsottu liittyvän nimenomaisesti tarkoitukselliseen omaisuuden hukkaamiseen. Puoliso voi pyrkiä omaisuuden hukkaamiseen sen vuoksi, että osituksen lopputulos on hänelle omaisuuden määrän vähetessä edullisempi, omaisuuden määrän vaikuttaessa suoranaisesti osituksessa laskettavaan avio-osaan ja sen myötä enemmän omistavan puolison maksettavaksi tulevan tasingon määrään. Tilanne voi hukkaamisen myötä kääntyä myös täysin tosiasiallisia olosuhteita vastaamattomaksi niin, että hukkaamiseen syyllistynyt henkilö saa tasinkoa, jota hänen ei muutoin tulisi saada lainkaan.
Omaisuuden hukkaamiseen ja siihen liittyviin toimintamahdollisuuksiin voi kohdistua oikeudellisesti hankalia kysymyksiä, minkä vuoksi saattaa olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
Osituksen piiriin kuulumaton omaisuus ja oikeus vastikkeeseen
Osituksen piirin hahmottamisen osalta merkittäväksi muodostuu ositusperusteen syntyhetki, joka katkaisee puolisoiden välisen, avioliitosta johtuvan, avioyhteyden. Avio-oikeuden ja näin ollen osituksen piiristä on nimenomaisesti suljettu pois omaisuus, joka on ansaittu taikka saatu perintönä, lahjana tai testamentin myötä sen jälkeen, kun ositusperuste avioero-ositukselle tai jäämistöositukselle on syntynyt. Avio-oikeus mainittuun omaisuuteen voi kuitenkin olla, jos puolisoiden välinen avioeroasia raukeaa muusta syystä kuin toisen puolison kuolemasta johtuen.
Puolison voi olla mahdollista saada toiselta puolisolta vastiketta erilaisissa tilanteissa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos toinen puoliso on hoitanut taloudellisia asioitaan huolimattomasti, käyttänyt avio-oikeuden alaisen omaisuuden vallintaoikeutta väärin tai muulla tavalla menetellyt oloihin soveltumattomasti ja saanut aikaan sen, että omaisuus on vähentynyt oleellisesti. Vastikkeita koskevan sääntelyn katsotaan katkeavan pääsääntöisesti ositusperusteen syntyhetkellä, vaikka puolisoille osoitettu huolellisuusvelvollisuus jatkuukin.
Jos puoliso on antanut lahjaksi jotain muuta kuin vallintarajoitusten alaista omaisuutta ja aiheuttanut omaisuutensa olennaisena pidettävän vähentymisen, eikä toiselle puolisolle voida suorittaa siksi osituksessa täyttä vastiketta, voidaan annettu lahja tai lahjan arvo joutua palauttamaan puolison oikeuden toteutumisen vaativalta määrältä. Toimelta vaaditaan tällöin, ettei lahjan antanut puoliso ole huomioinut asianmukaisesti toisen avio-oikeutta ja lahjan saanut henkilö on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää lahjan toista puolisoa loukkaavasta luonteesta. Jos puoliso on antanut lahjanlupauksen, muttei sitoumusta ole ositusta tehtäessä täytetty, ei sitä toisen puolison oikeutta loukkaavana tule saattaa voimaan. Kanne omaisuuden palauttamisesta tulee nostaa vuoden kuluessa osituksen toimittamisesta ja viimeistään silloin, kun lahjoituksen täyttämisestä on kulunut kymmenen vuotta.
Ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen välillä tehdyt toimet
Edellä esitellystä voidaan huomata, että ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen välille jää aika, jona puolisoilla ei ole enää avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Osituksen kannalta on huomionarvoista se, että vaikka ositusperusten syntyhetki määrittää osituksen piirin, tapahtuu ositettavan omaisuuden arvostaminen pääsääntöisesti vasta osituksen toimittamishetken mukaisesti. Myös ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen välisen niin sanotun välitilan aikana puolisot saattavat ryhtyä omaisuuden hukkaamista ilmentäviin toimiin, jotka voivat saada aikaiseksi sen, ettei jokin avio-oikeuden alaan kuulunut omaisuus ole enää ositusta toimitettaessa omaisuuden omistaneen puolison vallinnassa ja ositettavissa. Puoliso voi ennen ositusta pyrkiä myymisen ja omaisuuden alihintaan luovuttamisen lisäksi myös esimerkiksi antamaan omaisuutta täysin vastikkeetta tai piilottamaan sitä muulla tavalla.
Välitilan varalle on luotu sääntelyä niin, että puoliso on velvollinen tekemään tilin ositusperusteen syntyhetken jälkeen vallinnassaan olleesta omaisuudesta. Tilintekovelvollisuus koskee niin avio-oikeuden alaan kuuluvaa kuin siihen kuulumatonta omaisuutta. Tilin avulla tulisi olla mahdollista perehtyä tarvittaessa osituksessa vielä myöhemmin siihen, miten varallisuusmassa on muuttunut. Voi olla yleisesti mahdollista, että puoliso pyrkii välitilan aikana joko hukkaamaan omaisuuttaan tai käyttämään vallintaoikeuksiaan toisen puolison kannalta vahingollisesti. Velvollisuus pitää huolta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta koskee myös välitilaa. Kuten artikkelin aikana on ilmennyt, ei puolison ole mahdollista saada vastiketta kuitenkaan johtuen ositusperusteen syntyhetken jälkeisestä omaisuuden luovutuksesta.
Olennaiseksi kysymykseksi omaisuuden hukkaamisen kannalta, välitilaa tarkasteltaessa, voidaan katsoa muodostuvan, onko omaisuutta luovutettu kyseisenä aikana alihintaan niin, että omaisuus on päässyt hukkaantumaan aiheuttaen toiselle puolisolle vahinkoa. Kun tarkastellaan omaisuuden hukkaamista, kiinnitetään huomio yleisesti ottaen omaisuuden esineelliseen seurantaan. Omaisuuden hukkaamista ei ole yleensä voitu katsoa tapahtuneen, jos omaisuutta luovutetaan esimerkiksi käypään hintaan. Toisaalta huomioitavaksi voi tulla tilanne, jossa luovutus tehdään tarkoituksena ilman perusteita välttää tiedossa olevaa hintojen nousua. Jos puolisoiden omaisuus ei kuulu vallinnanrajoitusten alaan, on se periaatteessa luovutettavissa tavalliseen tapaan ositusperusteen syntyhetkenkin jälkeen. Ositettavaksi on katsottu tulevan se omaisuus, joka on joko alkuperäisenä tai surrogaattina, eli alkuperäisen omaisuuden sijaan tulevana, omaisuutena jäljellä. Jos omaisuutta katsotaan hukatun, tulee ositettavaksi niin sanottu restituutioerä. Puolison ei ole mahdollista omaisuutta välitilan aikana myymällä saada luovutuksesta maksettavaa veroa osituksen myötä välillisesti edes osin myös toisen puolison maksettavaksi. Tilanteeseen sovellettavalla restituutioperiaatteella voidaan yksinkertaistaen katsoa tarkoitettavan sitä, että puolison hukattua omaisuutta ositusperusteen syntyhetken jälkeen toiselle puolisolle vahinkoa aiheuttaen, voidaan osituslaskelma ositusta toimitettaessa tehdä ositusperusteen syntyhetken tilannetta ilmentäen sillä tavalla, kuin hukkaamisen kohteena ollut omaisuus olisi edelleen ositettavissa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Omaisuuden hukkaaminen voi ilmetä esimerkiksi omaisuuden alihintaisena tai täysin vastikkeettomana luovuttamisena.
- Jos omaisuutta voidaan katsoa hukatun, voidaan se tietyissä tilanteissa edelleen huomioida osituksessa niin kuin hukkaamista ei olisi lainkaan tehty.
Varoitukset
- Omaisuuden hukkaamisella voidaan vaikuttaa avio-oikeuden ja maksettavan tasingon määrään, jolloin toimi koituu toisen puolison haitaksi, eikä ositus ilmennä asioiden tosiasiallista tilaa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa