- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ositus voidaan toimittaa vaadittaessa ja tavallisimmin silloin, kun puolisoiden välinen avioliitto päättyy joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Osituksella pyritään purkamaan puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde ja ratkaisemaan siihen liittyvät kysymykset pysyvästi, joten omaisuuteen liittyvät omistajanvaihdokset ja siten myös verotus ajankohtaistuvat usein toimituksen edetessä. Verotussidonnaiset ongelmat tai epäselvät kysymykset kohdistuvat osituksen yhteydessä useimmiten varainsiirtoverotukseen ja paikoin myös lahjaverotukseen. Artikkelin edetessä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin verotuksen osalta olennaisia, osituksessa ilmeneviä seikkoja.
Jos ositus toimitetaan puolisoiden välisen avioeron vireilletultua, on kyse avioero-osituksesta, jossa ositustahoina ovat puolisot. Toisen puolison kuoltua järjestettävässä jäämistöosituksessa ositustahoja ovat puolestaan eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison oikeudenomistajat. Ositusperusteen syntyminen, eli hetki, jonka jälkeen ositustahojen on mahdollista vaatia osituksen toimittamista, on ensimmäisenä mainitussa avioeron vireilletulon hetki ja jälkimmäisenä mainitussa toisen puolison kuolinhetki. Ositus voidaan toimittaa myös, jos puolisot tuomitaan vieraassa valtiossa asumuseroon niin, että heidän varallisuussuhteisiinsa tulee soveltaa Suomen lakia. Ositusta toimitettaessa toteutetaan puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen, joten jos kyseinen oikeus on nimenomaisesti, esimerkiksi avioehtosopimuksin tai muin määräyksin, suljettu pois, voidaan osituksen sijaan toimittaa omaisuuden erottelu.
Milloin varainsiirtoverotus tulee osituksen yhteydessä kyseeseen?
Varainsiirtoveroa tulee maksaa valtiolle tavallisesti silloin, kun luovutetaan kiinteistö tai arvopaperi. Omistusoikeuden luovutuksesta veronmaksuvelvollinen henkilö on tällöin luovutuksensaaja. Osituksen yhteydessä varainsiirtoverovelvollisuuden syntymistä pohdittaessa tulee huomioitavaksi niin se, onko toimituksessa luovutettu mainitunlaista omaisuutta, eli kiinteistö tai arvopaperi, kuin toisaalta se, voidaanko tehtyä luovutusta pitää vastikkeellisena. Näin ollen varainsiirtoverovelvollisuuden voidaan katsoa syntyvän, jos kiinteistö tai arvopaperi vaihtaa ositusta toimitettaessa omistajaa ja kyseisestä omaisuudesta suoritetaan vastikkeena sellaista varallisuutta, joka ei kuulu osituksessa jaettavana olevaan varallisuuteen. Jos muuta varallisuutta käytetään vastikkeena vain joltain osin, kohdistetaan verovelvollisuus kyseiseen osaan. Omaisuuden luovutusta voidaan pitää vastikkeellisena siis sen takia, että suoritus on tehty varoilla, jotka eivät kuulu siihen omaisuuteen, joka osituksen yhteydessä muutoin tulisi jaettavaksi. Osituksessa jaettavan varallisuuden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi avioehtosopimuksin poissuljettu omaisuus ja sellainen omaisuus, joka on jo ositettu aiemmin.
Jos vastikkeena omaisuudesta tai arvopaperista on käytetty elatusavun kertamaksua, ei varainsiirtoverovelvollisuutta synny. Varainsiirtoverovelvollisuutta ei synny myöskään, jos ositusvarallisuuteen sisältyvä kiinteistö tai arvopaperi vaihtaa omistajaa niin, että luovutuksessa ei osapuolten sopimisen mukaan käytetä ositettavana olevan varallisuuden ulkopuolista varallisuutta. Toisaalta, vaikka osituksessa jaettavana olevan varallisuuden ulkopuolisia varoja käytetään osituksessa, ei varainsiirtoverovelvollisuus kuitenkaan tule kyseeseen, jollei kiinteistöä tai arvopaperia luovuteta. Kiinteistön omistusoikeuden saajan huolehdittavaksi tulee myös lainhuudon tai kirjaamisen hakeminen ja kiinteistöveron maksu.
Puolisoiden välisiä avioliiton aikana tehtyjä kiinteistön ja arvopaperin luovutuksia kohdellaan tavalliseen tapaan varainsiirtoverovelvollisuuden alaisina luovutuksina.
Tasinkoon liittyvä verotus
Tasingon suorittamista ei yleisesti ottaen pidetä vastikkeellisena suorituksena. Tasinko, eli avio-oikeuden alaisen omaisuuden tasauserä, on määrä, jonka enemmän omistava puoliso voi joutua suorittamaan osituksen laskennalliseksi vaiheeksi kutsutun osan aikana tehdyn osituslaskelman perusteella. Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, noudatetaan osituksessa tavallisesti ajatusta siitä, että kummallakin puolisolla on oikeus puoleen puolisoiden avio-oikeuden alaisen nettovarallisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Tasingon avulla puolisoiden osuudet avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta saadaan tasoitettua samansuuruisiksi. Osituksen osapuolen suorittaessa osituksen laskennallisessa vaiheessa tehdyn osituslaskelman mukaisesti tasinkoa toiselle osapuolelle, ei suorituksesta tavallisesti tarvitse maksaa varainsiirtoveroa koskien myös tilanteita, joissa tasinko suoritetaan osituksen ulkopuolisin varoin.
Vastikkeena saadusta omaisuudesta voidaan pitää kuitenkin laskennallisen osituksen osituskirjasta ilmetessä sitä osaa omaisuudesta, joka ylittää tasingonmaksuvelvollisuuden. Varainsiirtoverovelvollisuus voi syntyä myös luovutettaessa laskennallisen tasingon maksamiseksi avio-oikeudesta vapaa kiinteistö tai arvopaperi tai silloin, kun on tehty suoritus osituksen ulkopuolisin varoin tilanteessa, jossa osituslaskelma on puuttuva tai puutteellinen niin, ettei tasingon määrä tai laskennallinen ositus ole selvitettävissä. Osituksen laskennallisesta vaiheesta poiketen, keskitytään osituksen reaaliseen vaiheeseen siirryttäessä korostetusti tasingon yksilöimiseen ja siirtämiseen siihen oikeutetulle osituksen osapuolelle. Tasingonmaksuvelvollinen henkilö voi pääsääntöisesti päättää, mitä omaisuutta haluaa tasinkona luovuttaa.
Tasingosta luopuminen
Osituksen yhteydessä voi ajankohtaistua tilanne, jossa tasinkoon oikeutettu henkilö ei olekaan halukas vaatimaan itselleen tai vastaanottamaan tasinkoa, johon hänellä on oikeus. Tasingosta luopuminen on mahdollista tehdä aina silloin, kun ositusperuste on jo syntynyt. Tasinkoon oikeutetun henkilön on mahdollista luopua oikeudesta vaatia tasinkoa tai osaa siitä. Jos tasingosta luovutaan jo ennen ositusperusteen syntymistä ja luopuminen estää osituksen sovittelun vaatimisen myöhemmin, ei luopumista välttämättä voida pitää luopumistahdon ilmoituksen antajaa sitovana. Ennakollinen tasingosta luopuminen ei kuitenkaan ole mitätön, vaan se sitoo lähtökohtaisesti antajaansa. Luopumisen osalta voidaan pitää mahdollisena sen pätemättömyyteen vetoamista, jos esimerkiksi olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Verotuksen osalta tasingosta luopuminen voi olla merkittävä tilanteessa, jossa henkilö luopuu tasingosta, mutta määrää samalla, että haluaa osuuteensa tulevan omaisuuden menevän toiselle henkilölle. Jos henkilö haluaa näin ollen lahjoittaa omaisuutta, syntyy saannosta lahjaverovelvollisuus.
Eroaako omaisuuden erottelun verotuksellinen kohtelu osituksesta?
Kuten artikkelin alussa jo mainittiin, on omaisuuden osituksen sijaan mahdollista paikoin toimittaa omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelu toimitetaan yksinkertaisimmillaan silloin, kun puolisoiden avio-oikeus on suljettu pois täydellisesti avio-oikeuden poissulkevalla avioehtosopimuksella. Omaisuuden erottelussa varainsiirtoverovelvollisuuden alaisena luovutuksena pidetään vastikkeellista omistajanvaihdosta koko maksetun vastikkeen osalta. Näin ollen voitaisiin siis katsoa, että varainsiirtoverotus on omaisuuden osituksen ja erottelun kesken toisistaan poikkeavaa. Vastikkeellisena omistajanvaihdoksena pidetään esimerkiksi rahavastikkeen maksamista, toisen velasta vastuunottamista, yhteisvastuullisesta velasta vastuunottamista tai vaihdon tekemistä. Veron perusteeseen on mahdollista lukea myös yhtiölaina, joka kohdistuu omistajaa toimituksessa vaihtaviin asunto-osakkeisiin. Huomionarvoista on omaisuuden erottelun osalta kuitenkin se, että erottelu saattaa paikoin olla myös osittaista tai muuttua toimituksen myötä sovittelun johdosta ositukseksi, jolloin myös ositusta koskevat verotukselliset erityissäännöt saattavat ajankohtaistua.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ositukseen liittyvä verotus keskittyy pääosin tilanteisiin, joissa osituksen yhteydessä tapahtuu vastikkeellisina pidettäviä kiinteistön tai arvopaperin luovutuksia.
- Tasingon suorittamiseen voi liittyä verotuksellisia kysymyksiä ja tasingosta luopumisen myötä voi ajankohtaistua tilanteesta riippuen myös lahjaverovelvollisuus.
Varoitukset
- Ositukseen liittyviin verotuskysymyksiin on tehty artikkelissa suppea katsaus ja ne voivat muodostua oikeudellisesti hyvinkin hankaliksi. Epäselvien kysymysten osalta ja tilannekohtaista arviota tarvittaessa on suositeltavaa olla yhteydessä aiheeseen perehtyneeseen lakimieheen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa