- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ositus on pääsääntöisesti joko puolisoiden tai eloonjääneen puolison ja menehtyneen puolison perillisten, tai periaatteessa kuolinpesän, välinen asia. Osituksen ilmoittaminen viranomaisille ei näin ollen ole pakollista, mutta se on mahdollista kuitenkin tehdä niin haluttaessa. Osituksen ilmoittaminen rekisteröitäväksi voi olla puolisoille varteenotettava vaihtoehto silloin, kun puolisoilla on tarve suojalle toisen puolison velkojia vastaan. Huomionarvoista on myös se, että osituksen aikana tehdään usein monia muita oikeustoimia, joiden ilmoittaminen tai rekisteröinti voi olla tarpeellista. Osituksella tarkoitetaan toimenpidettä, jolla puretaan aviopuolisoiden välillä avioliiton aikana vallinnut aviovarallisuussuhde. Ositus toimitetaan vaadittaessa ja oikeutta vaatia ositusta on kutsuttu myös ositusvaateeksi. Osituksen tekeminen ei näin ollen ole pakollista, eikä sen toimittamiselle ole myöskään säädetty määräaikaa. Ositus on mahdollista toimittaa silloin, kun on olemassa jokin ositusperuste. Ositusperusteena on voitu pitää toisen puolison kuolemaa tai toisaalta puolisoiden keskinäisen avioliiton purkautumista. Ensinnä mainittua kutsutaan tällöin jäämistöositukseksi ja toisena mainittua puolestaan avioero-ositukseksi. Ositus on lisäksi mahdollista tehdä silloin, kun puolisot on tuomittu vieraassa valtiossa asumuseroon ja heidän varallisuussuhteisiinsa tulee sovellettavaksi Suomen laki. Jos avio-oikeutta, eli oikeutta toistensa omaisuuteen, ei puolisoiden välillä ole lainkaan, voidaan ositus jättää tekemättä ja toimittaa sen sijaan omaisuuden erottelu.
Ositus tehdään siis silloin, kun avioliitto edellä määritellyin tavoin päättyy, eikä puolisoiden välistä avio-oikeutta ole. Ositustahoina on jäämistöosituksen tilanteessa pidetty sekä leskeä että menehtyneen puolison oikeudenomistajia. Menehtyneen puolison oikeudenomistajia voivat olla tällöin perilliset, testamentin saajat tai kummatkin. Avioerotilanteen yhteydessä ositustahoina pidetään kumpaakin puolisoa.
Osituskirjan sisältö
Osituksen osalta voidaan soveltaa pääosin samoja muotomääräyksiä kuin perinnönjaossa. Ositus on mahdollista suorittaa joko sopimus- tai toimitusosituksena. Sopimusosituksessa ositustahot voivat sopia keskenään ositusmenettelystä ja toimittaa osituksen sopimuksensa mukaisesti, joko keskenään tai asiamiehiä apuna käyttäen. Toimitusositus ajankohtaistuu puolestaan silloin, kun sopimusosituksen tekeminen ei ole mahdollista. Tällöin tuomioistuin määrää ositusta hoitamaan pesänjakajan. Sopimus- ja toimitusosituksesta on mahdollista saada tarkempaa lisätietoa perehtymällä artikkeliin ”Toimitus- tai sopimusositus”.
Kummankin osituksen toimittamistavan osalta on huomioitava pakolliset muotomääräykset, kuten vaatimus osituskirjan laatimisesta ja allekirjoittamisesta. Osituskirja on merkittävä väline, mikäli ositus on tarkoitus ilmoittaa rekisteröitäväksi. Osituskirjan tulee sopimusositusta jäämistöosituksen tapauksessa toimitettaessa olla kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoittama, jollei asian hoitamiseen ole käytetty valtakirjoja. Jos ositus tehdään toisaalta sopimusosituksena ilman pesänjakajan osallistumista toimeen, tulee osituskirjan olla kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama. Mikäli toimituksen suorittaa yksin pesänjakaja, jää myös osituskirjan allekirjoittaminen yksin hänen tehtäväkseen, jolloin todistajien läsnäolo ei ole tarpeen. Toisaalta ositustahot hyväksyvät osituskirjan tällöinkin allekirjoittamalla osituskirjan ja merkitsemällä siihen hyväksymistä ilmentävän klausuulin.
Asian kannalta on olennaista huomioida, että mikäli osituskirja katsotaan väärennetyksi tai sopimusositus on syntynyt tilanteessa, jossa puolisot eivät todellisuudessa ole olleet läsnä tekemässä sopimusta, on ositus mitätön. Aineellinen tai muodollinen osituksessa oleva virhe voi myös aiheuttaa osituksen pätemättömyyden ja muotovirheeseen viitaten on mahdollista moittia niin sopimus- kuin toimitusositusta.
Ositusta koskevien muotomääräysten noudattaminen on katsottu riittäväksi myös silloin, kun toimituksen myötä annetaan tasinkona kiinteää omaisuutta. Tasinkona pidetään sitä määrää, jonka enemmän omistava puoliso voi joutua osituksen myötä suorittamaan toiselle puolisolle. Kiinteän omaisuuden osalta tasingon saanut puoliso on kuitenkin oikeutettu lainhuudon saamiseen, jos osituskirja on tiettyjä muotomääräyksiä noudattaen laadittu. Kiinteään omaisuuteen liittyvistä ilmoittamismahdollisuuksista kerrotaan artikkelissa lisää jäljempänä, alaotsikon ”Muiden oikeuksien ilmoittaminen ja rekisteröinti” alla.
Osituksen suorittamiseen ja osituskirjan muotovaatimuksiin voi paikoin liittyä hankalia kysymyksiä, joiden osalta voi olla suositeltavaa olla yhteydessä asiaan perehtyneeseen lakimieheen.
Pitääkö osituskirja rekisteröidä?
Kuten artikkelin alkupuolella ilmeni, ei osituskirjan ilmoittaminen rekisteröitäväksi ole pakollista. Ilmoittaminen voidaan kuitenkin tehdä, mikäli puolisot haluavat niin. Ilmoittaminen ja rekisteröiminen tulevat tällöin tehtäviksi maistraatissa. Maistraatin voi valita vapaasti, eikä ilmoittamista ole näin ollen sidottu esimerkiksi puolisoiden kotipaikan maistraattiin. Käytännössä katsoen voi olla puolisoille kuitenkin helpointa rekisteröidä osituskirja lähimmässä maistraatissa. Osituskirjan rekisteröinnille ei ole, kuten ei myöskään osituksen toimittamiselle, asetettu määräaikaa, joten ilmoittaminen on mahdollista tehdä milloin tahansa. Osituksen tulee tällöin kuitenkin olla jo suoritettu, mitä voidaan toisaalta pitää välttämättömänä myös osituskirjan olemassaololle. Osituskirjan rekisteriin merkitsemisellä ei ole merkitystä osituksen ositustahojen välillä vallitsevan pätevyyden kannalta. Rekisteröinti voi kuitenkin olla varteenotettava vaihtoehto silloin, kun esimerkiksi jo artikkelissa aiemmin mainituin tavoin tarvitaan suojaa toisen puolison velkojia vastaan. Osituskirjan rekisteröitäväksi ilmoittamisen yhteydessä tulee liittää mukaan niin alkuperäinen osituskirja kuin jäljennös siitä. Lisäksi tulee toimittaa itse hakemus ja tarvittaessa muita liitteitä.
Muiden oikeuksien ilmoittaminen ja rekisteröinti
Omaisuuden osituksen yhteydessä voi ositustahojen välillä tulla annettavaksi sellaista omaisuutta, jonka saanto on ilmoitettava ja kirjattava asianmukaisesti. Omistusoikeutta ilmentävällä kirjaamisella voi olla merkitystä esimerkiksi vaihdantatilanteessa. Oikeuksien kirjaaminen voi ajankohtaistua esimerkiksi silloin, kun kuolleella puolisolla ja näin ollen perittävällä on ollut kuolinhetkellä arvo-osuustili. Tällöin ensiksikin niin kuolinpesällä ja sen pesänselvittäjällä sekä pesänjakajalla ja avioero-osituksessa pesänjakajalla on oikeus saada tieto tilille kirjatuista asioista. Kuolinpesän on tällöin mahdollista esittää kirjaamishakemus koskien arvo-osuustiliä ja jos arvo-osuudet on perinnönjaossa osoitettu jollekin perillisistä, merkitään hänet arvo-osuustilin haltijaksi lainvoiman saaneen perinnönjakokirjan perusteella. Myös esimerkiksi osakeyhtiön hallitus pitää osake- ja osakasluetteloita, mutta henkilön ei ole katsottu olevan pakko rekisteröidä saamaansa osaketta. Rekisteröinti saattaa tosin olla osakkeisiin liittyvien oikeuksien käyttömahdollisuuksien kannalta välttämätöntä.
Asunto-osakeyhtiön hallitukselle on pääsääntöisesti asetettu velvollisuus pitää osakeluetteloa. Tilanteessa, jossa toinen puoliso kykenee osoittamaan osituskirjan avulla saaneensa asunto-osakkeen osituksen myötä tasinkona toiselta puolisolta, tulee osakeluetteloon tehdä merkintä uudesta omistajasta. Sama koskee myös perillistä tai testamentinsaajaa, joka kykenee näyttämään omistusoikeutensa toteen perinnönjakokirjan otteella ja siirtomerkinnällä, joka on tehty osakekirjaan. Myös henkilön saama käyttöoikeus voidaan kirjata, jolloin kirjaaminen suojaa kyseisen oikeuden pysyvyyttä. Mikäli jäämistöosituksen tai avioliiton purkautumiseen liittyvän osituksen yhteydessä asumisoikeus siirtyy toiselle henkilölle, on asiasta ilmoitettava rekisteriin.
Henkilö on velvollinen hankkimaan lainhuudon saannolleen aina silloin, kun kyse on kiinteistöön liittyvän omistusoikeuden vastaanottamisesta. Lainhuutohakemus tulee jättää Maanmittauslaitokselle, jolloin asia tulee vireille. Tilanteessa, jossa ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa, alkaa lainhuudatusvelvollisuus osituksen lainvoimaisuuden saannista. Mikäli kiinteistön omistusoikeus siirtyy toiselle puolisolle omaisuuden osituksen ja tasingon maksamisen myötä, on myös tällöin saannolle haettava lainhuuto. Edellytyksenä on osituksen lainvoimaiseksi tuleminen, kuten myös edellä mainitussa tilanteessa. Lainhuuto myönnetään osituksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen joko sopimusositusta koskevan asiakirjan tai pesänjakajan toimitusositusratkaisun perusteella, eikä tasinkosaantoa koske kiinteistön luovutukseen liittyvä muotomääräys. Osituksen perusteella tehtävään lainhuutohakemukseen tulee liittää alkuperäinen osituskirja, todistus osituksen lainvoimaiseksi tulosta ja mahdollisesti maksukuitti tasingon suorittamisesta. Osituksen myötä tapahtuneesta kiinteistön saannosta voi joutua varainsiirtoverovelvolliseksi siltä osin, kun vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavaa varallisuutta, eikä kyse ole elatusavun kertamaksusta. Verovelvollisuuden on katsottu koskevan vain vastikkeellisia saantoja.
Sekä kiinteistön omistajanvaihdostilanteista että toisen puolison menehtymisen jälkeisistä omaisuusjärjestelyistä voi olla tarpeellista ilmoittaa myös Verottajalle.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituskirja on mahdollista ilmoittaa rekisteröitäväksi maistraattiin.
- Myös joidenkin muiden oikeuksien ilmoittaminen ja rekisteröinti voi ajankohtaistua osituksen yhteydessä.
Varoitukset
- Rekisteröitävän osituskirjan tulee vastata sille asetettuja muotomääräyksiä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa