» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta (361/1999)
Takauksia ja vierasvelkapanttauksia koskee oma lakinsa: laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta tai lyhyemmin vain takauslaki. Vierasvelkapanttaus tarkoittaa panttausta, jossa velallinen ja pantinantaja ovat eri henkilöitä. Vierasvelkapantinantaja haluaa auttaa toista henkilöä esimerkiksi saamaan luottoa helpommin tai paremmilla ehdoilla. Jos tämä apua saanut velallinen ei maksa velkaansa sovitusti, velkoja saa myydä vierasvelkapantin ja ottaa häneltä puuttuvan rahamäärän näin saadusta myyntitulosta.
Takaus tarkoittaa sitoumusta, jonka takaaja (sitoumuksen antaja) antaa velkojalle kolmannen henkilön (alkuperäisen velallisen) velasta. Takaaja on vastuussa velasta niin kuin omastaan. Takaus on yksi henkilövakuuksista, joka varmistaa velkojalle sen, että velka tullaan maksamaan takaisin.
Historiaa
Takauslaki säädettiin Suomea 1990-luvun alussa koetelleen laman jälkeen ja näin puututtiin laman aikana huomattuihin vakuussääntelyn puutteisiin. Takaukset ja vierasvelkapanttaukset tarvitsevat oman lakinsa, sillä velkaa omaisuudellaan turvaava henkilö tarvitsee näissä vakuusjärjestelyissä erityistä suojaa. Ensinnäkin takaajat ja vierasvelkapantinantajat eivät pysty vaikuttamaan turvaamansa velan takaisinmaksuun kovinkaan tehokkaasti.
Toiseksi takaajat ja vierasvelkapantinantajat eivät välttämättä saa minkäänlaista välitöntä hyötyä takauksestaan tai panttauksestaan. Kolmantena syynä laintasoiselle sääntelylle on se, etteivät takaus ja vierasvelkapanttaus ole kovinkaan tunnettuja vakuusmuotoja, mutta niiden vaikutukset velallisen maksulaiminlyönnin tilanteessa voivat olla suhteettoman kovat verrattuna kyseisten oikeustoimien tekemisen vaivattomuuteen.
Takauslain sisältö
Takauslaki sisältää sääntelyä muun muassa takauksen sisällöstä, luotonantajan tiedonantovelvollisuudesta, takaajan oikeudesta saada tietoja, takaajan vastuun vähentymisestä ja lakkaamisesta tietyissä tilanteissa, päävelan perimisestä takaajalta sekä takaajan oikeudesta saada maksamansa summa takaisin velalliselta (takautumisoikeus). Suurin osa takauslain pykälistä näyttää sääntelevän pelkästään takausta. Takauslain lopussa on kuitenkin pykälä, jonka mukaan lähes kaikki sen pykälät koskevat soveltuvin osin myös vierasvelkapanttausta.
Takauslaki on toissijainen suhteessa muihin lakeihin
Takauslaki on yleislaki, eli jos joku toinen laki on sen kanssa ristiriidassa, sovelletaan tuota toista lakia. Lisäksi takauslain pykälät muodostavat eräänlaisen oletussopimuksen. Jos takauksen tai vierasvelkapanttauksen sisältöä halutaan muuttaa takauslain mukaisesta, vakuusjärjestelyn osapuolten täytyy sopia tällaisesta muutoksesta erikseen tai muutoksen tulee aiheutua jostakin osapuolia sitovasta tavasta (esimerkiksi kauppatavasta tai osapuolten omaksumasta käytännöstä).
On kuitenkin tärkeää huomata, ettei takauslaista saa poiketa yksityistakaajan tai yksityisen vierasvelkapantinantajan vahingoksi silloin, kun takaus- tai panttaussitoumus annetaan elinkeinonharjoittajalle, joka elinkeinotoiminnassaan myöntää luottoja (luotonantajalle). Parhaiten tunnettuja luottoja myöntäviä elinkeinonharjoittajia ovat pankit.
Takauslaki sisältää paljon yksityiskohtaista sääntelyä, jonka ymmärtämiseksi kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheen.
Vinkit
- Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta sisältää yleiset säännökset takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta
- Laista voit tarkistaa omat oikeutesi ja velvollisuutesi
- Lakimiehemme ovat käytettävissäsi mikäli tarvitset apua laintulkinnassa
Varoitukset
- Lain pykälien ymmärtäminen voi olla haastavaa ja siksi selvyyden saamiseksi on hyvä ottaa yhteyttä Minilexin asiantunteviin lakimiehiin
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa