"Käräjäoikeuteen vireille rikoshaaste" tarkoittaa sitä, että syyte rikosasiassa on virallisesti jätetty käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. Rikosasia tulee vireille, kun kirjallinen haastehakemus toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan. Yleensä rikosasian panee vireille syyttäjä nostamalla syytteen. Haastehakemus tarkoittaakin toimenpidettä, jolla oikeudenkäynti aloitetaan.
Vaikka yleinen käsitys on se, että oikeudenkäynti tulee vireille, kun rikosilmoitus tehdään, mutta asia ei ole näin. Prosessi voi saada alkunsa rikosilmoituksesta. Vireilletulossa keskeisintä on haastehakemuksen saapuminen käräjäoikeuden kansliaan.
Rikosasialla tarkoitetaan asiaa, jossa on kyse jostain rikoslain mukaisesta rikoksesta. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa silloin, kun syyttäjä päättää nostaa syytteen ja toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan. Syytteen nostamista edeltää poliisin tekemä esitutkinta sekä syyttäjän tekemä syyteharkinta.
Vireilletulon jälkeen tuomioistuin alkaa tutkimaan asiaa.
Rikosasioissa vireilletulon keskiössä on syyttäjän nostama syyte. Asia tulee vireille tuomioistuimessa, kun esitutkinta on valmistunut ja syyttäjä on suorittanut syyteharkinnan ja päättänyt nostaa syytteen.
Mikäli siis syyttäjä päätyy syyteharkinnassa siihen, että asiassa syytekynnys ylittyy, on hänen toimitettava kirjallinen haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Tällöin asia tulee vireille.
Joissain asioissa syyttäjä voi nostaa syytteen antamalla haasteen itse. Tällöin asia tulee vireille, kun haaste annetaan tiedoksi.
Asianomistajalla (rikoksen uhri) on toissijainen syyteoikeus. Tämä tarkoittaa, että syyttäjällä on ensisijainen syyteoikeus. Asianomistajalla on siis oikeus nostaa syyte silloin, kun syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen tai esitutkintaa ei ole aloitettu tai se on lopetettu. Toissijaisen syyteoikeuden käyttäminen on kuitenkin harvinaista. Asianomistajan käyttäessä syyteoikeuttaan tulee asia vireille kuten syyttäjänkin käyttäessä syyteoikeuttaan eli käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla haastehakemuksella.
Syyttäjän tekemä haastehakemus rikosasioissa
Haastehakemuksessa on ilmoitettava:
vastaaja eli syytetty
asianomistaja eli rikoksen uhri
syytteenalainen teko, sen tekoaika ja -paikka ja muut tiedot, jotka tarvitaan teon kuvailemiseksi
rikos, johon syyttäjä katsoo vastaajan syyllistyneen, esim. varkaus
rangaistus- ja menettämisvaatimus sekä muut vaatimukset ja lainkohdat, joihin ne perustuvat esim. sakkoa ja murtautumiseen käytetty sorkkarauta valtiolle
asianomistajan vaatimukset, joita syyttäjä ajaa esim. oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen (todistusteemat)
ylimääräinen tieto, jota syyttäjän on tarkoitus käyttää näyttönä, sekä perustelut ylimääräisen tiedon käyttämiselle
rikostorjuntaan luovutettu tieto, jota syyttäjän on tarkoitus käyttää näyttönä, sekä perustelut kyseisen tiedon käyttämiselle
syytteen nostamisen edellytyksenä oleva pyyntö taikka sitä koskeva määräys tai suostumus
seikat, joihin tuomioistuimen toimivalta perustuu, jollei toimivalta muutoin ilmene haastehakemuksesta
Lisäksi haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi sekä asianosaisten ja todistajien yhteystiedot. Syyttäjän on allekirjoitettava hakemus ja toimitettava todisteet sekä asiakirjat tuomioistuimelle hakemuksen yhteydessä tai viipymättä asian vireilletulon jälkeen.
Mikäli hakemus on puutteellinen, syyttäjää kehotetaan korjaamaan sitä määräajassa. Myös haastehakemusta edeltänyt esitutkinta voi olla puutteellinen. Syyttäjä voidaan määrätä huolehtimaan esitutkinnan täydentämisestä määräajassa.
Tuomioistuimen on annettava haaste viipymättä. Haasteen antaa käräjänotaari tai tuomioistuimen puheenjohtaja.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
60 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
"Käräjäoikeuteen vireille rikoshaaste" tarkoittaa sitä, että syyte rikosasiassa on virallisesti jätetty käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. Rikosasia tulee vireille, kun kirjallinen haastehakemus toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan. Yleensä rikosasian panee vireille syyttäjä nostamalla syytteen. Haastehakemus tarkoittaakin toimenpidettä, jolla oikeudenkäynti aloitetaan.
Vaikka yleinen käsitys on se, että oikeudenkäynti tulee vireille, kun rikosilmoitus tehdään, mutta asia ei ole näin. Prosessi voi saada alkunsa rikosilmoituksesta. Vireilletulossa keskeisintä on haastehakemuksen saapuminen käräjäoikeuden kansliaan.
Rikosasialla tarkoitetaan asiaa, jossa on kyse jostain rikoslain mukaisesta rikoksesta. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa silloin, kun syyttäjä päättää nostaa syytteen ja toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan. Syytteen nostamista edeltää poliisin tekemä esitutkinta sekä syyttäjän tekemä syyteharkinta.
Vireilletulon jälkeen tuomioistuin alkaa tutkimaan asiaa.
Rikosasioissa vireilletulon keskiössä on syyttäjän nostama syyte. Asia tulee vireille tuomioistuimessa, kun esitutkinta on valmistunut ja syyttäjä on suorittanut syyteharkinnan ja päättänyt nostaa syytteen.
Mikäli siis syyttäjä päätyy syyteharkinnassa siihen, että asiassa syytekynnys ylittyy, on hänen toimitettava kirjallinen haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Tällöin asia tulee vireille.
Joissain asioissa syyttäjä voi nostaa syytteen antamalla haasteen itse. Tällöin asia tulee vireille, kun haaste annetaan tiedoksi.
Asianomistajalla (rikoksen uhri) on toissijainen syyteoikeus. Tämä tarkoittaa, että syyttäjällä on ensisijainen syyteoikeus. Asianomistajalla on siis oikeus nostaa syyte silloin, kun syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen tai esitutkintaa ei ole aloitettu tai se on lopetettu. Toissijaisen syyteoikeuden käyttäminen on kuitenkin harvinaista. Asianomistajan käyttäessä syyteoikeuttaan tulee asia vireille kuten syyttäjänkin käyttäessä syyteoikeuttaan eli käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla haastehakemuksella.
Syyttäjän tekemä haastehakemus rikosasioissa
Haastehakemuksessa on ilmoitettava:
vastaaja eli syytetty
asianomistaja eli rikoksen uhri
syytteenalainen teko, sen tekoaika ja -paikka ja muut tiedot, jotka tarvitaan teon kuvailemiseksi
rikos, johon syyttäjä katsoo vastaajan syyllistyneen, esim. varkaus
rangaistus- ja menettämisvaatimus sekä muut vaatimukset ja lainkohdat, joihin ne perustuvat esim. sakkoa ja murtautumiseen käytetty sorkkarauta valtiolle
asianomistajan vaatimukset, joita syyttäjä ajaa esim. oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen (todistusteemat)
ylimääräinen tieto, jota syyttäjän on tarkoitus käyttää näyttönä, sekä perustelut ylimääräisen tiedon käyttämiselle
rikostorjuntaan luovutettu tieto, jota syyttäjän on tarkoitus käyttää näyttönä, sekä perustelut kyseisen tiedon käyttämiselle
syytteen nostamisen edellytyksenä oleva pyyntö taikka sitä koskeva määräys tai suostumus
seikat, joihin tuomioistuimen toimivalta perustuu, jollei toimivalta muutoin ilmene haastehakemuksesta
Lisäksi haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi sekä asianosaisten ja todistajien yhteystiedot. Syyttäjän on allekirjoitettava hakemus ja toimitettava todisteet sekä asiakirjat tuomioistuimelle hakemuksen yhteydessä tai viipymättä asian vireilletulon jälkeen.
Mikäli hakemus on puutteellinen, syyttäjää kehotetaan korjaamaan sitä määräajassa. Myös haastehakemusta edeltänyt esitutkinta voi olla puutteellinen. Syyttäjä voidaan määrätä huolehtimaan esitutkinnan täydentämisestä määräajassa.
Tuomioistuimen on annettava haaste viipymättä. Haasteen antaa käräjänotaari tai tuomioistuimen puheenjohtaja.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.