Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Minilex
30 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Nettikaupoissa tapahtuvissa huijauksissa on tyypillisesti kyse rikoslain 36 luvun 1 §:ssä säädetystä petoksesta tai 3 §:ssä säädetystä lievästä petoksesta. Kyse on usein tilanteesta, jossa myyjä harhauttaa ostajan maksamaan tililleen jonkin tuotteen kauppahinnan, muttei koskaan toimita tuotetta ostajalle.
Rikoslain 36:1 §:n mukaan petokseen syyllistyy se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää tahallisuutta, joten ilman lainkohdassa kuvattua erehdyttämistarkoitusta tai tahallista toisen erehdyksen hyväksi käyttämistä ei petokseen syyllisty. Jos netissä sovitun kaupan haluaa peruuttaa ja palauttaa ostajalle tämän maksaman summan, on kyse pikemminkin yksityisoikeudellisesta sopimusrikkomuksesta kuin rikoksesta.
Ehdollisen vankeuden määräämisestä täytäntöönpantavaksi säädetään rikoslain 2 b luvun 5 §:ssä. Ehdollinen vankeus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana sellaisen rikoksen, josta hänet olisi tuomioistuimen harkinnan mukaan tuomittava ehdottomaan vankeuteen tai yhdistelmärangaistukseen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.