Poikaystäväni äiti alkoi aiheettomasti syyttelemään minua ja kutsumaan huoraksi yms. kaikilla muilla mahdollisilla nimityksillä. Minulla on häneltä viestit todisteena. Voinko tehdä syytteen?
Rikoslain mukaan se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka joka muulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon. Halventamisella on siis lähtökohtaisesti tarkoitettu kaikkia sellaisia mahdollisia tekotapoja, joilla loukataan toisen kunniaa.
Säännös kunnianloukkauksesta koskee niin pieneen piiriin rajoittuvia kuin julkisiakin kunnianloukkauksia. Esittämällä toisesta perättömän väitteen, voi täten syyllistyä kunnianloukkaukseen. Lainsäädännön mukaisessa halventamisessa sen sijaan ei ole kysymys perättömästä väitteestä, vaan esimerkiksi loukkaavien mielipiteiden esittämisestä. Esimerkiksi niin sanottua ”huorittelua” on oikeuskäytännössä pidetty kunnianloukkauksena.
Kunnianloukkaus on rangaistava vain tahallisena tekona, joten se edellyttää lisäksi, että tekijä oli tietoinen lausumansa olevan mahdollisesti loukkaava. Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, eli uhrin tulee tehdä asiasta syyttämispyyntö, jotta syyttäjä voi ajaa syytettä käräjäoikeudessa. Syyttämispyyntö on mahdollista tehdä esimerkiksi samassa yhteydessä rikosilmoituksen tekemisen kanssa.
756 vastausta
Rikoslain mukaan se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka joka muulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon. Halventamisella on siis lähtökohtaisesti tarkoitettu kaikkia sellaisia mahdollisia tekotapoja, joilla loukataan toisen kunniaa.
Säännös kunnianloukkauksesta koskee niin pieneen piiriin rajoittuvia kuin julkisiakin kunnianloukkauksia. Esittämällä toisesta perättömän väitteen, voi täten syyllistyä kunnianloukkaukseen. Lainsäädännön mukaisessa halventamisessa sen sijaan ei ole kysymys perättömästä väitteestä, vaan esimerkiksi loukkaavien mielipiteiden esittämisestä. Esimerkiksi niin sanottua ”huorittelua” on oikeuskäytännössä pidetty kunnianloukkauksena.
Kunnianloukkaus on rangaistava vain tahallisena tekona, joten se edellyttää lisäksi, että tekijä oli tietoinen lausumansa olevan mahdollisesti loukkaava. Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, eli uhrin tulee tehdä asiasta syyttämispyyntö, jotta syyttäjä voi ajaa syytettä käräjäoikeudessa. Syyttämispyyntö on mahdollista tehdä esimerkiksi samassa yhteydessä rikosilmoituksen tekemisen kanssa.