Sain tuomion petoksesta, jossa olin asianomistajana. Rikos tapahtui n. 1v sitten ja kuulin tapauksesta nyt tuomion muodossa ensimmäistä kertaa sitten rikosilmoituksen teon. Olin rinosilmoitusta tehdessä ilmaissut haluni saada menettämästäni summasta korkoa, ja vielä varmistin tuomion saatuani tutkijalta että tämä tosiaan näkyy rikosilmoituksessa. Vaatimukseni korosta ei ole kuitenkaan jostain syystä päätynyt pöytäkirjaan ja sitä kautta tuomioon. Kysyin toimintaohjeita tuomion antaneesta käräjäoikeudesta ja he totesivat että minun pitäisi valittaa tuomiosta hoviin (ja samalla maksaa 270€ valitusmaksu). Enhän minä ole voinut vaikuttaa unohdukseen. Maksaako virheen tekijän taho valitusmaksun jos valitan hoviin vai pitääkö minun maksaa muiden virheestä?

1 vastaus


Minilex

60 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Hei ja kiitos kysymyksestäsi,

Syyttäjä voi ajaa korvausvaatimusta asianomistajan puolesta, jos asia on yksinkertainen ja selvä, ja syyttäjälle on toimitettu lasku, kuitti tai muu kirjallinen selvitys vaatimuksesta. Jos asianomistaja ajaa itse vahingonkorvausvaatimustaan, hän voi joko toimittaa sen kirjallisena tuomioistuimelle ennen oikeudenkäyntiä tai esittää sen oikeudessa.

Sinun kannattaa olla vielä yhetydessä tuomioistuimeen, joka antoi tuomion ja kertoa, että kovausvaatimus korosta oli ilomoitettu, mutta se ei ollut päätynyt pöytäkirjaan eikä tuomioon. Voi olla mahdollista korjata vihe ilman valitusprosessia, jos sinulla on todisteita siitä, että korko olisi kuulunut kuulua tuomioon.

Suurin osa asioista vaatii jatkokäsittelyluvan tullakseen hovioikeuden käsiteltäväksi. Muutoksenhaku edellyttää aivan ensimmäiseksi tyytymättömyyden ilmoittamista käräjäoikeuden tuomioon. Tyytymättömyyttä tulee ilmoittaa sillä uhalla, että muuten menettää puhevaltansa asiassa, eikä valittaminen ratkaisusta ole enää sen jälkeen mahdollista. Tyytymättömyyden ilmoittaminen tulee tehdä viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Tyytymättömyyttä voi ilmoittaa sekä suullisesti että kirjallisesti joko suoraan ratkaisun antamisen yhteydessä tuomioistuimelle, tai vaihtoehtoisesti käräjäoikeuden kansliaan. Ilmoitus voidaan tehdä myös sekä henkilökohtaisesti että asiamiehen välityksellä. Käräjäoikeudella on myös oma kaavakkeensa tyytymättömyyden ilmoittamiselle. Ilmoitus voidaan tehdä postitse, tai sähköpostitse, mutta tällöin muutoksenhakijan omalla vastuulla on se, löytääkö ilmoitus perille käräjäoikeuteen määräajan puitteissa.

Käräjäoikeuden hyväksyttyä tyytymättömyyden ilmoituksen, tulee sen antaa asianosaiselle valitusosoitus, josta ilmenee tarkemmat ohjeet muutoksenhaulle. On myös mahdollista, että käräjäoikeus ei hyväksy tyytymättömyyden ilmoitusta, mikäli sitä ei ole tehty säädetyssä järjestyksessä, tai muutoksenhaku ei ole lainkaan mahdollinen kyseiseen ratkaisuun. Tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäävästä päätöksestä on mahdollista kannella hovioikeuteen.

Muutoksenhakijan tulee toimittaa varsinainen valituskirjelmä hovioikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeus antoi ratkaisunsa. Valituskirjelmä tulee laatia valitusosoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Siinä tulee muun muassa mainita, mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi, millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä todisteet, joihin halutaan nojautua. Valituskirjelmän sisältöön kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se ohjaa merkittävästi asian valmistelua hovioikeudessa. Muutoksenhakijan ei siis kannata laatia valituskirjelmästä turhan laajaa, sillä vaarana on, että tällöin valituksen kannalta olennaiset seikat jäävät epäselviksi.

Tuomioistuin voi tietyissä tapauksissa oikaista tai täydentää jo antamaansa tuomiota. Oikaiseminen voi tulla kyseeseen kirjoitus-, lasku- tai muun vastaavan virheen kohdalla. Täydentäminen puolestaan on mahdollista silloin, kun tuomioistuin ei ole ratkaissut kaikkia asianosaisten esittämiä vaatimuksia.

Kun tuomioistuin huomaa, että tuomioon on tullut kirjoitus-, lasku- tai vastaava selvä virhe, sen tulee oikaista tällainen virhe viran puolesta. Korjattavan virheen tulee olla niin selvä, että se on ulkopuolisenkin havaittavissa, ja virheen tulee lisäksi ilmetä tuomiosta itsestään tai siihen liittyvistä asiakirjoista. Jos virhe sen sijaan on tapahtunut tuomioistuimen harkinnassa, kuten korvauksen tai rangaistuksen määrässä, virhettä ei ole lupa korjata kyseisen säännöksen nojalla. Esimerkkinä laskuvirheestä voisi olla vaikka sakkorangaistuksen kertolaskuvirhe.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltakin osin muttua. Vamista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »

[chatbot]