Onko perusteita rikosilmoituksen tekemiseen, kun toinen osapuoli huoltajuuskiistan yhteydessä kiristää toista huoltajaa oikeudettomalla velkavaateella uhaten, että henkilökohtaisesti antamansa ja määrittämänsä eräpäivän jälkeen toisella virallisella huoltajalla ei ole oikeutta tavata lapsiaan? Velkavaateeseen liittyy myös harhaan johdattelua, sillä toinen osapuoli luo kuvaa kuin taustalla olisi viranomaisten voima - näin ei ole. Huoltajuuskiistaa käydään ulkomailla eikä toisen osapuolen kielitaito riitä asioiden selvittämiseen - kiristykseenkin liittyvät viestit on toimitettu flaamin kielellä. Mikäli uhkauksesta voisi tehdä rikosilmoituksen, voisiko sen jättää Suomen poliisille - kaikki osapuolet ovat suomen kansalaisia (lähivanhempi asuu toisessa eu-maassa lasten kanssa)?
1 vastaus
Minilex
30 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kiitos yhteydenotostanne.
Kiristyksestä säädetään rikoslain 31 luvun 3 §:ssä ja sen tunnusmerkkeihin kuuluu muulla kuin 1 §:ssä (ryöstö) tarkoitetulla uhkauksella pakottaminen toinen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta.
Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Esitutkintalain 3 luvun 8 §:n 1 momentissa säädetään, että esitutkintaviranomainen voi tutkia ulkomailla tehdyksi epäillyn rikoksen, jos rikokseen rikoslain 1 luvun säännösten nojalla voidaan soveltaa Suomen lakia ja jos esitutkinnan toimittaminen Suomessa on tutkinnallisista syistä ja rikosvastuun toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Saman pykälän 2 momentin mukaan, kun asianomistaja ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle toisen Euroopan unionin jäsenvaltion alueella tehdystä rikoksesta, asianomistajan ilmoitus ja hänen vaatimuksensa on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella rikos on tehty, jos esitutkintaviranomainen ei 1 momentin mukaisesti tutki rikosta. Edellytyksenä toimittamiselle on lisäksi, että asianomistaja ei ole voinut tehdä ilmoitusta ja esittää vaatimuksiaan tekopaikan valtiossa tai että vakavan rikoksen ollessa kysymyksessä hän ei ole halunnut menetellä niin.
Rikoslain 1 luvun 5 §:n mukaan Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomen kansalaiseen, suomalaiseen yhteisöön, säätiöön tai muuhun oikeushenkilöön taikka Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen, sovelletaan Suomen lakia, jos teosta Suomen lain mukaan saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.