Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
rikosasian oikeudenkäynnissä syyttäjäpuolen täytyy kertoa ne seikat, joihin syyte perustuu. Syyttäjällä on myös velvollisuus näyttää nämä seikat toteen. Jos hän ei onnistu tekemään tätä vakuuttavasti, syytettyä ei tuomita.
Syytetty tuomitaan rikoksesta vain, jos hänen syyllisyydestään ei jää varteenotettavaa epäilyä (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 3 §). Usein puhutaan myös järkevästä epäilystä. Syyttäjä siis kertoo, mitä asiassa tapahtui hänen tulkintansa mukaan, ja esittää todisteet. Sitten tuomari pohtii kertomusta: Täytyikö asian tapahtua niin kuin syyttäjä kertoo? Vai saattoiko asia tapahtua toisinkin? Jos on varteenotettava vaihtoehto, että tapahtui toisin ja syytetty ei tehnyt rikosta, häntä ei tuomita.
Tällä perusteella pelkkä sana sanaa vastaan -tilanne ei johda syytetyn tuomitsemiseen. Tuomio tulee vain, jos syyttäjäpuolen kertomus on todisteiden valossa selvästi uskottavampi kuin syytetyn puolesta puhuva kertomus. Vaikka syyte olisi melko vakuuttava, syytetty voi puolustautua esittämällä järkeviä vastaväitteitä, jotka synnyttävät varteenotettavan epäilyn. Teidän tapauksestanne on vaikea sanoa muuta näin vähien tietojen perusteella; mutta yleiset normit ovat nämä.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.