Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Minilex
30 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kiitos yhteydenotostanne.
Rikoslain mukaan aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
Lainvalmistelutöissä on muun muassa todettu, että hyökkäys on aloitettu tai välittömästi uhkaava, jos käsillä on välitön vaara suojattaville oikeushyville (esim. fyysinen turvallisuus). Edellytetään myös, että kyseessä on hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko. Tähän sisältyy lievimmän käytettävän väkivallan vaatimus. Jos hyökkäys olisi torjuttavissa vähemmällä väkivallalla, on käytetty tarpeettomia keinoja. Lisäksi keinoja ei saa käyttää ennen kuin niihin on tarve, eikä niitä saa käyttää sen jälkeen, kun tilanne on jo ohi.
Hätävarjelun liioitteluksi katsotaan rikoslain mukaan se, jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat. Tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin. Lainvalmistelutöiden mukaan sallitun hätävarjelun rajat voidaan ylittää ennen kaikkea käyttämällä hätävarjelutilanteessa liiallisia voimakeinoja. Lisäksi hätävarjelun rajat voidaan ylittää aloittamalla hätävarjelu liian aikaisin tai jatkamalla puolustusta tarpeettoman kauan.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.