Lyhyesti; Asun Yhdysvalloissa ja olin Suomessa käymässä hetki sitten. Minut on raiskattu vuonna 2008 ja siitä lähtien myös uhkailtu ja pahoinpidelty, jotten tekisi rikosilmoitusta. Tein rikosilmoituksen kun kävin Suomessa ja nyt on siis menossa esitutkinta. Kävin raiskauksen jälkeen sairaalassa ja he saivat näyttetä spermasta sekä verestäni jossa oli huumausainetta. Olen antanut poliisille myös kaikki nimet ym asiaan liittyvän.
Voisitteko selittää minulle suomeksi (en ymmärrä kaikkia lakitermejä), että miten tämä tutkinta tästä jatkuu. Jos joku tunnustaa kuulusteluissa, mitä sitten? Jos DNA täsmää, mitä sitten käy? Entäs kun esitutkinta on valmis, ilmoitetaanko minulle ja tarvitaanko minua vielä jossain? Kuinka kauan esitutkinta yleensä kestää ja entä jatkovaiheet? Kiitos
Voisitteko selittää minulle suomeksi (en ymmärrä kaikkia lakitermejä), että miten tämä tutkinta tästä jatkuu. Jos joku tunnustaa kuulusteluissa, mitä sitten? Jos DNA täsmää, mitä sitten käy? Entäs kun esitutkinta on valmis, ilmoitetaanko minulle ja tarvitaanko minua vielä jossain? Kuinka kauan esitutkinta yleensä kestää ja entä jatkovaiheet? Kiitos
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Patrick Hansson
26 vastausta
Rikosprosessi etenee siten, että ensin poliisi aloittaa esitutkinnan rikosilmoituksen johdosta, kun on syytä epäillä rikosta. Esitutkinnassa selvitetään muun muassa epäilty rikos (mitä on tapahtunut) sekä asianosaiset (eli osapuolet ja heidän osallisensa epäiltyyn rikokseen) sekä muut tulevassa syyteharkinnassa huomioitavat seikat. Esitutkinnassa asianomaisia ovat asianomistaja eli uhri sekä rikoksesta epäilty. Esitutkinnassa poliisimiehen on paitsi ilmoitettava asianomistajalle oikeudesta korvaukseen ja opastettava häntä korvauksen hakemisessa, tarvittaessa myös annettava asianomistajalle korvaushakemuslomake ja rikosvahinkolain keskeistä sisältöä koskeva Valtiokonttorin esite tai siitä otettu jäljennös.
Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus antaa esitutkintaviranomaiselle loppulausunto esitutkinta-aineiston riittävyydestä, näytön arvioinnista, oikeuskysymyksistä tai muista asian käsittelyn kannalta tärkeistä seikoista. Poliisi siis ottanee sinuun yhteyttä, kun esitutkinta on siinä vaiheessa, että sinulta pyydetään edellä mainittua loppulausuntoa. Kun esitutkinta on saatu päätökseen, siitä laaditaan yhteenvetona esitutkintapöytäkirja. Mikäli joku epäillyistä tunnustaa teon esitutkinnan aikana, tunnustamisesta tehdään merkintä esitutkintapöytäkirjaan. Esitutkinnan jälkeen asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Esitutkinnan päätyttyä poliisi on sinuun yhteydessä ja kertoo jatkomenettelystä tarkemmin. Esitutkinnan kestoa on hyvin vaikea arvioida, sillä se vaihtelee selvitettävän rikoksen laajuuden mukaan. Käytäntöön perustuvan arvioni mukaan esitutkinta voi kestää puolesta vuodesta 1,5 vuoteen (mikä on valitettavan pitkä aika rikosasioissa).
Syyteharkinnassa syyttäjä tekee päätöksen siitä, nostetaanko syyte ja tutkii onko rangaistavuudelle edellytyksiä. Jos rikoksesta ei esimerkiksi ole näyttöä, syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta. Tapauksessasi kuitenkin vaikuttaa todennäköiseltä, että huolellisesti toimitetun esitutkinnan jälkeen syyttäjä päättää nostaa syytteen, jolloin alkaa oikeudenkäyntimenettely. Uhrilla on oikeus saada tieto syyttäjän päätöksestä olla nostamatta syytettä. Jos uhri on jo esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa rangaistusta, hän voi nostaa syytteen itse, jos syyttäjä ei sitä nosta.
Oikeudenkäynnissä asianosaisia ovat asianomistajana olevan uhrin lisäksi syyttäjä ja syytetty. Käräjäoikeus kutsuu yleensä kaikki asianosaiset sekä todistajat oikeudenkäyntiin. Kutsusta ilmenee, pitääkö käsittelyssä olla läsnä henkilökohtaisesti. Oikeudenkäyntiä voidaan joutua siirtämään, esimerkiksi sen vuoksi, jos joku paikalle henkilökohtaisesti kutsutuista puuttuu.