Seksuaalisesti hyväksikäytetty noin 15 vuotiasta nuorta, kuusi vuotta sitten. Hän on siis tällä hetkellä jo aikuinen.Nuori asui tapahtumahetkellä lastenkodissa, jossa hyväksikäyttö tapahtui omahoitajan toimesta.Muutamat työntekijät tiesivät asiasta ja myös kodin johtaja.Hyväksikäyttäjä oli johtajan tuttu joten johtaja peitteli asiaa ja käski uhrin olemaan hiljaa.Hyväksikäyttäjä sai potkut töistä ja asia jäi siihen.Uhrin perheenjäsenet tiesi asiasta,mutta uhrin toiveesta ja mielenterveydellisen tason takia, hekin olivat hiljaa asiasta.Nyt uhrin tuttu on vuosi ja kuukausi sitten laittanut asiasta kuitenkin rikosilmoituksen,eikä uhri halua haavojaan asian suhteen enään avata,eli mennä oikeuteen.Onko hänen pakko?Miksi mennyt jo vuosi asiassa,käsitelläänkö sitä?Mitä oikeuksia uhrilla nyt?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
778 vastausta
Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi tutkii rikoksen, vaikka asianomistaja ei vaatisikaan, tai edes haluaisi, tekijälle rangaistusta.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä säädetty vähimmäisrangaistus rikoslaissa on neljä kuukautta ja enimmäisrangaistus neljä vuotta. Tästä seuraa, että syyteoikeus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vanhenee rikoslain mukaan kymmenessä vuodessa, mutta aikaisintaan silloin, kun asianomistaja täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta.
Asianomistajan ei yleensä ole pakko osallistua asian käsittelyyn oikeudessa, sillä syyttäjä voi ajaa myös asianomistajan korvausvaatimusta. Syyttäjä kuitenkin usein haluaa todistelutarkoituksessa kuulla asianomistajaa oikeudessa, jolloin asianomistajalle myös maksetaan todistajalle maksettava korvaus. Rikoksen uhria ei tietenkään voi pakottaa lausumaan asiassa. Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia voi usein kuitenkin olla hankala näyttää toteen, mikäli tapahtumasta on kulunut jo useampi vuosi, ja varsinkin, jos asianomistaja ei halua todistaa asiassa. Tämän laatuisissa asioissa esitutkinta voi viedä aikaa, sillä esitutkinnassa on selvitettävä asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat. Tapauksissa, joissa syyttäjä esitutkinnassa kerätyn näytön perusteella katsoo, ettei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi, on syyttäjän tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä.