Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

Minilex
135 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kunnianloukkaukseen syyllistyy rikoslain mukaan se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkaukseen syyllistyy myös, jos muuten tarkoitetulla tavalla halventaa toista.
On siis mahdollista, että perättömän väitteen tai vihjauksen toisesta esittänyt voi syyllistyä kunnianloukkaukseen, mikä on rikos. Kunnianloukkauksesta kuitenkin rangaistaan vain tahallisena tekona, joten jos väitteen esittämiselle on ollut vahvoja perusteita ja todennäköisiä syitä pitää väitettä totena, herjaustahallisuus puuttuu.
Kunnianloukkauksena pidetään myös muuta halventamista. Tällöin kyse ei ole perättömästä väitteestä, vaan muulla tavalla tehdystä toisen loukkaamisesta. Kyseeseen voivat tulla loukkaavien mielipiteiden esittäminen, kuten esimerkiksi mielisairaaksi tai natsiksi solvaaminen. Koska kunnianloukkauksesta rangaistaan vain tahallisena tekona, on solvaajan oltava tietoinen lausuman loukkaavasta luonteesta.
Jotta kyse olisi rangaistavasta kunnianloukkauksesta, väitteen julkistamisen on oltava omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Tosiasiallisen vahingon syntymistä ei edellytetä. Vahinko voi ilmetä esimerkiksi taloudellisena elinkeinonharjoittajan vähentyneen myynnin seurauksena tai luottamustehtävän menettämisenä. Halveksunta ilmenee usein ihmissuhteiden katkeamisena ja muuna haittana sosiaalisessa elämässä. Arviointia halveksunnan aiheutumisesta perättömän väitteen johdosta arvioidaan objektiivisesti väitteen luonteen perusteella.
Mikäli siis tilanne on täyttänyt edellä esitetyn tunnusmerkistön, kyseessä on kunnianloukkaus, jolloin asiasta on mahdollista tehdä rikosilmoitus. Jos henkilö haluaa nostaa syytteen kunnianloukkauksesta, tämä tulee tehdä jättämällä syyttämispyyntö esimerkiksi rikosilmoituksen yhteydessä.
Tilanteen perusteella on mahdollista, että kyseinen menettely on solvaus, joka voi täyttää rikostunnusmerkistön riippuen tapauksen muista seikoista.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.