- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Suomessa adoptiota sääntelee vuonna 2012 voimaan tullut adoptiolaki. Lisäksi uuden avioliittolain myötä samaa sukupuolta olevilla aviopuolisoilla on tätä nykyä yhtäläinen oikeus yhteiseen adoptioon kuin mitä heteroavioliitossa elävillä.
Suomessa adoptoida voi niin täysi-ikäisen henkilön kuin alaikäisen lapsenkin. Täysi-ikäisen henkilön adoptio vahvistetaan, mikäli on selvitetty, että adoptoitava on alaikäisenä ollut adoptionhakijan hoidettavana ja kasvatettavana tai, että hänen ja hakijan välille on aikoinaan muodostunut vakiintunut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavissa oleva suhde. Adoption vahvistamisen myötä adoptoitava siirtyy osaksi adoptiovanhemman suvun jäseneksi ja oikeussuhde biologisiin vanhempiin katkeaa. Tämän seurauksena adoptoivalla on samanlainen perintöoikeus adoptiovanhempiin kuin biologisilla lapsilla.
Adoption edellytykset
Adoption ikärajaksi on Suomessa asetettu lähtökohtaisesti 25 vuotta. Tästä poikkeuksena on esimerkiksi tilanne, joissa avioliitossa elävä adoptoi aviopuolisonsa lapsen. Tällöin adoptionhakijan tulee olla vähintään täysi-ikäinen. Jos adoptoitava on alaikäinen, ei adoptionhakija saa olla 50 vuotta vanhempi. Alaikäisen lapsen adoptiolle tarvitaan molempien vanhempien suostumus. Lisäksi adoptiolle tarvitaan adoptoitavan suostumus, mikäli adoptoitava on täyttänyt 12 vuotta. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos adoptoitava ei voi sairautensa tai vammansa vuoksi ilmaista tahtoaan.
Yhteinen adoptio on nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista ainoastaan avioliitossa eläville. Näin ollen esimerkiksi rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä osapuolilla on mahdollisuus adoptoida yhteinen lapsi ainoastaan, jos he muuttavat suhteensa avioliitoksi. Toisena mahdollisuutena avopareille ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläville on tehdä perheensisäinen adoptio, jolla lapsen sosiaalinen vanhempi adoptoi puolisonsa tai parisuhdekumppaninsa lapsen. Lisäksi pääsääntönä on, että avioliitossa elävät voivat ainoastaan adoptoida yhteisen lapsen. Tästä on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Aviopuoliso voi esimerkiksi adoptoida yksin, mikäli toinen puoliso ei voi sairautensa tai vammansa vuoksi pätevästi ilmaista tahtoaan taikka, jos toisen aviopuolison olinpaikka on tuntematon.
Ennen adoptioprosessin aloittamista adoptiota harkitsevien tulee osallistua vähintään puoli vuotta kestävään adoptioneuvontaan. Adoptioneuvonnan aikana adoptiovanhemmiksi haluavien ja lapsen olosuhteet selvitetään perusteellisesti. Adoptiovanhemmilla ei esimerkiksi saa olla mielenterveys- tai päihdeongelmia. Neuvonnan päätteeksi sosiaalityöntekijä laatii niin kutsutun kotiselvityksen, jossa hän arvioi adoptiovanhemmiksi haluavien soveltuvuuden adoptioon.
Uuden adoptiolain mukaan niin kansainvälisissä kuin maan sisäisissä adoptioissa tarvitaan lähtökohtaisesti adoptiolupa adoptiolautakunnalta. Lisäksi adoption edellytyksenä on tuomioistuimen vahvistuspäätös. Asiaa ratkaistaessa keskeistä on lapsen omien toivomusten ja mielipiteen huomioiminen lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Adoptiota ei voida vahvistaa, jos adoption johdosta on annettu tai luvattu antaa korvausta taikka jos joku muu kuin adoptionhakija on adoption vahvistamisen varalta suorittanut tai sitoutunut suorittamaan korvausta lapsen elatusta varten.
Kotimaiset ja kansainväliset adoptiot
Adoptioasiat voidaan jaotella maan sisäisiin ja kansainvälisiin adoptioihin. Suomen adoptiolaissa on säännöksiä kummastakin adoption muodosta, mutta kansainvälisten adoptioiden tapauksissa adoptiosopimukset ja kohdemaan lainsäädäntö ovat suuressa roolissa. Niillä on vaikutusta muun muassa adoptiovanhemmille asetettaviin vaatimuksiin. Kysy lisää lakimiehiltämme!
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Adoptiota harkitsevan on suositeltavaa ilmoittautua mahdollisimman pian adoptioneuvontaan, sillä jonot neuvontaan saattavat olla kunnasta riippuen usean kuukauden mittaisia
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa