- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Suomen historiassa on ollut peräkkäin yhteensä neljä lapseksiottamista koskevaa lakia. Ensimmäinen laki säädettiin vuonna 1925 ja viimeisin uusi adoptiota koskeva laki tuli voimaan vuonna 2012. Adoption tarkoitus ja yhteiskunnallinen merkitys on vaihdellut eri vuosikymmeninä, minkä vuoksi aikaisempi laki on ollut aika ajoin tarpeen kumota ja korvata uudella lailla. Adoptiolain muutokset ovat vaihdelleet merkittävistä pienempiin.
Lapsen ottaminen adoptiolapseksi tuli ensimmäisen kerran mahdolliseksi vuoden 1925 ottolapsilailla. Uusi laki perustui lastensuojelulliselle tarpeelle, kun Suomessa oli kasvavassa määrin orpolapsia muun muassa sodan seurauksena. Laki perustui alun perin niin sanotun heikon adoption varaan. Heikon adoption seurauksena lapsen suhde biologisiin vanhempiin ei täysin katkennut, vaan ottolapsi esimerkiksi peri syntymävanhempansa. Lapseksiottamisen myötä ottolapselle syntyi perintöoikeus myös ottovanhempiinsa.
Ensimmäinen ottolapsilaki korvattiin vuonna 1980 lailla lapseksiottamisesta. Lain nimi säilyi samana vuoden 2011 uudistukseen saakka. Ensimmäisessä kokonaisuudistuksessa heikon adoption periaatteesta siirryttiin vahvaan adoptioon. Vahvan adoption tarkoituksena on, että lapsi tulee ottoperheeseen täysin biologisen lapsen asemaan ja menettää muun muassa oikeuden periä biologiset vanhempansa. Perheen sisäisessä adoptiossa tarkoituksena ei tosin ole lapsen suhteen katkaiseminen toiseen vanhempaansa.
Vuoden 1980 laki kumottiin vuonna 1985 uudella lailla. Uudistuksessa lainsäätäjä lisäsi lakiin muun muassa säännökset kansainvälisestä adoptiosta. Muuten uusi laki lapseksiottamisesta säilytti idean vahvasta adoptiosta. Vuoden 1985 laki oli voimassa yli 15 vuotta.
Nykymuotoinen adoptiolaki tuli voimaan vuonna 2012. Uudessa laissa päivitettiin nimen lisäksi lapseksiottamiseen liittyviä käsitteitä. Ottolapsesta tuli adoptiolapsi ja ottovanhemmista adoptiovanhempia. Lain sanamuotojen nykyaikaistamisen lisäksi laki muuttui monin paikoin. Uuteen adoptiolakiin lisättiin esimerkiksi säännökset adoptionhakijalta edellytettävästä ikäerosta suhteessa lapseen ja hakijan enimmäisiästä. Vahvan adoption periaatteesta huolimatta lakiin otettiin säännökset adoptiolapsen mahdollisuudesta pitää yhteyttä biologisiin vanhempiinsa.
Lain muutokset voivat aina monimutkaistaa oikeussuhteita. Adoptiolain muutoksiin liittyvät ongelmat koskevat esimerkiksi siirtymistä heikosta adoptiosta vahvaan adoptioon, mikä ei tapahdu automaattisesti. Asialla voi olla suurikin merkitys vuosien 1925–1980 välillä adoptoitujen kohdalla.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa