Minilex - Lakipuhelin

Adoptio

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Adoptio eli lapseksiottaminen on oikeudellinen toimenpide, jolla adoptiovanhemman tai adoptiovanhempien ja adoptoitavan välille muodostetaan uusi perhesuhde. Adoptiossa adoptoitavan juridinen suhde biologisiin vanhempiin puretaan.

Kotimaiset adoptiot ovat olleet vahvoja adoptioita vuodesta 1980 ja kansainväliset adoptiot vuodesta 1985 alkaen. Vahvalla adoptiolla tarkoitetaan sen peruuttamattomuutta. Vuonna 2012 adoptiolakiin tuli uudistus, joka mahdollistaa myös avoimen adoption. Avoimessa adoptiossa lapsella on oikeus pitää yhteyttä syntymävanhempaansa tai -vanhempiinsa. Kuitenkin myös avoimessa adoptiossa juridinen suhde syntymävanhempiin katkeaa, ainoastaan oikeus yhteydenpitoon säilyy.

Adoptiossa adoptiovanhempi ottaa lapsen, josta lapsen biologiset vanhemmat eivät pysty huolehtimaan tai halua huolehtia, pysyvästi omaksi lapsekseen. Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptoitavan ja adoptionhakijan välille ja antaa lapselle tällä tavoin koti ja vanhemmat. Lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa alaikäisiä koskevissa päätöksissä ja toimenpiteissä. Arvioitaessa lapsen etua on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään.

Adoption syyt vaihtelevat. Usein adoptioon päädytään silloin, kun biologinen vanhemmuus ei onnistu tai se ei tunnu hyvältä esimerkiksi synnytyspelon takia. Joillekin myös adoptio on ensimmäinen lastenhankintakeino. Vierasperheisiin tehtyjen adoptioiden lisäksi tehdään perheen sisäisiä adoptioita sekä aikuisadoptioita.

Adoptiolle on laissa määritellyt edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta adoptio on mahdollista.

Kenellä on oikeus adoptoida?

Suomen adoptiolainsäädäntö edellyttää adoptiolapsen hakijalta vähintään 25 vuoden ikää. Adoptiolapsen edun kannalta on pidetty olennaisena, että adoptiovanhempi on riittävän nuori pitämään huolta adoptiolapsesta koko tämän lapsuuden ajan. Jos lapseksi otettava on puolison lapsi, voi adoptiota anoa jo 18 vuotta täyttänyt. Jos taas adoptoitava on alaikäinen, ei hakija saa olla yli 50-vuotias. Adoptoitavan ja adoptiota hakevan välinen ikäero tulee lain mukaan olla vähintään 18 vuotta ja enintään 45 vuotta.

Adoptiota voi hakea avioliitossa oleva aviopari yhdessä tai yksinhakija. Avioliiton kestolle ei ole asetettu Suomen laissa edellytyksiä, mutta ulkomaan kontaktien vaatimus avioliiton kestoajasta vaihtelee.

Aviopuolisoista yksi voi adoptoida ainoastaan puolisonsa lapsen. Sama henkilö voi lisäksi ottaa useampia adoptiolapsia. Esimerkiksi sisarussarjojen adoptointi on varsin yleistä etenkin perheensisäisissä adoptioissa.

Avopuolisoilla sen sijaan ei ole oikeutta adoptoida lasta yhdessä. Kuitenkin, avopuolisoista toinen voi adoptoida lapsen yksin avopuolisonsa suostumuksella.

Mitkä ovat biologisen vanhemman oikeudet?

Alaikäisten lasten adoptiotapauksissa adoptioon tarvitaan vanhempien suostumus. Äidille annetaan synnytyksen jälkeen kahdeksan viikkoa kestävä harkinta-aika, ennen kuin hän voi antaa kirjallisen suostumuksensa adoptioon. Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella, tarvitaan adoptioon myös isän suostumus, kun isyys lapseen on vahvistettu.

Kuinka adoptioprosessissa menetellään?

Adoption edellytyksenä on kunnan sosiaalihuollon toimielimen tai adoptiotoimiston antama adoptioneuvonta sekä adoptioluvan hakeminen. Tämän vuoksi adoptioprosessi tulee aloittaa ottamalla yhteyttä kotikunnan sosiaaliviranomaiseen. Sitä kautta adoptiota harkitseva saa tietää, järjestääkö oma asiakunta adoptioneuvonnan, ostaako se palvelun Pelastakaa Lapset ry:ltä vai tekeekö kunta mahdollisesti yhteistyötä toisen kunnan kanssa.

Adoptioneuvonnassa selvitetään perusteellisesti, ovatko adoption edellytykset olemassa. Tämä vähintään puoli vuotta kestävä prosessi sisältää useita neuvotteluja ja tapaamisia, joissa adoptiovanhemmiksi haluavien sekä lapsen olosuhteita selvitetään. Tämä sisältää hakijoiden motivaation selvittämisen adoptioon, rikosrekisteritaustan ja terveydentilan kartoittamisen sekä aikaisemmista elämänvaiheista ja ihmissuhteista käytävän keskustelun. Hakijalla ei esimerkiksi saa olla alkoholi- tai mielenterveysongelmaa. Lisäksi adoptioneuvonnassa kirjataan ylös perheen asumisolot, päivähoito- ja koulutusmahdollisuudet sekä toisen vanhemman mahdollisuus hoitaa lasta kotona. Kotiselvitykseen kirjattaviin asioihin lukeutuvat esimerkiksi hakijoiden tulot, varat ja velat alueen yleiseen elintasoon suhteutettuna. Sosiaalityöntekijän laatiman selvityksen jälkeen hakijoille varataan tilaisuus tutustua asiakirjaan, korjata siinä mahdollisesti ilmenevät virheet sekä kommentoida asiakirjaa ennen kuin se toimitetaan eteenpäin. Tarkoituksena on koota hakijoista tiivistetty, mutta mahdollisimman tarkka ja perusteltu kuvaus hakijoista adoptioluvan myöntävälle lautakunnalle sekä lapsen synnyinmaan viranomaisille.

Neuvonnassa annetaan lisäksi tietoa erilaisista sosiaalipalveluista ja taloudellisista tukitoimista, joita adoptiohakijat ja lapsi voivat käyttää, sekä autetaan heitä tekemään asiassa perusteellisesti harkittu ratkaisu. Tämä edellyttää adoptiovanhemmilta arviointia heidän valmiuksistaan ryhtyä adoptiovanhemmiksi ja valmistautumista adoptiovanhemmuuteen.

Lisäksi adoptioneuvonnasta vastuussa olevan sosiaalityöntekijän on keskusteltava henkilökohtaisesti alaikäisen adoptoitavan kanssa, mikäli se on mahdollista huomioon ottaen lapsen ikä ja kehitystaso. Sosiaalityöntekijän on pyrittävä selvittämään, mikä lapsen suhtautuminen mahdolliseen adoptioon on ja, miten lapsi suhtautuu adoption jälkeiseen tapahtuvaan yhteydenpitoon hänen biologisten vanhempiensa kanssa. Mielipiteen selvittämisen jälkeen lapselle varataan tilaisuus antaa suostumus adoptioon, mikäli hän on täyttänyt 12 vuotta.

Adoptioneuvonta voidaan kuitenkin keskeyttää, mikäli neuvonnassa ilmenneiden seikkojen perusteella on ilmeistä, ettei lain mukaisia edellytyksiä adoptioon ole olemassa. Kyseiseen päätökseen on mahdollista hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Myös hallinto-oikeuden antamaan päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituksen tekemisessä on suositeltavaa kääntyä lainopillisen neuvonantajan puoleen.

Kuinka kauan adoptioprosessi kestää?

Adoptioprosessin kesto riippuu useista eri tekijöistä, kuten adoptoitavien lasten määrästä sekä adoptionhakijoiden valmiuksista. Yleisesti ottaen prosessin kestoon suositellaan varattavan yhdestä viiteen vuotta siitä laskettuna, kun adoptionhakijat ovat rekisteröityneet asiakkaiksi adoptiopalveluun. Tätä ennen hakijat ovat käyneet adoptioneuvonnan, joka kestää yleensä vuoden verran.

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Kuinka adoptio vahvistetaan?

Adoptio vahvistetaan tuomioistuimen antamalla päätöksellä. Sen vuoksi adoptiota koskeva asia tulee laittaa vireille käräjäoikeudessa adoptionhakijan kirjallisella hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys siitä, että adoptio täyttää adoption vahvistamiselle asetetut lainmukaiset edellytykset.

12-vuotta täyttäneen lapsen adoptiossa tarvitaan adoptiolapsen kirjallinen suostumus adoptiolle. Poikkeuksen muodostavat lapset, jotka eivät sairauden tai vammaisuuden vuoksi kykene antamaan suostumustaan adoptiolle. Myös alle 12-vuotiaan adoptoitavan antamalle suostumukselle tulee antaa merkitystä hänen kehitystasonsa huomioon ottaen.

Tuomioistuimella on velvollisuus tarvittaessa kuulla kaikkia henkilöitä, jotka voivat antaa asiassa adoption kannalta merkityksellistä tietoa. Joka tapauksessa lapsen vanhemmalle tai muulle oikeudelliselle huoltajalle tai vajaavaltaisen vanhemman edunvalvojalle on varattava pääsääntöisesti tilaisuus tulla kuulluksi.

Lisäksi tuomioistuin voi adoption vahvistamisen yhteydessä tai sen jälkeen päättää, että alaikäisellä lapsella on oikeus tavata aikaisempia vanhempiaan tai pitää heihin muutoin yhteyttä. Yhteydenpito-oikeuden antamisen edellytyksenä on kuitenkin, että aikaisempi vanhempi ja adoptiovanhemmat ovat sopineet yhteydenpidosta eikä yhteydenpito ole vastoin lapsen etua.

Mitä kansainvälisen adoption tapauksissa tulee ottaa huomioon?

Kansainvälisen adoption tapauksissa on hyvä tutustua eri mahdollisuuksiin, sillä käytännöt voivat poiketa hieman toisistaan ja esimerkiksi maat, joista lapsen voi adoptoida, vaihtelevat järjestöittäin. Adoptioneuvonnan loppuvaiheessa hakijan tulee valita palvelunantaja, joka välittää ulkomailla syntyneelle, adoptoitavaksi sopivalle ja kodin tarvitsevalle lapselle adoptiovanhemmat.

Palvelunantaja lähettää hakijoiden adoptiolupahakemuksen käsiteltäväksi Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivalle adoptiolautakunnalle. Asian käsittely kestää keskimäärin yhdestä kolmeen kuukauteen. Päätös adoptiolupahakemukseen perustuu pääosin sosiaalityöntekijän tekemään kotiselvitykseen adoptioneuvonnassa.

Myönteisen adoptiopäätöksen saatuaan hakijoiden tulee hankkia, täyttää, laillistaa ja käännättää kaikki kohdemaahan tarvittavat asiapaperit. Tarvittavat asiapaperit vaihtelevat maasta toiseen. Apua hakemusten täyttämiseen saa omalta palvelunantajalta. Hakemusten täytön jälkeen alkaa toinen odotusjakso, joka päättyy hakijoille sopivan lapsen löytämiseen. Palvelunantajan tehtävänä on avustaa hakijoita kohdemaan valinnassa ja toimittaa hakijoiden puolesta adoptiohakemusasiakirjat kohdemaahan. Lisäksi hän toimii yhteydenpitäjänä kohdemaan adoptioviranomaisten ja adoptiohakijoiden välillä koko prosessin ajan.

Lisäksi kannattaa varautua siihen, että kansainvälisen adoption kustannukset saattavat nousta järjestöstä riippuen tuhansiin euroihin. Kaiken kaikkiaan hakijoiden on varauduttava maksamaan noin 7 000 – 11 000 euroa. Kustannuksiin sisältyy palvelunantajan palvelumaksu, asiakirjakustannukset, viranomais- ja hoitomaksut, matkat lapsen kotimaahan sekä siellä majoittuminen. Kaukomatkojen tapauksissa matka lapsen kotimaahan tehdään ainoastaan kerran. Hakumatka kestää noin kaksi viikkoa.

Kansainvälisen adoption tapauksissa lapsilla on usein taustalla rankkoja aikoja, eivätkä lapset lähtökohtaisesti ole samalla tavalla terveitä tai hyvinvoivia kuin biologiset lapset. Usein adoptoitavilla lapsilla saattaakin olla jokin erityistä huomiota vaativa, mutta hoidolla korjaantuva ongelma, kuten oppimishäiriö. 

Taloudellista etuuksien suorittaminen adoption yhteydessä on ehdottomasti kiellettyä

Adoptiolaki kieltää adoption yhteydessä tapahtuvan kaikenlaisen taloudellista arvoa omaavien etuuksien suorittamisen. Tämä kattaa korvauksen biologisen vanhemman sekä adoptiovanhemman välisessä suhteessa kumpaan suuntaan tahansa sekä varat tai omaisuuden, jotka jompikumpi edellä mainituista siirtää lapsen nimiin.

Poikkeuksen muodostavat kuitenkin ne varat, jotka adoptionhakija suorittaa adoptoitavan elatusta varten adoptioprosessin kestäessä. Tämä johtuu siitä, että adoption seurauksena vastuu lapsen elatuksesta kuulu adoptiovanhemmalle. Sen sijaan biologinen vanhempi ei voi sitoutua suorittamaan elatusta lapselle adoption jälkeen: adoptio katkaisee lapsen ja hänen biologisen vanhemman välillä vallinneen elatussuhteen.

Mitä adoption vahvistamisen jälkeen tapahtuu?

Adoption jälkeinen elämä ei jatku lastensuojelun asiakkuutena, jollei siihen ole erityistä tarvetta. Usein adoptoiduilla lapsilla on kuitenkin puutteellisen hoidon ja traumaattisten kokemusten vuoksi samankaltaisia kokemuksia kuin muilla lastensuojelun asiakkaana olevilla. Heillä voi olla esimerkiksi kehityksellisiä erityistarpeita, kuten hoitoa vaativia sairauksia ja emotionaaliseen kehittymiseen liittyviä ongelmia. Adoptiovanhempia valmennetaan kohtaamaan näitä erityistä huomiota vaativia tarpeita ja useimmilla vanhemmilla on mahdollisuus saada vertaistukea, apua lapsiperheiden neuvolasta ja muuta ammatillista tukea.

Adoptiolapsella, lapsen adoptioon luovuttaneella vanhemmalla, lapsen huoltajalla sekä adoptiolapsen jälkeläisellä on mahdollisuus saada adoptioneuvontaa myös adoption vahvistamisen jälkeen. Lisäksi heillä on oikeus arkistotietojen saantiin. Tämä voi olla tarpeellista esimerkiksi geneettisen perimän selvittämiseksi tai luovuttamiseen johtaneiden syiden selvittämiseksi.

Onko lapsella oikeus saada tietoa taustastaan?

Lähtökohtaisesti lapsella on oikeus saada tietoa taustastaan. Näin ollen lapsen adoptiota edeltäneen elämänvaiheen salailu ei palvele lapsen etua; vanhempien on suositeltavaa suhtautua lapsen taustaan alusta asti luontevasti ja avoimesti, kuunnella lasta ja kertoa hänelle tietoa hänen elämästään hänen kehitystasoaan vastaavassa määrin. Adoptiovanhemmille kerrotaan adoptioprosessin aikana kaikki mahdollinen tieto lapsen tausta, hänen biologisista vanhemmistaan ja lapsuudestaan. Löytölasten kohdalla heidän elämäntarinastaan ei kuitenkaan usein ole saatavissa tietoa.

Avoimen adoption tapauksissa lapsella on oikeus pitää yhteyttä aikaisempaan tai aikaisempiin vanhempiinsa tuomioistuimen vahvistamalla tavalla. Tästä huolimatta on muistettava, että biologinen vanhempi luopuu adoption yhteydessä vanhemmuudestaan ja siihen liittyvistä vanhempainoikeuksistaan.

Vinkit

  • Suomen laki edellyttää hakijalta vähintään 25 vuoden ikää
  • Jos adoptoitava on alaikäinen, on adoptoitavan ja adoptionhakijan välisen ikäeron oltava vähintään 18 vuotta ja eninään 45 vuotta
  • Adoptioprosessin aloittamiseksi ota yhteyttä kotikunnan sosiaaliviranomaiseen
  • Adoptio vahvistetaan tuomioistuimen antamalla päätöksellä

Varoitukset

  • Adoptio on aikaa vievä prosessi ja kestää tapauksesta riippuen yhdestä viiteen vuoteen
  • Kansainvälisen adoption tapauksissa kustannukset liikkuvat usein 10 000 euron molemmin puolin
  • Taloudellisten etuuksien suorittaminen adoption yhteydessä on ehdottomasti kielletty

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa