Millainen tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tulisi olla?

Laki velvoittaa molemmat vanhemmat omalta osaltaan myötävaikuttamaan tapaamisoikeuden toteutumiseen. Tapaamisoikeus on lapsen oikeus ja sen tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde siihen vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeudesta sovittaessa tärkeintä on se, että sopimus toteuttaa lapsen etua. Koska se, mikä on lapsen edun mukaista, vaihtelee tapauskohtaisesti, asianosaiset (eli yleensä lapsen vanhemmat) voivat tehdä tapaamisoikeutta koskevasta sopimuksesta juuri sellaisen kuin haluavat. Sopimuksessa on mahdollista ja tulisikin ottaa huomioon juuri oman tilanteen erityispiirteet ja tapaamisoikeuden omaavan lapsen tarpeet. Tämän vuoksi siitä, millainen tapaamisoikeussopimuksen tulisi olla sisällöltään, ei ole olemassa kovinkaan tarkkoja ja kattavia säännöksiä.

Laista löytyy kuitenkin joitain vähimmäisedellytyksiä, jotka sopimuksen tulee täyttää. Tapaamisoikeussopimus on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa lapsella on asuinpaikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistaa sopimuksessa käytettävien lomakkeiden kaavan. Sopimuspohja on saatavilla THL:n nettisivuilla. Samassa sopimuksessa on tapaamisoikeuden lisäksi mahdollista sopia lapsen huollosta, asumisesta ja tiedonsaantioikeudesta. Tapaamisoikeutta koskevaan sopimukseen tulee lisäksi kirjata tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Jos sovitaan vuoroasumisesta, eli tilanteesta, jossa lapsi asuu puolet ajasta toisella vanhemmalla ja puolet toisella, sopimukseen on kirjattava, kumpi koti on lapsen virallinen asuinpaikka. Edellä mainitut seikat sopimukseen tulee vähintään sisällyttää. Kuitenkin mitä kattavampi ja tarkempi sopimuksesta tehdään, sitä helpommin se on tarvittaessa pantavissa täytäntöön.

Mitä tapaamisoikeussopimuksessa tulisi huomioida?

Koska tapaamisoikeus on lapsen oikeus, myös tapaamisoikeussopimus tulisi laatia siten, että se ajaa lapsen etua. Joissain tilanteissa lapsen edun mukaisia voivat olla mahdollisimman usein toistuvat tapaamiset, toisissa tilanteissa taas tapaamiset tiheästi eivät ole mahdollisia pitkän välimatkan vuoksi. Tästä syystä ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa laatia tapaamisoikeussopimus, vaan sopimukset ovat tapauskohtaisia ja sisällöltään erilaisia. Tapaamisoikeussopimuksessa on mahdollista ottaa juuri oma tilanne ja sen erityispiirteet sekä -tarpeet huomioon, jotta tapaamisoikeussopimuksesta saataisiin mahdollisimman toimiva kokonaisuus.

Ainakin seuraavat asiat olisi hyvä ottaa huomioon tapaamisoikeussopimusta tehdessä:

• lapsen ikä,
• lapsen toivomukset ja tarpeet, jos se on ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista,
• lapsen luonne,
• vanhempien kotien välinen välimatka,
• lapsen ja vanhempien suhde,
• lapsen mahdolliset erityistarpeet,
• vanhempien elämäntilanteet ja niiden mahdollinen vaikutus tapaamisiin,
• vanhempien työt ja muut aikataulut sekä niiden joustavuus ja
• lapsen harrastukset.

Mitä enemmän asioita sopimuksessa huomioidaan ja mitä tarkemmin, sen helpommin sopimus on tarvittaessa pantava täytäntöön. Tämän vuoksi sopimukseen on mahdollista ja kannattaakin kirjata kaikki mieleen tulevat seikat. Laaja ja yksityiskohtainen sopimus on huomattavasti parempi, kuin sopimus, jossa ainoastaan todettaisiin lapsen olevan oikeutettu näkemään etävanhempaa joka toinen viikonloppu. Sopimuksessa kannattaa ottaa kantaa siihen, miten käytännön järjestelyt tapaamisten suhteet hoituvat. Kuka vie tai noutaa lapsen vai kulkeeko lapsi kenties itse vanhemman luota toiselle? Riittääkö, että sopimuksessa sovitaan päivämääristä vai olisiko tarkemmille kellonajoille tarvetta? Miten lomat ja pyhät vaikuttavat tapaamisiin? Voidaanko sopimuksesta joustaa? Jos voidaan, niin missä tilanteissa? Näitä kaikkia kysymyksiä tulisi pohtia sopimusta tehdessä. Mitä perusteellisemmin sopimuksen jaksaa tehdä, sitä todennäköisempää on sopimuksen noudattamisen sujuminen ongelmitta. Kun kaikesta on sovittu yksityiskohtaisesti, ei osapuolille jää eriäviä ja epäselviä käsityksiä sopimuksen suhteen, jotka myöhemmin aiheuttaisivat riitaa.

Miten tapaamisoikeussopimus tehdään?

Vanhempien on mahdollista sopia lapsen tapaamisoikeudesta keskenään. Kun vanhemmat ovat päässeet sopimuksesta yksimielisyyteen, heidän tulee esittää sopimus vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunta ottaa harkinnassaan huomioon lapsen edun sekä lapsen toivomukset ja mielipiteen, jos se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Mikäli vanhemmat eivät pääse keskenään yhteisymmärrykseen tapaamisoikeussopimuksen sisällöstä, kunnallinen perheasioiden sovittelu voi auttaa. Perheasioiden sovittelu on ensisijainen keino tapaamisoikeutta koskevien erimielisyyksien ratkaisuun. Sovittelun tavoitteena on saavuttaa asianosaisten kesken yhteisymmärrys siitä, miten ristiriidat saataisiin ratkaistuiksi kaikkien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Jos perheasioiden sovittelu ei auta, tapaamisoikeussopimuksesta on mahdollista yrittää päästä sopuun myös tuomioistuinsovittelussa. Myös tuomioistuinsovittelussa sovittelun tarkoituksena on saada aikaan lapselle edullinen ratkaisu, jonka noudattamiseen vanhempien on mahdollista sitoutua.

Mikäli sovitteluyrityksistä huolimatta tapaamisoikeussopimus aiheuttaa erimielisyyksiä, asia on mahdollista saattaa oikeudenkäyntiin käsiteltäväksi. Tällöin tuomioistuin tekee asiaa koskevan päätöksen. Tapaamisoikeussopimusta koskeva asia ratkaistaan ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti.

Mitä tapaamisoikeussopimuksen tulee sisältää?

Niin kuin sanottu, tapaamisoikeussopimus on mahdollista toteuttaa yksilöllisesti haluamallaan tavalla. Tärkeintä on se, että se on juuri kyseisen tapaamisoikeuden omaavan lapsen edun mukainen. Tapaamisoikeussopimus voidaan kuitenkin laatia esimerkiksi seuraavalla tavalla:

MALLISOPIMUS

Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta

Lapsi

Maija Johanna Meikäläinen (040506-234V)

Keskustakatu 1, 00100 Helsinki

Sopijapuolet

1. Vanhempi

Marja Kristiina Meikäläinen (010273-456M)

Keskustakatu 1, 00100 Helsinki

2. Vanhempi

Matti Juhani Meikäläinen (121272-123W)

Rantatie 3, 02160 Espoo

Tapaaminen

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa Matti Juhani Meikäläistä vähintäänkin seuraavasti:

Viikonlopputapaamiset

Parillisten viikkojen torstaista koulupäivän päättymisestä maanantaiaamuun. Lapsen isä hakee lapsen torstaina koulusta opetuksen päättyessä ja vie hänet maanantaiaamuna kouluun.

Arkitapaamiset

Lisäksi lapsella on mahdollisuus olla isän luona parittomien viikkojen jonakin arki-iltana 1-2 tuntia. Tällöin isä noutaa lapsen koulusta ja palauttaa äidin luokse.

Vuosilomat

Kesällä 4 viikkoa yhdessä tai kahdessa jaksossa. Isä ilmoittaa lomansa ajankohdan 30.4. mennessä. Mikäli ajankohdista ei päästä sovintoon 7.5. mennessä, isä määrää parillisina ja äiti parittomina vuosina oman luonapitonsa ajan. Määräys tulee tehdä 14.4. mennessä.

Talvi- ja syyslomat vuorovuosin koulujen talvi- ja syyslomien ajankohtana. Isällä on parilliset vuodet talvilomissa, äidillä parittomat. Syyslomien osalta isällä on parittomat vuodet ja äidillä parilliset. Isä noutaa lapsen lomalle lomaviikkoa edeltävänä perjantaina kotoa klo 17 ja palauttaa koulun alkua edeltävänä sunnuntaina klo 18 kotiin.

Loma-aikoina ei ole viikonlopputapaamisia.

Lomaviikko on 7 vuorokautta tai muu koulun päätöksen mukainen aika.

Juhlapyhät

Isä viettää lapsen kanssa parittomien vuosien joulut. Tapaaminen alkaa lapsen joululoman alkamisesta ja päättyy uudenvuodenaattoon klo 15. Parilliset vuodet lapsi on äitinsä kanssa.

Uudenvuoden lapsi viettää klo 15 alkaen parillisina vuosina isänsä kanssa. Tapaaminen loppuu koulun alkua edeltävään iltaan klo 17. Lapsi on äidin luona parittomat vuodet.

Pääsiäisenä tapaaminen alkaa kiirastorstaina klo 17 ja päättyy pääsiäispäivään klo 19. Isällä parittomat vuodet, äidillä parilliset.

Vapunaatosta klo 17 vapunpäivään klo 19. Isällä parilliset, äidillä parittomat.

Isänpäivät isän luona ja äitienpäivät äidin luona, siten että lapsi on torstai-illasta klo 17 maanantaiaamuun sen vanhemman luona, kumman juhlapäivä on kyseessä riippumatta siitä, kumman luona lapsen pitäisi olla tapaamissopimuksen mukaan. Mahdollista tapaamissopimuksen mukaista viikonlopun menetystä ei korvata.

Muut, sopimuksessa mainitsemattomat lomat, lapsi viettää sen vanhemman kanssa, jonka vuorolle loma sattuu.

Muuta huomioitavaa

Loma-aikoihin ja vuosilomiin liittyvistä esteistä tulee ilmoittaa viimeistään 14 vuorokautta ennen loman alkamista.

Jos tapaaminen tapahtuu sellaisena ajanjaksona, jolloin ei ole koulua, lapsi tulee palauttaa äidin luokse maanantaiaamuna klo 9.

Molemmilla vanhemmilla on oikeus matkustaa lapsen kanssa ulkomaille. Matkasta tulee kuitenkin ilmoittaa vähintään yhtä kuukautta ennen matkan alkamista toiselle vanhemmalle.

Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa allekirjoituksen päiväyksestä alkaen toistaiseksi. Sopimusta on mahdollista tarkastaa, mikäli olosuhteet sitä edellyttävät.

Paikka ja aika

Helsingissä 29.7.2020

Allekirjoitukset

Marja Meikäläinen Matti Meikäläinen

Oheinen mallisopimus tapaamisoikeudesta on vain esimerkki siitä, miten sopimus on mahdollista laatia. Yllä mainittujen sopimuskohtien lisäksi sopimuksessa on mahdollista sopia esimerkiksi yhteydenpidosta toiseen vanhempaan silloin, kun lapsi on toisen vanhemman luona. Sopimus voi olla myös määräajan voimassa. Sopimukselle voidaan asettaa jokin tietty tarkistusajankohta tai kokonaan uuden sopimuksen tekoaika. Tämä on tyypillistä etenkin silloin, kun lapset ovat hyvin pieniä sopimuksentekohetkellä. On mahdollista sopia jo valmiiksi sopimuksen tarkistamisesta esimerkiksi silloin, kun lapset saavuttavat kouluiän. Lisäksi perhejuhlista voi olla hyvä ottaa lauseke sopimukseen. Vanhemmat voivat esimerkiksi sopia, että perhejuhlista, kuten syntymäpäivistä ja häistä, sovitaan tilannekohtaisesti. Käytännössä lähes kaikista mieleen tulevista seikoista on mahdollista ottaa maininta sopimukseen. Siksi sopimus kannattaa laatia huolellisesti ajan kanssa.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Onko lapsella velvollisuus tavata etävanhempaa?

Tapaamisoikeudella pyritään turvaamaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Tapaamisoikeus on kuitenkin nimensä mukaisesti oikeus eikä velvollisuus. Näin ollen tapaamisoikeus antaa mahdollisuuden lapselle yhteydenpitoon etävanhemman kanssa ja tapaamisoikeutta koskevat lain säännökset pyrkivät turvaamaan tämän oikeuden toteutumista, mutta tarkoituksena ei ole asettaa lapselle velvollisuutta tavata etävanhempaansa.

2. Onko etävanhemmalla velvollisuus tavata lasta?

Vaikka tapaamisoikeudella pyritään turvaamaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa, ei se kuitenkaan aseta vanhemmalle velvollisuutta tavata lasta. Vaikka tapaamisoikeutta koskien olisi tehty sopimus tai asiasta olisi annettu tuomioistuimen päätös, ei etävanhempaa voida velvoittaa näistä huolimatta tapaamaan lasta.

3. Miten tulisi toimia, jos tapaamisoikeussopimusta haluaa muuttaa?

Jos vanhemmat ovat sopimuksen muuttamisesta yksimielisiä, he voivat keskenään sopia uudesta sopimuksesta ja viedä sen vahvistettavaksi. Mikäli sopimuksen muuttaminen kuitenkin aiheuttaa erimielisyyttä, sopimuksen muuttamista koskeva asia etenee samalla tavalla kuin riitatilanne silloin, kun mitään sopimusta ei vielä olekaan. Ensin asia tulee siis viedä kunnalliseen perheasioiden sovitteluun. Jos tämä ei riitä, voidaan sopimusta koittaa sovitella vielä tuomioistuinsovittelussa. Mikäli tämäkään sovittelu ei tuota tulosta, asian voi saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.