Minilex - Lakipuhelin

Lapsen kuuleminen huoltajuusasioissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lainsäädännössä on haluttu vahvistaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi. Huoltajuusasioissa lasta voidaan kuulla hänen iästään riippumatta. Kuulemisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. Lapsen kuulemisesta ei saa koskaan olla lapselle merkittävää haittaa. Lähtökohtaisesti lapsen mielipiteen selvittämisen tulisi tapahtua lapsen huoltajien toimesta. Kuitenkin lasta voidaan kuulla myös sosiaalitoimessa ja tuomioistuimessa.

 

Lapsen mielipiteen selvittäminen

Lapsen osallisuutta on haluttu vahvistaa lainsäädännössä. Lainsäädännössä on huomioitu kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen osallisuudella tarkoitetaan sitä, että lapsi on mukana sellaisten asioiden toteuttamisessa ja määrittämisessä, jotka ovat hänen etunsa kannalta tarpeen. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 

Lapsen mielipide tulee ottaa huomioon hänen iästään huolimatta. Huoltajuusasioissa lapsen mielipide onkin selvitettävä aina, kun se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. 

Lapsen mielipide tulee selvittää mahdollisimman hienovaraisesti ja lapsen kehitystaso huomioon ottaen. Esimerkiksi lapsen kuulemisen tulee tapahtua sellaisessa paikassa, joka on järjestetty mahdollisimman lapsiystävälliseksi. Lapsen kuuleminen tulee tapahtua lapsen ikään ja kehitystasoon sopivalla kielenkäytöllä. Lapsen kuuleminen ei välttämättä tarkoita suoraa keskustelua hänen kanssaan, vaan joissain tilanteissa lapsen mielipide voidaan selvittää myös havainnoimalla hänen käytöstään esimerkiksi vanhempiensa kanssa. Jos lapsella on rajoitteita, tulee lapsen kuulemisessa hyödyntää tulkkausta ja mahdollisia apuvälineitä.

Lapselle on kerrottava, miksi hänen kanssaan keskustellaan. Lapselle täytyy myös kertoa se, miten hänen mielipiteensä vaikuttaa käsiteltävänä olevaan asiaan ja se, ettei asian päättäminen ole lapsen vastuulla. Lapsen mielipiteen selvittäminen ei saa aiheuttaa haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille. 

 

Huoltajien tehtävät ja lapsen kuuleminen

Lapsen huoltajia ovat joko lapsen vanhemmat tai ne henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. Lapsen huoltajien tulee turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Huoltajien tulee myös päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista ja muista henkilökohtaisista asioista. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi lapsen varhaiskasvatuksesta ja koulupaikasta päättäminen.

Huoltajien tulee: 

  • selvittää lapsen mielipide.
  • keskustella lapsen kanssa ennen kuin he päättävät lasta koskevista henkilökohtaisista asioista, jos se on lapsen ikään, kehitystasoon ja asian laatuun nähden mahdollista.
  • ottaa huomioon lapsen mielipiteet ja toivomukset ennen päätösten tekemistä.
  • kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista.

Kun lapselle kerrotaan esimerkiksi häntä koskevista päätöksistä, tulee kertomisen tapahtua lapsen ikään ja kehitystasoon sopivalla tavalla. Kun kyse on riidattomasta asiasta, on huoltajilla ensisijainen vastuu lapsen mielipiteen selvittämisestä. Huoltajien tulee tarvittaessa kertoa lapsen mielipide sosiaalilautakunnalle ja tuomioistuimelle.

 

Sosiaalitoimen tehtävät lapsen kuulemisessa

Kun lapsen vanhemmat ovat tehneet sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, vahvistetaan sopimus sosiaalitoimessa. Ennen kuin sosiaalitoimi vahvistaa sopimuksen, tulee heidän ottaa huomioon lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset ja mielipide. 

Lastenvalvojan, tai muun joka sopimuksen vahvistamista valmistelee, täytyy varmistaa, että vanhemmat ovat selvittäneet lapsen mielipiteen. Vasta tämän jälkeen lastenvalvoja voi vahvistaa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdyn sopimuksen. Jos on tarpeellista, voi lastenvalvoja keskustella lapsen kanssa myös henkilökohtaisesti. Lapsen tulee kuitenkin suostua henkilökohtaiseen keskusteluun ja keskustelun tulee olla tarpeen lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi. 

 

Tuomioistuimen tehtävät lapsen kuulemisessa

Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, voi päätöksen tehdä myös tuomioistuin. Myös tuomioistuimen tulee huomioida päätöksenteossa lapsen omat mielipiteet ja toiveet.

Lasta voidaan kuulla tuomioistuimessa, jos kuuleminen on asian ratkaisemisen kannalta tarpeen ja lapsi sitä pyytää tai suostuu siihen. Lapsen kuuleminen tuomioistuimessa voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun lapsen kuulemisesta sosiaalitoimessa on kulunut pitkä aika tai kun olosuhteet ovat sosiaalitoimessa kuulemisen jälkeen muuttuneet. 

Tuomioistuimen tulee selvittää lapsen mielipide riidattomissa ja riitaisissa asioissa. Kun asia on riidaton tai asiaa käsitellään sovittelussa, tulee tuomioistuimen varmistaa, että huoltajat ovat selvittäneet mikä on lapsen mielipide asiaan. 

Kun kyseessä on riitainen asia, tulee lapsen mielipide selvittää ensisijaisesti sosiaalilautakunnalta pyydettävän selvityksen yhteydessä. Sosiaalilautakunnalla on tuomioistuinta parempi mahdollisuus lapsen mielipiteen selvittämiseen, koska he voivat keskustella lapsen kanssa useammin ja nähdä lapsen hänet luonnollisessa ympäristössään. 

Kun tuomioistuin kuulee lasta, voi tuomioistuin käyttää apunaan asiantuntija-avustajaa. Asiantuntija-avustajan tehtävänä on edesauttaa sitä, että lapsen kuuleminen tapahtuu mahdollisimman lapsiystävällisellä tavalla. Avustaja voi auttaa tuomaria lapsen kohtaamisessa. Avustaja ei kuitenkaan kuulu tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon.

Lasta voidaan kuulla pääkäsittelyssä tai muulla sopivalla tavalla. Tuomioistuin voi harkita, mikä on lapsen kannalta paras kuulemistapa. Todennäköisesti lasta jännittää vähemmän silloin, kun kuuleminen tapahtuu epämuodollisemmissa puitteissa tuomioistuimen ulkopuolella. Jos on tarpeen, voidaan lasta kuulla myös siten, että läsnä on vain yksi tai useampi tuomioistuimen jäsen. Tuolloin eivät asiaan osalliset eikä heidän avustajansa ole läsnä kuulemisessa. Tällainen ratkaisu voi olla tarpeen lapsen suojaamiseksi tai hänen itsenäisen mielipiteensä selvittämiseksi. 

Jos tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi, voidaan lapsen kuuleminen tallentaa äänitallenteena. Tuolloin lapselle on kerrottava, että keskustelu tallennetaan ja, että vanhemmat voivat myöhemmin kuunnella tallennetun keskustelun. Jos päädytään siihen, ettei keskustelua tarvitse tallentaa, täytyy lapselle kertoa, että hänen kertomansa asiat voidaan kertoa myös vanhemmille. 

Jos lasta kuullaan siten, etteivät asiaan osalliset ole läsnä, on asiaan osallisilla mahdollisuus kuunnella äänitallenne lapsen kanssa käydystä keskustelusta. Asiaan osallisille voidaan myös suullisesti kertoa mitä lapsen kanssa käydystä keskustelusta on käynyt ilmi. Asiaan osallisilla on myös mahdollisuus lausua käsityksensä lapsen kuulemisessa esiin tulleista seikoista.

 

Alle 12-vuotiaan lapsen kuuleminen tuomioistuimessa

Alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuitenkin kuulla tuomioistuimessa henkilökohtaisesti vain, kun: 

  • kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi ja
  • kuulemisesta ei ole lapselle merkittävää haittaa.

Alle 12-vuotiasta on perusteltua kuulla esimerkiksi silloin, kun asia koskee sellaisia sisaruksia, joista osa on alle ja osa yli 12-vuotiaita. 

Ajatellaan, että yli 12-vuotiaalle henkilökohtaisesta kuulemista ei ole merkittävää haittaa. Joissain tapauksissa kuulemisesta voi kuitenkin olla haittaa myös jo 12-vuotta täyttäneelle lapselle. Tällöin lasta ei tule kuulla tuomioistuimessa henkilökohtaisesti.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Voidaanko alle 12-vuotiaan lapsen mielipide ottaa huomioon huoltajuusasiasta päätettäessä? 

Kaikenikäisten lasten mielipiteet voidaan ottaa huomioon, kun päätetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapsen mielipide tulee kuitenkin selvittää ja huomioida lapsen ikään ja kehitystasoon sopivalla tavalla. Lapsen kanssa keskusteltaessa, tulee esimerkiksi käyttää sellaista kieltä, että lapsi ymmärtää mitä asioilla tarkoitetaan. 

Kuitenkin tuomioistuimessa alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti vain silloin, kun kuuleminen on asian ratkaisemiseksi välttämätöntä. Lapsen kuulemisesta ei myöskään saa olla lapselle merkittävää haittaa. 

2. Lastani on tarkoitus kuulla tuomioistuimessa, kun tuomioistuin päättää lapsen tapaamisoikeudesta. Lapsi kuitenkin pelkää kuulemista valtavasti, eikä millään tahtoisi tulla mukaan tuomioistuimeen. Onko lapsen kuulemiseen mitään muuta keinoa?

Lasta voidaan kuulla tuomioistuimessa silloin, kun se on asian ratkaisemisen kannalta tarpeen. Lapsen täytyy myös suostua kuulemiseen. Lapsen kuuleminen ei siis ole mahdollista silloin, kun lapsi ei sitä halua. Kuitenkaan lasta ei välttämättä tarvitse kuulla itse pääkäsittelyssä, vaan tuomioistuin voi harkintansa mukaan kuulla lasta muulla sopivalla tavalla. Kuuleminen voidaan siis suorittaa myös tuomioistuimen ulkopuolella, jos tämä on lapsen kannalta mieluisampi ratkaisu. Lapselle on todennäköisesti helpompaa, jos häntä kuullaan epämuodollisemmassa tilanteessa kuin tuomioistuimessa. Tällainen menettely voisi olla pelokkaan lapsen kohdalla toimiva ratkaisu. 

3. Lapsi ei pysty kertomaan omaa mielipidettään silloin, kun toinen vanhemmista on paikalla. Lapsi pelkää toisen vanhemman suuttuvan hänen mielipiteestään. Voidaanko tämä ottaa huomioon, kun lasta kuullaan tuomioistuimessa? 

Kun lasta kuullaan tuomioistuimessa, voidaan kuuleminen järjestää myös siten, että lapsen lisäksi läsnä on vain yksi tai useampi tuomioistuimen jäsen. Tuolloin muut asiaan osalliset tai heidän avustajansa eivät ole läsnä silloin kun lasta kuullaan. Tällainen menettely voi olla tarpeen esimerkiksi silloin kun lapsi ei muutoin pysty kertomaan omaa itsenäistä mielipidettään. Kun lapsi ei uskalla kertoa mielipidettään toisen vanhemman kuullen, voisi tällainen menettely olla toimiva ratkaisu. Tuomioistuin voi päättää, että lapsen kanssa käyty keskustelu äänitetään. Asiaan osallisilla on oikeus myöhemmin kuulla äänitallenne. Lapsen täytyy myös tietää, että hänen kanssaan käyty keskustelu nauhoitetaan ja että vanhemmat voivat myöhemmin kuulla nauhoitteen. Asiaan osallisille voidaan myöhemmin myös kertoa sanallisesti, mitä keskustelusta on käynyt ilmi. 

4. Olen lapsen yksinhuoltaja. Tarvitseeko minun kuulla ala-asteikäisen lapseni mielipidettä, vai voinko tehdä häntä koskevat päätökset mieleni mukaan? Eihän lapsi kuitenkaan ymmärrä asioista mitään. 

Lapsen mielipide tule ottaa huomioon, vaikka lapsi olisi alle 12-vuotias. Lapsen mielipide tulee kuitenkin selvittää siten, kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lapsen kanssa täytyy keskustella siten, että lapsi ymmärtää mistä asiassa on kyse. Esimerkiksi kielenkäytön tulee olla sellaista, että lapsella on mahdollisuus ymmärtää mistä puhutaan. Huoltajan tulee huomioida lapsen mielipiteet ja toivomukset ennen päätösten tekemistä. Huoltajan täytyy myös kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista. Tärkeintä on siis huomioida lapsen ikä ja hänen kehitystasonsa. Jo hyvin nuori lapsi voi kyetä kertomaan mielipiteensä tiettyihin asioihin. 

5. Emme saaneet entisen puolisoni kanssa sovittua lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tästä syystä asiaa tullaan nyt käsittelemään tuomioistuimessa. Lastamme on tarkoitus kuulla pääkäsittelyssä ja mukana on joku asiantuntija-avustaja. Mikä tällainen avustaja on?

Kun lasta kuullaan tuomioistuimessa, voi tuomioistuin käyttää apunaan asiantuntija-avustajaa. Asiantuntija-avustaja vain auttaa tuomioistuinta lapsen kohtaamisessa ja edesauttaa sitä, että lapsen kuuleminen tapahtuu mahdollisimman lapsiystävällisellä tavalla. Avustaja ei tee asiassa ratkaisua, vaan ainoastaan pyrkii tekemään tilanteesta lapsen kannalta mahdollisimman helpon. Asiantuntija-avustajan tulee olla sellainen henkilö, kenellä on oikeus harjoittaa psykologin, lastenpsykiatrin tai sosiaalityöntekijän ammattia. Asiantuntija-avustajaksi voidaan hyväksyä myös muun soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Avustajalla täytyy lisäksi olla tehtävän hoitamisessa edellytettävä täydennys- ja lisäkoulutus sekä kokemusta työskentelystä eroperheiden kanssa. Kuka vain henkilö ei siis sovellu asiantuntija-avustajaksi.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa