Tapaamisoikeudella tarkoitetaan lapsen oikeutta tavata juuri etävanhempaansa. Etävanhemmaksi kutsutaan sitä vanhempaa, kenen luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Lapsella on oikeus tavata ja viettää aikaa myös hänen etävanhempansa kanssa. Kyse on nimenomaan lapsen oikeudesta tavata vanhempaansa. Tapaamisoikeus ei ole lapsen tai etävanhemman velvollisuus. Vanhempien tulisi pyrkiä sopimaan tapaamisoikeudesta lapsen edun mukaisesti. Kirjallinen sopimus voidaan vahvistaa sosiaalitoimessa. Jos sopiminen ei muuten onnistu, voidaan tapaamisoikeudesta päättää myös tuomioistuimessa. Kun sopimus on vahvistettu tai tuomioistuin on tehnyt päätöksen tapaamisoikeudesta, on sopimus täytäntöönpantavissa. Tällöin toinen vanhempi voidaan esimerkiksi sakon uhalla määrätä toimimaan sopimuksen mukaisesti.

Etävanhempi vai lähivanhempi

Kun vanhemmat eroavat ja muuttavat erilleen, on sovittava lapsen huollosta ja tapaamisesta. Lapsi voi esimerkiksi asua vuoroviikoin toisen vanhempansa luona. Tällöin puhutaan vuoroasumisesta. Vuoroasumisella tarkoitetaan yleensä sellaista tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia vuodesta toisen vanhempansa luona. Jos lapsi näkee toista vanhempaansa tätä vähemmän, on yleensä kyse tapaamisoikeudesta, ei vuoroasumisesta.

Sitä vanhempaa, kenen luona lapsi pääsääntöisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi. Etävanhempi taas on se vanhempi, kenen luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Jos lapsi on toisen vanhempansa luona esimerkiksi joka toinen viikonloppu, on tämä vanhempi lapselle etävanhempi. 

Mikä on tapaamisoikeus? 

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata myös etävanhempaansa. Tapaamisoikeuden tavoitteena on nimenomaan turvata lapsen oikeus rakentaa ja säilyttää läheinen ja positiivinen suhde myös etävanhempaan. Lapsi saa siis tavata etävanhempaansa, viettää hänen kanssaan aikaa ja olla häneen yhteydessä.

Tapaamisoikeus voidaan toteuttaa myös muilla yhteydenpitokeinoilla kuten puhelimitse tai videopuheluiden välityksellä. Yleensä tällaista muuta yhteydenpitoa sovitaan varsinaisen tapaamisen ohelle. Vain poikkeustilanteissa tapaamisoikeus voi koostua pelkästään muunlaisesta, kuin samassa tilassa tapahtuvasta tapaamisesta. 

Vanhempien myötävaikutusvelvollisuus

Lapsen molempien vanhempien tehtävänä on edesauttaa lapsen tapaamisoikeuden toteutumista. Kumpikaan vanhemmista ei saa aiheuttaa haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Kaikenlainen lapsen manipulointi ja muu epäasiallinen vaikuttaminen on kiellettyä. Lapsen ja toisen vanhemman suhdetta voi haitata esimerkiksi toista vanhempaa koskevien kielteisten tietojen tai mielikuvien ilmaiseminen lapselle.

Molempien vanhempien tulee myötävaikuttaa siihen, että molemmat vanhemmat voivat tavata lastaan. Lasta ei saa pyrkiä vieraannuttamaan toisesta vanhemmasta tai muusta läheisestä. Vieraannuttamisella tarkoitetaan vanhemman sellaista käyttäytymistä, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman tai muun henkilön välistä vuorovaikutussuhdetta. Vieraannuttaminen voi joissain tapauksissa johtaa jopa vuorovaikutussuhteen katkeamiseen kokonaan.

Vanhempien tulee ymmärtää, että lapsen tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen kannalta tärkeä asia ja tapaamisoikeuden estäminen on lapselle haitallista. On tärkeää huomata, että kyseessä on nimenomaan lapsen oikeus tavata toista vanhempaansa tai läheistään. Kyse ei ole vanhemman oikeudesta lapsen tapaamiseen tai lapsen velvollisuudesta tavata vanhempaansa.

Mitä jos lähivanhempi ei anna etävanhemman tavata lastaan?

Kun tilanne on riitainen, kannattaa tapaamisoikeudesta ehdottomasti tehdä sopimus. Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen. Jos tilanne on niin riitainen, ettei sopiminen onnistu, voi myös tuomioistuin päättää tapaamisoikeudesta. 

Kun sopimus on vahvistettu tai tuomioistuin on päättänyt tapaamisoikeudesta, voidaan sopimus panna täytäntöön, kun toinen vanhemmista ei noudata sopimusta. 

Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea käräjäoikeudelta. Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea joko lapsen tai hakijan asuinpaikan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeuden kansliaan on toimitettava asiaa koskeva kirjallinen hakemus, johon on liitettävä sopimus tai päätös tapaamisoikeudesta.

Yleensä lasta koskevissa asioissa pyritään sovinnon löytämiseen. Kun asiassa saadaan sovinto, ovat vanhempien välit todennäköisesti sopuisammat. Lapsen kannalta on aina parempi, kun vanhemmat ovat toistensa kanssa hyvissä väleissä. Tämän vuoksi tuomioistuin antaa käsiteltävänä olevan asian yleensä ensin täytäntöönpanosovitteluun. Täytäntöönpanosovittelussa asiassa pyritään löytämään sovinto ulkopuolisen sovittelijan avulla. Jos asian sovittelu ei onnistu tai se ei ole mahdollista voi tuomioistuin antaa täytäntöönpanomääräyksen.

Tapaamisoikeutta koskeva päätös pannaan täytäntöön siten, että toinen vanhemmista määrätään sallimaan tapaamiset ja ryhtymään muutenkin sopimuksen noudattamiseen. Jos sopimus pannaan täytäntöön voidaan pakkokeinoina käyttää uhkasakkoa tai noutoa. Tuomioistuin voi sakon uhalla esimerkiksi velvoittaa vanhempaa sallimaan tapaamiset tai muutoin toimimaan sovitulla tavalla. Tapaamisoikeus voidaan panna täytäntöön myös siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Nouto on mahdollista vain, jos on todennäköistä, että tapaaminen ei muutoin toteudu. Noutoon tulee olla myös lapsen edun kannalta erittäin painavat syyt. Tällainen syy voi olla esimerkiksi lapsen selkeästi osoittama halukkuutensa tavata toista vanhempaansa. 

Lapsen oma mielipide tulee ottaa huomioon myös täytäntöönpanossa. Jos lapsi on riittävän kehittynyt ymmärtämään asian, ei sopimusta saa panna täytäntöön, kun lapsi sitä vastustaa. 

Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta

Lähtökohtaisesti vanhempien tulee yhdessä sopia lapsen tapaamisoikeudesta. Vanhempien tulee huomioida ennen kaikkea lapsen edun toteutuminen. Sopimuksesta tulee ilmetä tapaamisen tarkemmat ehdot, eli tapaamisen ja luonapidon yksityiskohdat. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi juhlapyhien tapaamisoikeudesta ja siitä, mihin kellonaikaan lapsi viedään tai haetaan. 

Vanhemmat voivat esimerkiksi sopia, että lapsi on juhlapyhät vuorovuosin toisen vanhemman luona. Sopimukseen voidaan esimerkiksi kirjata, että lapsi on jouluna koulun päättymisestä uuden vuoden aattoon kello 18.00 asti äidillään aina parittomina vuosia. Isällään hän on vastaavasti parillisina vuosina. Sopimukseen voidaan myös kirjata esimerkiksi lapsen oikeudesta matkustaa ulkomaille vanhempansa kanssa.

Tapaamisoikeuden toteuttamisesta ei ole olemassa mitään kaikille sopivaa pohjaa, vaan tapaamisoikeus tulee sopia juuri kyseisiä vanhempia ja lasta ajatellen. Tapaamisoikeuteen voi vaikuttaa esimerkiksi lapsen tarpeet, vanhempien asumispaikat tai vanhempien vuorotyö. 

Tarvittaessa voidaan sopia, miten kuljetukset ja matkakulut jaetaan osapuolten kesken. Vanhemmat voivat sopia esimerkiksi, että toinen vanhemmista kuljettaa lapsen vanhemman luokse ja toinen hakee hänet pois. Vanhemman lapsen kohdalla voidaan myös sopia bussimaksujen suorittamisesta. Koska molempien vanhempien täytyy edesauttaa tapaamisoikeuden toteutumista, tulee matkakulut jakaa mahdollisimman tasaisesti. Kuitenkin jos toisella vanhemmista on esimerkiksi paremmat mahdollisuudet lapsen kuljettamiseen, voidaan tämä ottaa huomioon kuljetuksista sovittaessa.

Jos lapsen lähivanhempi ei sopimuksen mukaisesti edesauta toisen vanhemman tapaamisoikeutta, voi etävanhempi vaatia, että lapsen kanssa asuva vanhempi velvoitetaan sakon uhalla täyttämään myötävaikutusvelvollisuutensa. Lähivanhempi voi esimerkiksi tarkoituksella jättää ostamatta lapselle matkaliput toisen vanhemman luokse. Jos etävanhempi ei myötävaikuta tapaamisoikeuden toteutumiseen, ei häntä vastaan voida hakea pakkotäytäntöönpanoa. Voi olla, että etävanhempi ei esimerkiksi nouda lasta sovitusti luokseen. 

Sopimuksen vahvistaminen 

Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti. Sopimus tulee esittää sen kunnan sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan täytyy vahvistaa sopimus lapsen tapaamisoikeudesta. 

Kun sosiaalilautakunta harkitsee sopimuksen vahvistamista, tulee heidän ottaa huomioon lapsen etu. Myös lapsen toiveet ja mielipide on huomioitava sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lähtökohtana on, että vanhemmat ennen sopimuksen tekemistä keskustelevat lapsen kanssa ja tiedustelevat lapsen mielipidettä asiaan. Lastenvalvojan tulee kysyä vanhemmilta ovatko he keskustelleet lapsen kanssa ja mitä mieltä lapsi on aiheesta ollut.

Tietyissä tilanteissa lastenvalvojan tai muun henkilön, joka sopimuksen vahvistamista valmistelee, tulee keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa. Henkilökohtainen keskustelu lapsen kanssa voidaan käydä jos se on tarpeen lapsen toiveiden ja mielipiteiden selvittämiseksi. Joskus lapsen kanssa täytyy keskustella henkilökohtaisesti myös siksi, että vanhemmat eivät halua käydä kyseistä keskustelua lapsen kanssa tai he antavat ristiriitaista tietoa lapsen mielipiteistä.

Lapsen mielipide tulee selvittää hienovaraisesti huomioiden lapsen kehitystaso. Lapsen mielipiteen selvittämisestä ei saa aiheutua haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa väliselle suhteelle. Lapselle täytyy kertoa syy siihen, miksi hänen mielipidettään kysellään ja millainen menettely mielipiteen selvittämiseen liittyy.

Tuomioistuimen päätös tapaamisoikeudesta

Tuomioistuin voi päättää, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata myös etävanhempaansa. Jos on tarpeen voi tuomioistuin antaa määräyksiä myös muista huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä huoltajien keskinäisestä tehtävien jaosta.

Kun tuomioistuin päättää lapsen tapaamisoikeudesta, on tuomioistuimen annettava siihen liittyvät tarkemmat määräykset. Tarkemmat määräykset voivat koskea esimerkiksi tapaamisoikeuden ajankohtaa tai kestoa. Tarvittaessa tuomioistuin voi myös määrätä, miten tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat kuljetukset ja matkakulut jaetaan. Vastuun jakamisessa tuomioistuin huomioi osallisten kyvyt vastata kuljetuksesta tai kustannuksista sekä muut olosuhteet. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi elatuskyky. Muita olosuhteita, joita tuomioistuin voi ottaa huomioon on esimerkiksi toisen vanhemman muutosta aiheutuvat suuremmat matkakustannukset. Jos matkakulut kasvavat toisen tekemän päätöksen vuoksi, on ymmärrettävää, että hän vastaa suuremmista matkakustannuksista. Jos toinen vanhemmista esimerkiksi muuttaa kauas, voi hän joutua maksamaan suuremman osan lapsen matkakustannuksista.

Tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen

Kun päätetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on otettava huomioon muun muassa:

• lapsen etu,
• vanhempien kyky laittaa lapsen tarpeet omien riitojen edelle,
• lapsen ikä ja kehitystaso,
• lapsen luonne ja taipumukset,
• lapsen mahdolliset erityistarpeet,
• vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys,
• vanhempien kyky ottaa yhdessä vastuu lasta koskevista asioista,
• vanhempien kyky suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta.

Lapsen edun huomioiminen on tärkeimmässä roolissa silloin, kun päätetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Täytyy ymmärtää, että lapsen etu voi olla ristiriidassa vanhempien edun kanssa. Tällaisessa tilanteessa täytyy punnita vastakkain lapsen ja vanhempien etua, mutta antaa lapsen edulle suurempi painoarvo. Tapaamisoikeudessa on aina kyse lapsen edusta ja lapsen oikeudesta tavata vanhempaansa tai läheistään.

Mitä jos etävanhempi ei halua tavata lastaan?

Joskus tilanne voi olla myös se, että vanhempi ei ole halukas tapaamaan lastaan. Vanhempi ei välttämättä pidä lapseen yhteyttä lainkaan tai jättää käyttämättä vahvistetun tapaamisoikeuden. Vanhempaa ei voi pakottaa lapsen tapaamiseen esimerkiksi sakon uhalla. Tällainen menettely ei olisi lapsen edun mukaista. 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Lähivanhempi ei anna minun tavata lastani, mitä voin tehdä, kun emme ole sopineet tapaamisoikeudesta?

Kun vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen tapaamisesta joustavasti, tulee ehdottomasti tehdä sopimus lapsen tapaamisoikeudesta. Sopimus tulee vahvistaa sosiaalilautakunnan toimesta. Jos tilanne on niin riitainen, ettei sopiminen onnistu, voi tuomioistuin päättää tapaamisoikeuden järjestämisestä. Jos lähivanhempi ei noudata sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä, voi etävanhempi hakea sopimuksen täytäntöönpanoa. Tällöin käräjäoikeus voi esimerkiksi velvoittaa lähivanhemman sallimaan tapaamisen sakon uhalla.

2. Lapsemme lähivanhempi päätti tapaamisoikeudesta oman mielensä mukaan. Hän sanoo, että en etävanhempana voi vaikuttaa tapaamisoikeuden määrään. Eikö minun mielipiteelläni ole merkitystä?

Vanhempien tulee tehdä sopimus lapsen tapaamisoikeudesta yhdessä. Toinen vanhemmista ei voi yksipuolisesti päättää miten tapaamisoikeus toteutetaan. Sopimus tapaamisoikeudesta tulee vahvistaa sosiaalilautakunnan toimesta. Jos vanhempien välit ovat niin riitaisat, että sopiminen ei onnistu, voi asian viedä tuomioistuimen päätettäväksi.

3. Lapsen lähivanhempi ei anna minun tavata lasta sovitusti. Olen lapsen etävanhempi. Mitä voin tehdä?

Kun sopimus tapaamisoikeudesta on vahvistettu tai tuomioistuin on päättänyt tapaamisoikeudesta, on sopimus täytäntöönpanokelpoinen. Tällöin sopimus voidaan panna täytäntöön, mikäli vanhempi ei noudata sopimusta. Tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä sakon uhalla lähivanhemman suostumaan sovittuihin tapaamisiin. Joissain tilanteissa jopa lapsen nouto on mahdollista. 

Sopimuksen täytäntöönpanoa on mahdollista hakea hakijan tai lapsen asuinpaikan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeuden kansliaan täytyy toimittaa kirjallinen hakemus, johon liitetään vahvistettu sopimus tai päätös tapaamisoikeudesta. 

4. Voiko etävanhempaa velvoittaa tapaamaan lastaan?

Aina vanhempi ei ole halukas olemaan lapsensa kanssa tekemisissä. Tällöin vanhempaa ei voida pakottaa yhteydenpitoon tai tapaamisiin. Pakolla toteutettu tapaaminen tai yhteydenpito ei ole lapsen edun mukaista.

5. Lähivanhempi ei anna minun tavata lasta kuin satunnaisten videopuheluiden välityksellä. Onko videopuhelun kautta tapahtuva tapaaminen riittävää?

Tapaamisoikeus voidaan kyllä toteuttaa muillakin keinoilla kuin konkreettisella tapaamisella. Keinoina voidaan käyttää esimerkiksi videopuheluita. Yleensä tällaisia muita keinoja käytetään vain varsinaisten tapaamisten lisäksi. Vain poikkeustilanteissa tapaamisoikeus voi koostua pelkästään muunlaisesta kuin samassa tilassa tapahtuvasta tapaamisesta. Ota asia puheeksi toisen vanhemman kanssa. Mikäli ette ole tehneet tapaamisoikeudesta sopimusta, kannattaa sopimus tehdä ja vahvistaa. Sopimukseen kannattaa kirjata muun muassa se milloin ja millä tavoin tapaamisen toteutetaan.