Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata etävanhempaansa. Tapaamisoikeus ei eroa sen mukaan, onko etävanhempi lapsen isä vai äiti. Vanhempien tulisi aina ensisijaisesti huomioida lapsen etu. Lapsen etu täytyy ottaa huomioon myös tapaamisoikeudesta sovittaessa. On lapsen edun mukaista tavata molempia vanhempiaan. Ensisijaisesti vanhempien tulee sopia yhdessä lapsen tapaamisoikeudesta. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan tapaamisoikeudesta yhteisymmärryksessä, voi päätöksen tehdä myös tuomioistuin.

Mikä on tapaamisoikeus?

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata myös sitä vanhempaansa kenen luona hän ei pääsääntöisesti asu. Yleensä siitä vanhemmasta kenen luona lapsi ei asu, käytetään nimitystä etävanhempi. Merkitystä ei ole sillä, toimiiko lapsen etävanhempana hänen isänsä vai äitinsä. Tapaamisoikeuden tavoitteena on turvata lapsen oikeus rakentaa ja säilyttää läheinen ja positiivinen oikeus myös etävanhempaan.

Vanhemmasta kenen luona lapsi pääsääntöisesti asuu, käytetään nimitystä lähivanhempi. Kun tapaamisoikeus on toimiva, voi se edistää myös lapsen ja lähivanhemman hyvää suhdetta.

Tapaamisoikeus voidaan toteuttaa myös muilla yhteydenpitokeinoilla kuten puhelimitse tai videopuheluiden välityksellä. Yleensä tällaista muuta yhteydenpitoa sovitaan varsinaisen tapaamisen ohelle. Vain poikkeustilanteissa tapaamisoikeus voi koostua pelkästään muunlaisesta, kuin samassa tilassa tapahtuvasta tapaamisesta.

Vanhempien myötävaikutusvelvollisuus

Lapsen kummankin vanhemman tehtävänä on edesauttaa tapaamisoikeuden toteutumista. Kumpikaan vanhemmista ei saa aiheuttaa haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Tämä velvollisuus koskee sekä isää että äitiä. Kaikenlainen lapsen manipulointi ja muu epäasiallinen vaikuttaminen on kiellettyä. Lapsen ja toisen vanhemman suhdetta voi haitata esimerkiksi toista vanhempaa koskevien kielteisten tietojen tai mielikuvien ilmaiseminen lapselle.

Molempien vanhempien tulee myötävaikuttaa siihen, että kumpikin vanhemmista saa tavata lastaan. Lasta ei saa pyrkiä vieraannuttamaan toisesta vanhemmasta tai muusta läheisestä. Vieraannuttamisella tarkoitetaan vanhemman sellaista käyttäytymistä, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman tai muun henkilön välistä vuorovaikutussuhdetta. Vieraannuttaminen voi joissain tapauksissa johtaa jopa vuorovaikutussuhteen katkeamiseen kokonaan.

Vanhempien tulee ymmärtää, että lapsen tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen kannalta tärkeä asia ja tapaamisoikeuden estäminen on lapselle haitallista. On yleensä lapsen edun mukaista tavata molempia vanhempiaan. On tärkeää huomata, että kyseessä on nimenomaan lapsen oikeus tavata toista vanhempaansa tai läheistään.

Joskus tilanne voi olla myös se, että vanhempi ei ole halukas tapaamaan lastaan. Vanhempi ei välttämättä pidä lapseen yhteyttä lainkaan tai jättää käyttämättä vahvistetun tapaamisoikeuden. Vanhempaa ei voi pakottaa lapsen tapaamiseen esimerkiksi sakon uhalla. Tällainen menettely ei olisi lapsen edun mukaista. Merkitystä ei ole sillä onko vanhempi isä vai äiti. Jos vanhempi ei halua sopimuksen mukaisesti tavata lastaan, häntä ei siihen voida pakottaa.

Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta

Vanhemmat voivat sopia lapsen tapaamisoikeudesta. On aina lapsen kannalta parempi, jos vanhemmat voivat sopia lapsen tapaamisoikeudesta yhdessä. Vanhemmat voivat sopia, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen etävanhempi voi olla samalla tavoin hänen isänsä tai äitinsä.

Tapaamisoikeussopimuksesta tulee ilmetä tapaamisen tarkemmat ehdot, eli tapaamisen ja luonapidon yksityiskohdat. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi juhlapyhien tapaamisoikeudesta ja siitä, mihin kellonaikaan lapsi viedään tai haetaan.

Tarvittaessa voidaan sopia, miten kuljetukset ja matkakulut jaetaan osapuolten kesken. Vanhemmat voivat sopia esimerkiksi, että toinen vanhemmista kuljettaa lapsen vanhemman luokse ja toinen hakee hänet pois. Vanhemman lapsen kohdalla voidaan myös sopia bussimaksujen suorittamisesta. Koska molempien vanhempien täytyy edesauttaa tapaamisoikeuden toteutumista, tulee matkakulut jakaa mahdollisimman tasaisesti. Kuitenkin jos toisella vanhemmista on esimerkiksi paremmat mahdollisuudet lapsen kuljettamiseen, voidaan tämä ottaa huomioon kuljetuksista sovittaessa. Jos esimerkiksi toisella vanhemmista ei ole ajokorttia, voidaan tämä ottaa huomioon kuljetusten järjestämisessä.

Jos lapsen lähivanhempi ei sopimuksen mukaisesti edesauta toisen vanhemman tapaamisoikeutta, voi etävanhempi vaatia, että lapsen kanssa asuva vanhempi velvoitetaan sakon uhalla täyttämään myötävaikutusvelvollisuutensa. Lähivanhempi voi esimerkiksi tarkoituksella jättää ostamatta lapselle matkaliput toisen vanhemman luokse. Jos etävanhempi ei myötävaikuta tapaamisoikeuden toteutumiseen, ei häntä vastaan voi hakea pakkotäytäntöönpanoa. Voi olla, että etävanhempi ei esimerkiksi nouda lasta sovitusti luokseen.

Sopimuksen vahvistaminen

Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti. Sopimus tulee esittää sen kunnan sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan täytyy vahvistaa sopimus lapsen tapaamisoikeudesta.

Kun sosiaalilautakunta harkitsee sopimuksen vahvistamista, tulee heidän ottaa huomioon lapsen etu. Myös lapsen toiveet ja mielipide on huomioitava sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lähtökohtana on, että vanhemmat ennen sopimuksen tekemistä keskustelevat lapsen kanssa ja tiedustelevat lapsen mielipidettä asiaan. Lastenvalvojan tulee kysyä vanhemmilta ovatko he keskustelleet lapsen kanssa ja mitä mieltä lapsi on aiheesta ollut.

Tietyissä tilanteissa lastenvalvojan tai muun henkilön, joka sopimuksen vahvistamista valmistelee, tulee keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa. Henkilökohtainen keskustelu lapsen kanssa voidaan käydä jos, se on tarpeen lapsen toiveiden ja mielipiteiden selvittämiseksi. Joskus lapsen kanssa täytyy keskustella henkilökohtaisesti myös siksi, että vanhemmat eivät halua käydä kyseistä keskustelua lapsen kanssa tai he antavat ristiriitaista tietoa lapsen mielipiteistä.

Lapsen mielipide tulee selvittää hienovaraisesti huomioiden lapsen kehitystaso. Lapsen mielipiteen selvittämisestä ei saa aiheutua haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa väliselle suhteelle. Lapselle täytyy kertoa syy siihen, miksi hänen mielipidettään kysellään ja millainen menettely mielipiteen selvittämiseen liittyy.

Sopimusta ei saa vahvistaa, jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja. Sopimusta ei saa vahvistaa myöskään, jos siihen ei ole saatu suostumusta:

1. siltä, joka on vanhemman tai vanhempien ohella lapsen huoltaja (: oheishuoltaja)
2. siltä, jolle on vahvistettu oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos sopimuksella puututaan tähän oikeuteen (esim. sopimuksella poistetaan tai muutetaan henkilön tietojensaantioikeutta)
3. sellaiselta läheiseltä henkilöltä, johon lapselle on vahvistettu tapaamisoikeus, jos nyt solmittava sopimus vaikuttaa vahvistetun tapaamisoikeuden toteutumiseen (esim. läheisen henkilön tapaamisoikeus muuttuu tai poistuu).

Kun sosiaalilautakunta on vahvistanut sopimuksen, on se voimassa ja se voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimainen päätös.

Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Tuomioistuin voi päättää, että:

1. lapsen huolto uskotaan yhteisesti molemmille vanhemmille tai vain toiselle vanhemmalle,
2. lapsen huolto uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella tai sijasta, jollekin muulle henkilölle,
3. vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja tai muulla henkilöllä, on huoltajan kanssa samanlainen oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja esimerkiksi viranomaisilta.

Tuomioistuin voi päättää myös, että:

1. lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä,
2. lapsen tulee asua huoltajansa luona,
3. lapsen tulee asua vuorotellen kummankin vanhempansa luona,
4. lapsen tulee asua vuorotellen vanhempiensa ja huoltajansa luona tai
5. lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu (: tapaamisoikeus).

Tarvittaessa siis myös tuomioistuin voi päättää lapsen tapaamisoikeudesta. Jos on tarpeen voi tuomioistuin antaa määräyksiä myös muista huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä huoltajien keskinäisestä tehtävien jaosta.

Kun tuomioistuin päättää lapsen tapaamisoikeudesta, on tuomioistuimen annettava siihen liittyvät tarkemmat määräykset. Tarkemmat määräykset voivat koskea esimerkiksi tapaamisoikeuden ajankohtaa tai kestoa. Tarvittaessa tuomioistuin voi myös määrätä, miten tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat kuljetukset ja matkakulut jaetaan. Vastuun jakamisessa tuomioistuin huomioi osallisten kyvyt vastata kuljetuksesta tai kustannuksista sekä muut olosuhteet. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi elatuskyky. Muita olosuhteita, joita tuomioistuin voi ottaa huomioon on esimerkiksi toisen vanhemman muutosta aiheutuvat suuremmat matkakustannukset. Jos matkakulut kasvavat toisen tekemän päätöksen vuoksi, on ymmärrettävää, että hän vastaa suuremmista matkakustannuksista. Jos toinen vanhemmista esimerkiksi muuttaa kauas, voi hän joutua maksamaan suuremman osan lapsen matkakustannuksista.

Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot

Vanhemmat voivat sopia, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina. Tuetussa tapaamisessa valvoja on koko ajan lapsen ja vanhemman käytettävissä. Hänen ei kuitenkaan tarvitse olla koko aikaa heidän kanssaan samassa tilassa. Valvoja seuraa tilannetta ja huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä.

Jos tuettu tapaaminen ei tule kyseeseen, voidaan tapaamiset järjestää myös valvottuina. Valvotussa tapaamisessa valvoja seuraa koko tapaamisen ajan sitä, että tapaaminen sujuu lapsen kannalta turvallisesti ja asianmukaisesti. Valvoja huolehtii myös esimerkiksi siitä, ettei lasta viedä pois kesken tapaamisen. Valvoja on koko tapaamisen ajan samassa tilassa tai ainakin näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan.

Vanhemmat voivat sopia myös valvotuista vaihdoista. Valvottu vaihto tarkoittaa sitä, että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti. Valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy sovitulla tavoin vanhemmalta toiselle. Valvottu vaihto voi olla tarpeen silloin, kun tapaaminen itsessään sujuu ongelmitta, mutta lapsen nouto- tai palautustilanteessa ilmenee ongelmia. Tällaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi väkivallan uhka tai lasta vaurioittava riita.

Tuettu tai valvottu tapaaminen voi olla tarpeen myös lapsen pelon vuoksi. Lapsi on voinut esimerkiksi nähdä vanhemman satuttavan toista vanhempaa ja tämän vuoksi pelätä tapaamista. Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat voivat myös olla peruste tapaamisen tukemiseen tai valvontaan. Vanhempi voi esimerkiksi päihdeongelmansa vuoksi olla kykenemätön vastaamaan lapsen turvallisuudesta tapaamisen aikana. Voi myös olla, että vanhempi on toistuvasti puhunut lapselle jotain sellaista, mikä voi vaarantaa lapsen kehityksen ja terveyden. Tuki ja valvonta voi olla tarpeen myös silloin, kun lapsi ja vanhempi eivät ole nähneet toisiaan huomattavan pitkään aikaan. Etenkin pienten lasten kohdalla voi olla tarpeen, että ainakin tapaamisen alkuvaiheessa tapaamiseen osallistuu joku toinenkin aikuinen. Tilanne voi helpottaa, kun lapsi on tutustunut vanhempaansa.

Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen, jos tuki ja valvonta on lapsen edun kannalta tarpeen. Myös tuomioistuin voi päättää, että tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka valvotuin vaihdoin. Tapaamiset voidaan vahvistaa valvotuiksi vain, jos tapaamisen tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua. Lapsen edun kannalta voi tapaamisten valvominen tai tukeminen olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun tapaamiseen liittyy uhkaa lapsen turvallisuudelle tai uhkaa lapsen omavaltaisesta huostaanotosta. Lapsen omavaltainen huostaanotto tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi lapsen vanhempi ottaa lapsen huostaansa siltä kenen huostassa lapsi on. Esimerkiksi kun etävanhempi ei suostu palauttamaan lasta tapaamisen jälkeen takaisin lähivanhemmalle.

Kun tapaamisesta sovitaan, tulee tapaamisen ajankohta, kesto ja muut ehdot määrätä riittävän yksityiskohtaisesti. Kaikissa päätöksissä on huomioitava ensisijaisesti lapsen etu. Huomioon tulee ottaa esimerkiksi se, että valvottu tapaaminen voi olla lapselle erittäin kuormittavaa. Tämä voidaan ottaa huomioon määrätessä valvotun tapaamisen kestosta.

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että lapsi aiotaan viedä luvattomasti pois maasta, voi tuomioistuin määrätä, että lasta tapaavan vanhemman on annettava tapaamisen ajaksi valvojalle oma ja lapsen passi sekä muut matkustusasiakirjat.

Tapaamisoikeuden turvaaminen

Aina vanhemmat tai huoltajat eivät ole kovin myötämielisiä noudattamaan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä vapaaehtoisesti. Tällöin tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa vanhemman tai huoltajan sallimaan tapaamiset ja ryhtymään muihin tapaamisen toteuttamiseksi tarvittaviin toimiin.

Uhkasakko voidaan asettaa vain, jos lähivanhemman toiminnan perusteella on aihetta epäillä, ettei hän tule vapaaehtoisesti noudattamaan sopimusta. Aihetta epäilyyn voi olla esimerkiksi silloin, kun vanhempi ei ole ennen päätöksen antamista sallinut toisen vanhemman nähdä lastaan.

Vain tuomioistuin voi asettaa uhkasakon.

Tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen

Kun päätetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on otettava huomioon muun muassa:

• lapsen etu,
• vanhempien kyky laittaa lapsen tarpeet omien riitojen edelle,
• lapsen ikä ja kehitystaso,
• lapsen luonne ja taipumukset,
• lapsen mahdolliset erityistarpeet,
• vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys,
• vanhempien kyky ottaa yhdessä vastuu lasta koskevista asioista,
• vanhempien kyky suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta.

Lapsen edun huomioiminen on tärkeimmässä roolissa silloin, kun päätetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Täytyy ymmärtää, että lapsen etu voi olla ristiriidassa vanhempien edun kanssa. Tällaisessa tilanteessa täytyy punnita vastakkain lapsen ja vanhempien etua, mutta antaa lapsen edulle suurempi painoarvo. Tapaamisoikeudessa on aina kyse lapsen edusta ja lapsen oikeudesta tavata vanhempaansa tai läheistään.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Lähivanhempana toimiva äiti ei anna minun nähdä lastamme sopimuksen mukaisesti. Olen lapsen isä ja hänen etävanhempansa. Äiti sanoo, että on äidin oikeus päättää lasta koskevista asioita.

Äidillä ei ole sen parempaa oikeutta lapsen asioista päättämiseen kuin isälläkään. Jos olette tehneet äidin kanssa tapaamisoikeudesta kirjallisen sopimuksen, joka on vahvistettu tai jos tuomioistuin on antanut päätöksen tapaamisoikeudesta, on sopimus täytäntöönpanokelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli äiti ei toimi sopimuksenne mukaisesti, voit hakea tuomioistuimelta sopimuksen täytäntöönpanoa. Sinun tulee toimittaa kirjallinen hakemus joko oman tai lapsesi kotipaikan käräjäoikeuteen. Hakemukseen tulee liittää teidän tapaamisoikeussopimuksenne. Käräjäoikeus voi määrätä äidin sallimaan tapaamiset sopimuksen mukaisesti esimerkiksi sakon uhalla.

2. Onko äidillä parempi oikeus tavata lastaan kuin isällä?

Tapaamisoikeus ei riipu siitä, onko kyseessä tapaamisoikeus isään vai äitiin. Isällä ja äidillä on lähtökohtaisesti samanlainen oikeus tavata lastaan. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus tavata myös etävanhempaansa. Etävanhempi voi olla isä tai äiti. Etävanhempi on se vanhempi, kenen luona lapsi ei pääsääntöisesti asu.

3. Mitä jos etävanhempana toimiva isä ei halua sopimuksesta huolimatta tavata lastaan?

Etävanhempaa ei voi pakottaa lapsensa tapaamiseen, vaikka asiasta olisi sopimuksin sovittu. Merkitystä ei ole sillä, onko etävanhempi äiti vai isä. On katsottu, että ei ole lapsen edun mukaista tavata sellaista vanhempaa, joka ei halua tavata lastaan.

4. Etävanhempana toimivalla isällä on paha alkoholiongelma, enkä uskalla päästää lastamme tapaamaan häntä sovitusti. Mitä voin tehdä?

Jos sinua epäilyttää päästää lasta tapaamisiin, on syytä harkita tuettuja tai valvottuja tapaamisia. Vanhemman päihdeongelma voi olla peruste tapaamisen tukemiseen tai valvontaan. Tuetussa tapaamisessa valvoja on koko tapaamisen ajan lapsen ja vanhemman käytettävissä. Valvoja ei välttämättä ole heidän kanssaan samassa tilassa, mutta seuraa tilannetta ja huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä. Jos tuettu tapaaminen ei riitä turvaamaan lapsen turvallisuutta, voidaan tapaaminen järjestää myös valvottuna. Tällöin valvoja on läsnä koko tapaamisen ajan.

5. Lähivanhempana toimiva äiti ei suostu maksamaan lapsen bussimatkoja luokseni. Hän sanoo, että on etävanhempana toimivan isän tehtävä huolehtia lapsen kuskaamisesta. Onko asia tosiaan näin?

Lähtökohtaisesti molempien vanhempien tulee myötävaikuttaa lapsen tapaamisoikeuden toteutumiseen. Tästä syystä myös matkakustannukset tulee pääsääntöisesti jakaa puoliksi. Joissain tilanteissa toinen vanhemmista voi joutua maksamaan suuremman osan kuluista. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun toinen vanhemmista on muuttanut hyvin kauas lapsestaan. Jos teillä on ongelmia matkakulujen jakamisessa, voi niistäkin sopia tapaamisoikeussopimuksella. Jos vanhemmat eivät kykene sopimaan matkakulujen jakamisesta, voi myös tuomioistuin tehdä asiassa päätöksen.