- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioerotilanteen tai muun tilanteen seurauksena lapsi tai lapset muuttavat yleensä asumaan toisen vanhemman luokse. Väestökirjanpidon mukaan lapsi voi asua vain yhdessä paikassa. Tällöin on siis ratkaisevaa, kumman luona lapsi asuu. Huomioitavaa on se, että vastaavatko vanhemmat huollosta edelleen yhdessä vai jääkö tämä tehtävä joko kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu. Tapaamisoikeudella tulee turvata lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen etu tulee olla huomioituna koko prosessin ajan. Tapaamisoikeutta mietittäessä tulee myös huomioida lapsen etu joka tilanteessa. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Elatusmaksuja lapsi voi saada vanhemmiltaan yhdessä tai toiselta vanhemmalta, jonka luona lapsi ei asu. Elatusmaksua yleensä maksetaan, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai lapsi ei asu vanhempansa luona.
Elatusmaksut
Elatusmaksun tulee käsittää lapsen kehitystason mukaiset aineelliset ja henkiset tarpeet, lapsen tarvitsemat hoidot ja koulutuksen sekä siihen liittyvät kustannukset. Lapsen tulee saada siis riittävää elatusta. Lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat kykynsä mukaan. Vanhempien elatusmaksun määrään vaikuttaa muun muassa heidän ikänsä, työkykynsä, käytettävissä olevien varojen määrä ja lapsen kyky itse vastata elatuksestaan. Vanhempi, jonka luona lapsi asuu, voi vaatia toista vanhempaa maksamaan elatusapua.
Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta. Poikkeuksena on se, että lapsen koulutuksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista lapsen vanhemmat voivat joutua vastaamaan vielä kahdeksantoista vuoden iän jälkeenkin. Koulutusavustuksen maksamiseen tulee silloin olla kohtuullista vanhemmille sekä lapselle. Huomioon otetaan silloin erityisesti lapsen taipumukset, koulutuksen kesto, siitä aiheutuvien kustannusten määrä ja lapsen omat mahdollisuudet vastata kustannuksista koulutuksen päätyttyä.
Elatusavun määrästä ja sen suorittamistavasta määrätään sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla. Sopimuksen tulee olla kirjallinen. Sopimuksessa tulee käydä ilmi muun muassa lasta sekä hänen vanhempiaan koskevat henkilötiedot, elatusavun määrä, mistä ajankohdasta alkaen ja milloin elatusavun suorittaminen päättyy ja kenelle elatusapu on suoritettava. Elatusapusopimus tulee sisältää muun muassa allekirjoituksen siltä vanhemmalta, joka suorittaa elatusapua. Allekirjoitus vaaditaan myös siltä, joka edustaa lasta kyseisessä tilanteessa. Elatusapusopimuksen vahvistaa hyvinvointialue toteamalla sen olevan lain mukainen ja muutenkin kokonaisuutena arvioiden kohtuullinen. Hyvinvointialue vahvistaa sen, että sopimus on lapsen edun mukainen. Kun hyvinvointialue on vahvistanut elatusapusopimuksen, voidaan se panna täytäntöön.
Jollei sopimuksella ole muuta sovittu, elatusapua tulee maksaa etukäteen kuukausittain. Sopimuksella voidaan siis sopia muusta elatusmaksun suoritusajankohdasta. Elatusmaksu voidaan suorittaa kertamaksulla, mikäli se on kokonaisuutena arvioiden kohtuullista. Vaikka kertamaksulla on suoritettu vanhemman osuus elatuksesta, voidaan sitä korottaa myöhemmin tuomioistuimen päätöksellä, jos siihen on tarvetta.
Mikäli elatusavusta ei päästä sopimukseen, voidaan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä. Kun kanne on pantu vireille tuomioistuimessa, tuomioistuin voi muun muassa määrätä elatusmaksujen alkamisen ajankohdan sekä määrän. Tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä, että elatusapua ruvetaan maksamaan kanteen vireille panoa aikaisemmasta ajankohdasta. Huomioitavaa on se, että elatusapua ei voida määrätä suoritettavaksi pidemmältä ajalta kuin yhdeltä, tai tietyissä tapauksissa jopa viideltä, kanteen vireillepanoa edeltäneeltä vuodelta. Elatusapua voidaan myös muuttaa, jos olosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia.
Tapaamisoikeus
Vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta sekä tapaamisoikeudesta sopimuksella. Vanhemmat voivat sopia, että lapsen huolto on uskottu molemmille vanhemmille yhteisesti, lapsi tulee asumaan vain toisen vanhemman luona tai lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti sopimus. Tapaamisoikeutta käsittelevä sopimus on esitettävä hyvinvointialueelle vahvistettavaksi. Hyvinvointialue vahvistaessaan sopimuksen arvioi sen, tuleeko sopimuksessa toteen lapsen etu. Hyvinvointialue huomioi lapsen omat toivomukset asiaan liittyen sillä tavalla, kun lapsen kehitystaso antaa myöden. Silloin, kun hyvinvointialue vahvistaa sopimuksen lapsen tapaamisoikeudesta, saa sopimus lainvoiman eli se tulee voimaan ja se laitetaan täytäntöön. Toisin sanoen sitä ruvetaan noudattamaan. Usein tapaamisoikeudesta sovitaan tai määrätään siten, että lapsi tapaa toista vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu, joka toinen viikonloppu tai esimerkiksi vuorovuosina jouluna.
Mikäli vanhemmat eivät pääse yhdessä sopimukseen lapsen tapaamisoikeudesta, tuomioistuin voi päättää lapsen tapaamisoikeudesta. Tuomioistuin voi muun muassa päättää, että lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Hakemuksella voidaan saattaa lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia vireille tuomioistuimessa. Hakemus tehdään lapsen asuinpaikan käräjäoikeudelle. Hakemuksen voi tehdä muun muassa lapsen huoltaja, sosiaalilautakunta, toinen vanhemmista tai lapsen vanhemmat yhdessä. Tuomioistuin ottaa huomioon lapsen edun ja lapsen toivomukset päättäessään kyseistä asiaa. Tuomioistuin hankkii selvityksen hyvinvointialueelta, mikäli se on tarpeen asian käsittelemisen kannalta. Jos tuomioistuin haluaa hyvinvointialueen lausunnon, hyvinvointialue hankkii selvityksen perheen tilanteesta tekemällä esimerkiksi kotikäynnin perheenjäsenien luokse. Hyvinvointialue selvittää myös lapsen mielipiteen sekä kerää muiden viranomaisten tietoja asiaan liittyen.
Lapsen toivomukset tulee ottaa huomioon siinä määrin kuin lapsen kehitysaste ja ikä antavat myöden. Lapsen mielipide tulee saada selville siten, että siitä ei aiheudu haittaa lapsen suhteeseen omia vanhempiaan kohden.
Mikäli olosuhteet ovat muuttuneet tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen siinä määrin, että hyvinvointialueen tai tuomioistuimen päätöstä on aihetta muuttaa, voidaan sopimusta muuttaa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Elatusmaksun määrän suuruus on laissa kuvattu yleispiirteisesti, minkä seurauksena sen oikean suuruuden ennakoiminen on vaikeaa. Myös eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä elatusavun määrän laskemiseksi. Tämä tulee huomioida elatusapusopimusta tehdessä. Jotta kaikki tulee huomioitua, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.
- Kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen, joka osaa tehdä sopimuksen ja toimia oikeudenkäynnissä tai sovittelussa vaaditulla tavalla, koska lapsen etu tulee turvata tapaamisoikeutta koskevassa asiassa tai elatusapua koskevassa tilanteessa. Mihin asioihin tulisi sopimuksessa vedota tai millaisia todisteita tulisi esittää, voi olla itsenäisesti vaikea käsittää, joten on järkevää kääntyä lakimiehen puoleen.
- Huomioitavaa on se, että elatusapua ei voida määrätä suoritettavaksi pidemmältä ajalta kuin viideltä kanteen vireillepanoa edeltäneeltä vuodelta.
Varoitukset
- Lapsen edun kannalta sopimukset tapaamisoikeudesta sekä elatusavusta kannattaa tehdä mahdollisimman joutuisasti ja huomioida lapsen etu kaikissa päätöksissä, joita sopimukseen tekee.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa