Minilex - Lakipuhelin

Tapaamisoikeuden sovittelu

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Voiko tapaamisoikeutta sovitella?

Mikäli tapaamisoikeus herättää erimielisyyksiä, tapaamisoikeutta on mahdollista sovitella. Sovittelu voi tulla kyseeseen erimerkiksi tilanteessa, jossa toinen vanhemmista ei noudata tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen määräyksiä. Sovittelulla pyritään edistämään vanhempien yhteistoimintaa, jotta lapsen tapaamisoikeus toteutuisi lapsen hyvinvointia tukevalla tavalla. Sovittelua on kahdenlaista. Ensinnäkin kunnallisiin sosiaalipalveluihin kuuluu perheasioiden sovittelu, jossa on mahdollista sovitella myös tapaamisoikeutta. Tämä on ensisijainen keino silloin, kun tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tai sopimuksen noudattamisessa ilmenee ongelmia. Sovittelija pyrkii sovittelussa saamaan asianosaisten välille keskusteluyhteyden ja pääsemään heidän kanssaan yhteisymmärrykseen ongelman ratkaisemisesta. Perheasioiden sovittelun järjestämisestä kunnassa huolehtii sosiaalilautakunta. Tämän lisäksi sovittelua voivat antaa ne yhteisöt, yhtymät, säätiöt ja henkilöt, jotka ovat saaneet aluehallintovirastolta luvan toiminnalleen. Kunnan tarjoama sovittelupalvelu on ilmaista.

Mikäli perheasioiden sovittelu ei tuota tulosta, on tapaamisoikeutta koskeva asia mahdollista saattaa tuomioistuimeen soviteltavaksi. Tuomioistuinsovitteluun osallistuu tuomarin lisäksi asiantuntija, jolla on riittävä pätevyys ja aiempaa kokemusta työskentelystä eroperheiden kanssa. Myös tuomioistuinsovittelussa tarkoituksena on saada vanhempien välinen keskusteluyhteys avattua ja saada aikaan lopputulos, joka on lapsen edun mukainen ja jota vanhemmat pystyvät noudattamaan. Tuomioistuinsovitteluun liittyy aina kustannuksia. Vähintään käräjäoikeuden käsittelymaksu tulee asianosaisten maksettavaksi, mutta halutessaan asianosaiset voivat käyttää myös avustajia, josta toki aiheutuu lisäkuluja. Tapaamisriitojen tuomioistuinsovittelussa molemmat vanhemmat vastaavat itse omien avustajiensa käytöstä aiheutuvista kustannuksista.

 

Tapaamisoikeuden sovittelu kunnallisessa perheasioiden sovittelussa

Kunnallisiin sosiaalipalveluihin lukeutuvaa perheasioiden sovittelua on mahdollista saada pyynnöstä silloin, kun tapaamisoikeus aiheuttaa erimielisyyksiä. Perheasioiden sovittelu on ensisijainen keino tapaamisoikeutta koskevien riitojen ratkaisuun. Sovittelussa pyritään saamaan perheenjäsenten välille luottamuksellinen ja avoin keskusteluyhteys. Tavoitteena on saavuttaa perheen sisällä yhteisymmärrys siitä, miten ristiriidat saataisiin ratkaistuiksi kaikkien asianosaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Erityistä huomiota sovittelussa kiinnitetään alaikäisten lasten aseman turvaamiseen. Lisäksi sovittelussa on mahdollista tehdä tapaamisoikeutta koskeva sopimus. Kaiken kaikkiaan perheasioiden sovittelu tarjoaa perheelle apua ja tukea ristiriitatilanteeseen. Molempien vanhempien tulee osallistua sovitteluun. Tarvittaessa myös lapsi voi osallistua sovitteluun, jos se on hänen ikäänsä ja kehitykseensä nähden sopivaa. Sovittelussa toteutetaan lapsen etua ja on hyvä asia, että lapsen mielipide ja toivomukset tulevat tavalla tai toisella kuulluksi.

Sosiaalilautakunta huolehtii kunnassa perheasioiden sovittelun järjestämisestä. Tämän lisäksi sovittelua voivat antaa sellaiset yhteisöt, yhtymät, säätiöt ja henkilöt, jotka ovat saaneet luvan kyseiseen toimintaan. Perheasioiden sovittelijalta edellytetään, että hänen uskotaan hoitavan perheasioiden sovittelun ammattitaitoisesti. Tämän lisäksi hänen tulee olla perehtynyt joko lastensuojelu- tai perheneuvontatyöhön taikka perheoikeuteen. Henkilöllä voidaan katsoa olevan riittävä kelpoisuus sovittelijana toimimiselle myös silloin, jos aikaisemman kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on näin syytä uskoa. Sovittelijaa koskee salassapitovelvollisuus perheasioiden sovittelussa. Sovittelija ei saa ilmaista kenellekään niitä asioita, joita sovittelussa on tullut ilmi – ei edes muille viranomaisille. Sovittelija ei saa myöskään oma-aloitteisesti hankkia tapaukseen liittyvistä asianosaisista tietoa muilta viranomaisilta.

Kunnan tarjoama perheasioiden sovittelu on maksuton palvelu. Lisäksi sovittelu on lakisääteinen palvelu. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat ovat lailla velvoitettuja järjestämään kyseisen palvelun omalla alueellaan. Kunnat ovat saattaneet toteuttaa palvelun hiukan toisistaan poikkeavalla tavalla, mutta jokaisen kunnan alueelta palvelu kyllä löytyy. Perheasioiden sovittelua tulee kysyä oman kunnan perhe- ja sosiaalipalveluista.

 

Tapaamisoikeuden sovittelu tuomioistuimessa

Tuomioistuimessa käytävään sovitteluun voi turvautua tarvittaessa silloin, kun kunnallinen sovittelupalvelu ei tunnu riittävältä. Myös tuomioistuinsovittelussa sovittelulla on sama tarkoitus: saada asianosaisten välinen keskusteluyhteys avatuksi ja löytää kaikille osapuolille sopiva ratkaisu ristiriitaan. Sovittelussa kiinnitetään huomiota vanhempien toimintaan ja lapsen tilanteeseen. Pyrkimyksenä on saada lapselle edullinen ratkaisu, jonka noudattamiseen vanhempien on mahdollista sitoutua.

Molempien vanhempien tulee olla paikalla sovitteluistunnossa. Vanhemmat voivat halutessaan käyttää lakimiesavustajaa, mutta sovittelu onnistuu hyvin ilmankin. Jos vanhemmat, tai vain toinen heistä, päätyvät avustajan käyttöön, tulee molempien maksaa itse omien avustajiensa käytöstä aiheutuneet kustannukset. Myös itse sovittelusta aiheutuu jonkin verran kustannuksia. Esimerkiksi vuonna 2020 Keski-Suomen käräjäoikeudessa aloitettu sovittelu maksaa 260 euroa.

Vanhempien lisäksi sovittelussa on paikalla lapsiasioihin perehtynyt käräjätuomari ja asiantuntija-avustaja. Avustaja voi olla koulutukseltaan psykologi, lastenpsykiatri tai sosiaalityöntekijä. Myös muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto on mahdollinen. Avustaja on saanut tutkintonsa lisäksi lisäkoulutusta tehtävänsä hoitamista varten ja hänellä on jo kokemusta työskentelystä eroperheiden kanssa. Sekä tuomaria että asiantuntija-avustajaa koskee tuomioistuinsovittelussa salassapitovelvollisuus.

Sovittelussa on mahdollista ottaa huomioon lapsen toivomukset ja tarpeet, koska tapaamisoikeuden konkreettinen toteutuminen koskettaa olennaisesti hänen tulevaisuuttaan. Vanhempien olisi hyvä keskustella ennen sovittelua lapsen kanssa siitä, mitkä hänen toiveensa asian suhteen ovat. Lapsen mielipidettä selvittäessä tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitysaste. Mahdollisesti myös avustaja voi keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa.

Tuomioistuinsovitteluun tapaamisoikeusasiassa on mahdollista päästä, jos molemmat vanhemmat sitä haluavat. Tällöin joko toinen vanhemmista tai vanhemmat yhdessä voivat tehdä vapaamuotoisen kirjallisen pyynnön, joka koskee asian käsittelemistä sovittelussa. Pyyntö tulee toimittaa lapsen asuinpaikan käräjäoikeudelle. Pyyntöön olisi hyvä sisällyttää ainakin:

  • asianosaisten henkilötiedot,
  • lapsen tilanne,
  • vanhempien näkemykset ja
  • ne seikat, jotka ovat aiheuttaneet erimielisyyttä.

Käräjäoikeuden tehtävänä on harkita, sopiiko asia sovitteluun. Mikäli asia otetaan tuomioistuimen sovitteluun ja sovinto saadaan aikaan, käräjäoikeus vahvistaa sovinnon vanhempia sitovaksi. Tämä tarkoittaa, että sopimus voidaan tarvittaessa panna täytäntöön esimerkiksi uhkasakkoa käyttäen. Mikäli asia on ollut jo oikeudenkäynnissä vireillä ennen sovittelua ja sovintoa ei synny, asia palautuu takaisin oikeudenkäyntiin käsiteltäväksi. Mikäli asia ei puolestaan ole ollut vireillä oikeudenkäynnissä, vanhemmat voivat halutessaan saattaa asian oikeudenkäyntiin käsiteltäväksi. Tuomioistuinsovittelussa mukana olleet tuomari ja asiantuntija-avustaja eivät enää osallistu asian jatkokäsittelyyn oikeudenkäynnissä.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Onko tuomioistuinsovitteluun tapaamisoikeutta koskevassa asiassa mahdollista saada oikeusapua?

Tapaamisoikeutta koskevaan asiaan on mahdollista saada julkista oikeusapua, jos sen edellytykset täyttyvät.

2. Voiko sovittelupyynnön tehdä, vaikka asia on jo käräjäoikeuden käsittelyssä?

Sovittelupyyntö on mahdollista tehdä myös silloin, kun tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on jo aloitettu käräjäoikeuden käsittely. Tällöinkin käräjäoikeudelle tulee tehdä sovittelupyyntö, mutta se voi olla vapaamuotoisempi.

3. Vaikka sovittelijaa kunnallisessa perheasioiden sovittelussa sitoo salassapitovelvollisuus, voiko hän tästä huolimatta tehdä lastensuojeluilmoituksen perustuen sovittelussa saamiinsa tietoihin?

Vaikka sovittelussa käyty keskustelu onkin luottamuksellista ja sovittelijaa sitoo salassapitovelvollisuus, jos sovittelija saa tehtäväänsä hoitaessa tietää lapsesta, joka on lastensuojelun tarpeessa, hänen tulee tehdä asiasta lastensuojeluilmoitus.

4. Minkä ikäisiä lasten tulee olla, jotta kunnallinen perheasioiden sovittelu tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on mahdollista?

Perheasioiden sovitteluun pääsevät pääsääntöisesti ne perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Sovittelun edellytykset saattavat kuitenkin vaihdella kuntien välillä. Tarkempaa tietoa perheasiainsovittelun saatavuudesta saat oman kuntasi sosiaalitoimesta. 

5. Edellyttääkö kunnalliseen perheasioiden sovitteluun pääseminen sitä, että vanhemmat ovat olleet naimisissa?

Sovitteluun tapaamisoikeutta koskevassa asiassa voi hakeutua huolimatta siitä, minkälainen suhde vanhemmilla on. Ei siis ole väliä sillä, ovatko vanhemmat olleet naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa. Vanhempien ei ole tarvinnut koskaan ollakaan yhdessä. Sovitteluun pääsee silloin, kun sille on tarve – parisuhteen statuksesta huolimatta.

6. Onko sovittelu pakollista?

Sovittelupalvelun hyödyntäminen on vapaaehtoista.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]