Tapaamisoikeus tarkoittaa lapsen oikeutta tavata myös etävanhempaansa. Vanhemmat voivat erotilanteessa sopia lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta. Aina sopiminen ei kuitenkaan onnistu ja tapaamisoikeus voi aiheuttaa vanhempien välille riitaa. Tällöin vanhemmat voivat hakeutua sovitteluun, esimerkiksi kunnan sosiaalitoimen järjestämän perheasioiden sovittelun kautta. Käräjäoikeuden kautta voi päästä myös tuomioistuinsovitteluun. Jos vanhemmat eivät sovittelusta huolimatta kykene sopimaan tapaamisoikeudesta, voi tuomioistuin päättää tapaamisoikeudesta. 

Mikä on tapaamisoikeus? 

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata myös etävanhempaansa. Etävanhempi on se vanhempi, kenen kanssa lapsi ei pääsääntöisesti asu. Lähivanhemmaksi taas kutsutaan sitä vanhempaa, jonka kanssa lapsi pääsääntöisesti asuu. Tapaamisoikeuden tavoitteena on turvata lapsen oikeus rakentaa ja säilyttää läheinen ja positiivinen suhde myös etävanhempaansa. Lapsi saa siis tavata etävanhempaansa, viettää hänen kanssaan aikaa ja olla häneen yhteydessä.

Tapaamisoikeus voidaan toteuttaa myös muilla yhteydenpitokeinoilla kuten puhelimitse tai videopuheluiden välityksellä. Yleensä tällaista muuta yhteydenpitoa sovitaan varsinaisen tapaamisen ohelle. Vain poikkeustilanteissa tapaamisoikeus voi koostua pelkästään muunlaisesta, kuin samassa tilassa tapahtuvasta tapaamisesta. 

Lapsen tapaamisoikeudesta sopiminen

Lähtökohtana on, että eron koittaessa lapsen vanhemmat sopivat lapsen tapaamisoikeudesta keskenään. Sopimuksesta tulee ilmetä tapaamisen tarkemmat ehdot, eli tapaamisen ja luonapidon yksityiskohdat. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi, milloin lapsi noudetaan ja missä lapsi viettää tietyt juhlapyhät. Tehty sopimus voidaan vahvistaa kunnan sosiaalitoimessa. Tällöin sopimus on täytäntöönpantavissa, jos toinen vanhemmista rikkoo tehtyä sopimusta. Tällöin käräjäoikeus voi velvoittaa vanhemman noudattamaan sopimusta esimerkiksi sakon uhalla. 

Vanhempien hyvät ja sovinnolliset välit ovat aina toivottavat ja lapsen edun mukaiset. Kuitenkin erotilanteessa vanhempien välit voivat tulehtua siinä määrin, ettei tapaamisoikeudesta sopiminen ole mahdollista. Tällaisessa tilanteessa vanhemmat voivat hakeutua esimerkiksi maksuttomaan perheasioiden sovitteluun. Perheasioiden sovittelusta vastaa kunnan sosiaalitoimi. Perheasioiden sovittelu on erityinen sosiaalipalvelu, josta perhe voi saada apua silloin, kun perheessä ilmenee ristiriitoja. Useimmiten perheasioiden sovitteluun hakeudutaan erotilanteissa. Sovittelussa pyritään asian ratkaisemiseen ulkopuolisen sovittelijan avulla. Sovittelussa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Sovittelupalveluja voivat antaa myös muut sovittelutoimintaan luvan saaneet henkilöt ja yhteisöt. Tällaisia palveluja voi saada esimerkiksi seurakuntien perheneuvonnasta. 

Tuomioistuinsovittelu

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta koskevia asioita voidaan sovitella myös tuomioistunsovittelussa. Tuomioistuinsovittelu on usein helpompi ja kevyempi vaihtoehto pitkälle oikeudenkäynnille. Tuomioistuinsovittelussa sovittelijana toimii tuomari, joka on perehtynyt perheasioihin. Sovittelussa tuomaria avustaa yleensä sosiaalityöntekijä tai psykologi. Sovittelu on vapaamuotoista keskustelua. Yleensä keskustelut käydään molempien vanhempien läsnä ollessa. Tarvittaessa vanhempien kanssa keskustellaan myös erikseen. Jos vanhemmat haluavat, voivat he käyttää apunaan lakimiesavustajia. Sovittelu on vapaaehtoista, joten molempien vanhempien täytyy suostua sovittelun aloittamiseen. Kun vanhemmat pääsevät sovintoon, voi käräjäoikeus vahvistaa sovinnon vanhempia sitovaksi. Jos asiaa ei saada sovittelussa selvitettyä, voi käräjäoikeus antaa asiassa ratkaisun.

Tuomioistuimen päätös tapaamisoikeudesta

Jos vanhemmat eivät kykene sopimaan tapaamisoikeudesta, voi päätöksen tehdä myös tuomioistuin.  Jos on tarpeen voi tuomioistuin antaa määräyksiä myös muista huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä huoltajien keskinäisestä tehtävien jaosta. Tuomioistuimen antama päätös on täytäntöönpantavissa. 

Kun tuomioistuin päättää lapsen tapaamisoikeudesta, on tuomioistuimen annettava siihen liittyvät tarkemmat määräykset. Tarkemmat määräykset voivat koskea esimerkiksi tapaamisoikeuden ajankohtaa tai kestoa. Tarvittaessa tuomioistuin voi myös määrätä, miten tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat kuljetukset ja matkakulut jaetaan. 

Tapaamisoikeudesta tehdyn sopimuksen rikkominen

Kun toinen vanhemmista ei noudata sopimusta tapaamisoikeudesta, tulisi vanhempien pyrkiä ratkaisemaan ristiriita yhdessä. Vanhempien hyvät ja toimivat välit ovat aina lapsen edun kannalta parempi asia, kuin vanhempien riitaisat välit. Kuitenkaan ristiriitojen ratkaiseminen ei aina onnistu ilman ulkopuolista apua. 

Kun vanhempi ei noudata sopimusta tapaamisoikeudesta, voidaan sopimus panna täytäntöön, jos:

• kirjallinen sopimus tapaamisoikeudesta on vahvistettu tai
• tuomioistuin on antanut päätöksen tapaamisoikeudesta.

Pelkkä vanhempien tekemä kirjallinen sopimus, jota ei ole vahvistettu, ei siis ole täytäntöönpantavissa. 

Sopimuksen täytäntöönpanolla tarkoitetaan sitä, että sopimusta rikkonut voidaan määrätä noudattamaan sopimusta. Toinen vanhemmista voidaan määrätä sallimaan tapaamiset ja ryhtymään muutenkin sopimuksen noudattamiseen. Jos sopimus pannaan täytäntöön on käytettävinä pakkokeinoina: 

• uhkasakko ja
• nouto.

Tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa vanhempaa sallimaan tapaamiset tai muutoin toimimaan sovitulla tavalla. Tapaamisoikeus voidaan panna täytäntöön myös siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Nouto on mahdollista vain, jos

• on todennäköistä, että tapaaminen ei muutoin toteudu ja 
• noutoon on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi lapsen selkeästi osoittama halukkuus tavata toista vanhempaansa.

Kun lapsi määrätään noudettavaksi, suorittaa ulosottomies noudon. Noudossa on oltava läsnä myös:

• sovittelija tai sosiaalihuollon viranomainen,
• lapselle läheinen henkilö ja
• tarvittaessa myös lääkäri tai muu asiantuntija.

Sopimus voidaan panna täytäntöön sitä rikottaessa. Kuitenkin, jos etävanhempi ei esimerkiksi halua nähdä lastaan, ei häntä voi siihen pakottaa. Tällainen pakolla toteutettu lapsen näkeminen ei olisi lapsen edun mukaista. Jos taas lähivanhempi kieltäytyy päästämästä lasta sopimuksen mukaiseen tapaamiseen etävanhemman kanssa, hänet voidaan pakottaa sallimaan tapaaminen.

Jos 12-vuotias lapsi vastustaa sopimuksen täytäntöönpanoa, ei täytäntöönpanoon saa ryhtyä. Sopimuksen täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä myöskään vastoin alle 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lasta täytyy pyrkiä suojaamaan sopimusta täytäntöön pantaessa. Kun sopimus pannaan täytäntöön, tulee sen tapahtua mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. Jos nouto ei onnistu esimerkiksi lapsen sairauden tai järkyttyneen mielentilan vuoksi, täytyy noutoa siirtää. 

Miten sopimuksen täytäntöönpanoa haetaan?

Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea käräjäoikeudelta. Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea joko lapsen tai hakijan asuinpaikan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeuden kansliaan on toimitettava asiaa koskeva kirjallinen hakemus, johon on liitettävä sopimus tai päätös tapaamisoikeudesta.

Yleensä lasta koskevissa asioissa pyritään sovinnon löytämiseen. Kun asiassa saadaan sovinto, ovat vanhempien välit todennäköisesti sopuisammat. Lapsen kannalta on aina parempi, kun vanhemmat ovat toistensa kanssa hyvissä väleissä. Tämän vuoksi tuomioistuin antaa käsiteltävänä olevan asian yleensä ensin täytäntöönpanosovitteluun. 

Täytäntöönpanosovittelu

Täytäntöönpanosovittelu voidaan jättää toimittamatta, jos: 

1. lapsen etu vaatii, että päätös pannaan heti täytäntöön,
2. aiemman sovittelun perusteella on selvää, ettei sovittelu tuota tulosta tai
3. huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta, jollei sovittelun järjestämiseen ole erityisiä syitä. 

Sovittelu voidaan jättää toimittamatta esimerkiksi, jos toinen vanhempi tarkoituksella ei päästä lasta sovitusti toisen vanhemman luo hänen vuosilomansa aikana. Tällöin sovittelun toimittamiseen ei ole aikaa, koska sovittelun toimittamisen jälkeen olisi vuosiloma jo mennyt ja tätä kautta myös lomasuunnitelmat käyneet mahdottomaksi toteuttaa. 

Täytäntöönpanosovittelussa asiassa pyritään löytämään sovinto ulkopuolisen sovittelijan avulla. Sovittelulla pyritään edistämään vahvempien yhteistoimintaa. Sovittelija ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä vanhempiin. Hän pyrkii järjestämään myös yhteisen neuvottelun vanhempien kanssa. Jos on mahdollista, sovittelija kutsuu molemmat vanhemmat ensimmäiseen neuvotteluun. Kun sovittelu aloitetaan yhdessä, saa sovittelija heti hyvän kuvan vanhempien mielipiteistä ja mahdollisuudesta sovintoon. 

Jos lapsen ikä ja kehitystaso sen sallii, tulee sovittelijan keskustella henkilökohtaisesti myös lapsen kanssa. Sovittelijan tulee pyrkiä selvittämään lapsen mielipide mahdollisimman hienovaraisesti. Lapsen kanssa käyty keskustelu ei saa aiheuttaa haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa väliselle suhteelle. Lasta kuullaan siten, ettei kumpikaan vanhemmista ole läsnä. Tällöin lapsen todellinen tahto saadaan paremmin selvitettyä. 

Jos asian sovittelu ei onnistu tai se ei ole mahdollista voi tuomioistuin antaa täytäntöönpanomääräyksen.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Emme pysty toisen vanhemman kanssa keskustelemaan lapsen tapaamisoikeudesta riitelemättä. Täytyykö minun ottaa yhteyttä käräjäoikeuteen?

Jos vanhempien välit ovat niin riitaiset, ettei keskustelu onnistu, voi avuksi ottaa sovittelijan. Sovittelua järjestää esimerkiksi kuntien sosiaalitoimet ja seurakunnat. Myös käräjäoikeuden kautta voi päästä tuomioistuinsovitteluun. Sovittelut ovat vapaaehtoisia, joten molempien vanhempien täytyy olla halukkaita osallistumaan sovitteluun. Sovittelussa ulkopuolinen sovittelija pyrkii auttamaan vanhempia sovinnon löytämisessä. Jos vanhemmat eivät sovittelusta huolimatta pääse sovintoon, voi asian viedä myös käräjäoikeuden päätettäväksi. Sovittelu on usein tuomioistuinkäsittelyä keveämpi ja nopeampi menettely.

2. Olemme toisen vanhemman kanssa käyneet sovittelussa, koska emme pysty keskustelemaan lapsen tapaamisoikeudesta. Sovittelu ei ole auttanut ollenkaan. Mitä keinoja meillä on tapaamisoikeudesta sopimiseksi?

Jos vanhemmat eivät saa sovittua lapsen tapaamisoikeudesta, voi asian viedä tuomioistuimen päätettäväksi. Kun tapaamisoikeutta koskeva asia viedään käräjäoikeuteen, pyritään asiassa ensin tuomioistuinsovittelun järjestämiseen. Jos vanhemmat ovat aiemmin olleet sovittelussa, eikä sovittelu ole tuottanut tulosta, voidaan sovittelu jättää väliin. Tällöin tuomioistuin voi antaa asiassa päätöksen ilman tuomioistuinsovittelua. 

3. Riittääkö että sovimme lapsen tapaamisoikeudesta suullisesti? Mitä jos meille tulee myöhemmin riitaa tapaamisoikeudesta?

Vanhemmat voivat sopia lapsen tapaamisoikeudesta haluamallaan tavalla. Kuitenkin vain kirjalliset ja vahvistetut sopimukset ovat täytäntöönpantavissa. Kun sopimus on täytäntöönpantavissa voi tuomioistuin määrätä toisen vanhemman noudattamaan sopimusta. Määräystä voidaan tehostaa esimerkiksi uhkasakolla. Toinen vanhempi voidaan esimerkiksi määrätä luovuttamaan lapsi etävanhemmalleen sakon uhalla. Kirjallinen sopimus voidaan vahvistaa kunnan sosiaalitoimen kautta. Jos haluatte varautua tuleviin ristiriitatilanteisiin, kannattaa sopimus siis vahvistaa. 

4. Meillä on toisen vanhemman kanssa koko ajan riitaa lapsen tapaamisoikeudesta, vaikka meillä on tapaamisoikeudesta vahvistettu sopimus. Voinko hakea sopimuksen täytäntöönpanoa ja mitä täytäntöönpano tarkoittaa?

Tapaamisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea, kun vanhempi ei noudata sopimusta. Etävanhempaa ei voi esimerkiksi kuitenkaan pakottaa lapsen tapaamiseen vastoin tahtoaan. Tapaamisoikeussopimus voidaan panna täytäntöön, jos kirjallinen sopimus tapaamisoikeudesta on vahvistettu tai tuomioistuin on antanut asiassa päätöksen. Sopimuksen täytäntöönpanolla tarkoitetaan sitä, että sopimusta rikkonut vanhempi voidaan määrätä noudattamaan tapaamisoikeussopimusta. Vanhempi voidaan esimerkiksi määrätä sallimaan sovitut tapaamiset. Kun sopimus pannaan täytäntöön, on pakkokeinoina käytettävissä uhkasakko ja lapsen nouto. Vanhempi voidaan siis esimerkiksi sakon uhalla määrätä luovuttamaan lapsi sovitusti etävanhemmalleen.

5. Menemme entisen puolisoni kanssa tuomioistuinsovitteluun sopimaan lapsen tapaamisoikeudesta. Mitä sovittelussa tehdään?

Tuomioistuinsovittelussa käydään keskustelua ulkopuolisen sovittelijan avustuksella. Sovittelu on vapaamuotoista keskustelua. Sovittelu on myös vapaaehtoista. Tämän vuoksi molempien vanhempien täytyy suostua sovittelun aloittamiseen. Tuomioistuinsovittelussa sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari, jota yleensä avustaa sosiaalityöntekijä tai psykologi. Keskustelut käydään yleensä molempien vanhempien läsnä ollessa. Jos tilanne niin vaatii, voidaan keskustelut käydä myös erikseen. Vanhemmat voivat käyttää tuomioistuinsovittelussa apunaan lakimiesavustajia. Avustajien käyttäminen ei kuitenkaan ole pakollista. Kun vanhemmat pääsevät sovintoon, voi käräjäoikeus vahvistaa sovinnon vanhempia sitovaksi. Jos sovintoon ei päästä sovittelusta huolimatta, voi käräjäoikeus päättää lapsen tapaamisoikeudesta.