Minilex - Lakipuhelin

Lapsen tapaamisoikeus ja sopimuksen rikkominen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lapsen tapaamisoikeus tarkoittaa lapsen oikeutta tavata myös etävanhempaansa. Etävanhemmalla tarkoitetaan sitä vanhempaa, kenen luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Vanhemmat voivat päättää tapaamisoikeudesta sopimuksella, jonka sosiaalitoimi voi vahvistaa. Jos sopiminen ei onnistu, voi myös tuomioistuin tehdä päätöksen tapaamisoikeudesta. Kun sopimus on vahvistettu tai tuomioistuin on antanut tapaamisoikeutta koskevan päätöksen, on sopimus täytäntöönpantavissa. Jos vanhempi ei noudata sopimusta, voidaan hänet velvoittaa sen noudattamiseen esimerkiksi uhkasakon avulla. Vain lähivanhempi voidaan määrätä sopimuksen noudattamiseen. Etävanhempaa vastaan ei voi hakea sopimuksen täytäntöönpanoa.

 

Mikä on tapaamisoikeus? 

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata myös etävanhempaansa. Tapaamisoikeuden tavoitteena on nimenomaan turvata lapsen oikeus rakentaa ja säilyttää läheinen ja positiivinen suhde myös etävanhempaansa. Lapsi saa siis tavata etävanhempaansa, viettää hänen kanssaan aikaan ja olla häneen yhteydessä.

Tapaamisoikeus voidaan toteuttaa myös muilla yhteydenpitokeinoilla kuten puhelimitse tai videopuheluiden välityksellä. Yleensä tällaista muuta yhteydenpitoa sovitaan varsinaisen tapaamisen ohelle. Vain poikkeustilanteissa tapaamisoikeus voi koostua pelkästään muunlaisesta, kuin samassa tilassa tapahtuvasta tapaamisesta. 

 

Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta 

Vanhempien erotessa voidaan lapsen tapaamisoikeudesta sopia vapaamuotoisesti. Jos vanhemmat tulevat hyvin toimeen, eikä odotettavissa ole ongelmia, voi vapaamuotoinen ja joustava sopiminen olla hyvä vaihtoehto. 

Kuitenkin jos tapaamisoikeuden tasapuolisesta tai sovitusta toteutumisesta halutaan varmistua kannattaa tapaamisoikeudesta tehdä kirjallinen sopimus. Sopimuksesta tulee ilmetä tapaamisen tarkemmat ehdot, eli tapaamisen ja luonapidon yksityiskohdat. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi juhlapyhien tapaamisoikeudesta ja siitä, mihin kellonaikaan lapsi viedään tai haetaan.

Vanhemmat voivat esimerkiksi sopia, että lapsi on juhlapyhät vuorovuosin toisen vanhemman luona. Sopimukseen voidaan esimerkiksi kirjata, että lapsi on jouluna koulun päättymisestä uuden vuoden aattoon kello 18.00 asti äidillään aina parittomina vuosia. Isällään hän on vastaavasti parillisina vuosina. Sopimukseen voidaan myös kirjata esimerkiksi lapsen oikeudesta matkustaa ulkomaille vanhempansa kanssa.

Pelkkä vanhempien tekemä kirjallinen sopimus ei kuitenkaan riitä siihen, että sopimusta rikkonutta vastaan voitaisi ryhtyä mihinkään virallisiin toimiin. Vasta kun sopimus on vahvistettu, on sopimus täytäntöönpantavissa. Kun sopimus on täytäntöönpantavissa, voidaan sopimuksen rikkonut määrätä sopimuksen noudattamiseen esimerkiksi uhkasakon avulla. 

 

Sopimuksen vahvistaminen 

Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti. Sopimus tulee esittää sen kunnan sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan täytyy vahvistaa sopimus lapsen tapaamisoikeudesta. 

Kun sosiaalilautakunta harkitsee sopimuksen vahvistamista, tulee heidän ottaa huomioon lapsen etu. Myös lapsen toiveet ja mielipide on huomioitava sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lähtökohtana on, että vanhemmat ennen sopimuksen tekemistä keskustelevat lapsen kanssa ja tiedustelevat lapsen mielipidettä asiaan. Lastenvalvojan tulee kysyä vanhemmilta ovatko he keskustelleet lapsen kanssa ja mitä mieltä lapsi on aiheesta ollut.

Tietyissä tilanteissa lastenvalvojan tai muun henkilön, joka sopimuksen vahvistamista valmistelee, tulee keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa. Henkilökohtainen keskustelu lapsen kanssa voidaan käydä jos, se on tarpeen lapsen toiveiden ja mielipiteiden selvittämiseksi. Joskus lapsen kanssa täytyy keskustella henkilökohtaisesti myös siksi, että vanhemmat eivät halua käydä kyseistä keskustelua lapsen kanssa tai he antavat ristiriitaista tietoa lapsen mielipiteistä.

Lapsen mielipide tulee selvittää hienovaraisesti huomioiden lapsen kehitystaso. Lapsen mielipiteen selvittämisestä ei saa aiheutua haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa väliselle suhteelle. Lapselle täytyy kertoa syy siihen, miksi hänen mielipidettään kysellään ja millainen menettely mielipiteen selvittämiseen liittyy.

 

Tuomioistuimen päätös tapaamisoikeudesta

Jos vanhemmat eivät kykene sopimaan tapaamisoikeudesta, voi päätöksen tehdä myös tuomioistuin. Jos on tarpeen voi tuomioistuin antaa määräyksiä myös muista huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä huoltajien keskinäisestä tehtävien jaosta. Tuomioistuimen antama päätös on täytäntöönpantavissa. 

Kun tuomioistuin päättää lapsen tapaamisoikeudesta, on tuomioistuimen annettava siihen liittyvät tarkemmat määräykset. Tarkemmat määräykset voivat koskea esimerkiksi tapaamisoikeuden ajankohtaa tai kestoa. Tarvittaessa tuomioistuin voi myös määrätä, miten tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat kuljetukset ja matkakulut jaetaan. Vastuun jakamisessa tuomioistuin huomioi osallisten kyvyt vastata kuljetuksesta tai kustannuksista sekä muut olosuhteet. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi elatuskyky. Muita olosuhteita, joita tuomioistuin voi ottaa huomioon ovat esimerkiksi toisen vanhemman muutosta aiheutuvat suuremmat matkakustannukset. Jos matkakulut kasvaa toisen tekemän päätöksen vuoksi, on ymmärrettävää, että hän vastaa suuremmista matkakustannuksista. Jos toinen vanhemmista esimerkiksi muuttaa kauas, voi hän joutua maksamaan suuremman osan lapsen matkakustannuksista.

 

Tapaamisoikeudesta tehdyn sopimuksen rikkominen

Kun toinen vanhemmista ei noudata sopimusta tapaamisoikeudesta, tulisi vanhempien pyrkiä ratkaisemaan ristiriita yhdessä. Vanhempien hyvät ja toimivat välit ovat aina lapsen edun kannalta parempi asia, kuin vanhempien riitaisat välit. Kuitenkaan ristiriitojen ratkaiseminen ei aina onnistu ilman ulkopuolista apua. 

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Kun vanhempi ei noudata sopimusta tapaamisoikeudesta, voidaan sopimus panna täytäntöön, jos:

  • sosiaalitoimi on vahvistanut kirjallisen sopimuksen tapaamisoikeudesta tai
  • tuomioistuin on antanut päätöksen tapaamisoikeudesta.

Pelkkä vanhempien tekemä kirjallinen sopimus, jota ei ole vahvistettu, ei siis ole täytäntöönpantavissa. 

Sopimuksen täytäntöönpanolla tarkoitetaan sitä, että sopimusta rikkonut voidaan määrätä noudattamaan sopimusta. Toinen vanhemmista voidaan määrätä sallimaan tapaamiset ja ryhtymään muutenkin sopimuksen noudattamiseen. Jos sopimus pannaan täytäntöön on käytettävinä pakkokeinoina: 

  • uhkasakko ja
  • nouto.

Tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa vanhempaa sallimaan tapaamiset tai muutoin toimimaan sovitulla tavalla. Tapaamisoikeus voidaan panna täytäntöön myös siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Nouto on mahdollista vain, jos

  • on todennäköistä, että tapaaminen ei muutoin toteudu ja 
  • noutoon on lapsen edun kannalta erittäin painavat syyt. Tällainen syy voi olla esimerkiksi lapsen selkeästi osoittama halukkuus tavata toista vanhempaansa.

Kun lapsi määrätään noudettavaksi, suorittaa ulosottomies noudon. Noudossa on oltava läsnä myös:

  • sovittelija tai sosiaalihuollon viranomainen,
  • lapselle läheinen henkilö ja
  • tarvittaessa myös lääkäri tai muu asiantuntija.

Sopimus voidaan panna täytäntöön vain lähivanhemman rikkoessa sopimusta. Jos etävanhempi ei noudata sopimusta, ei häntä voi määrätä sopimuksen noudattamiseen. Jos etävanhempi ei esimerkiksi halua nähdä lastaan, ei häntä voi siihen pakottaa. Tällainen pakolla toteutettu lapsen näkeminen ei olisi lapsen edun mukaista. 

Jos 12-vuotias lapsi vastustaa sopimuksen täytäntöönpanoa, ei täytäntöönpanoon saa ryhtyä. Sopimuksen täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä myöskään vastoin alle 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lasta täytyy pyrkiä suojaamaan sopimusta täytäntöön pantaessa. Kun sopimus pannaan täytäntöön, tulee sen tapahtua mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. Jos nouto ei onnistu esimerkiksi lapsen sairauden tai järkyttyneen mielentilan vuoksi, täytyy noutoa siirtää. 

 

Miten sopimuksen täytäntöönpanoa haetaan?

Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea käräjäoikeudelta. Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea joko lapsen tai hakijan asuinpaikan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeuden kansliaan on toimitettava asiaa koskeva kirjallinen hakemus, johon on liitettävä sopimus tai päätös tapaamisoikeudesta.

Yleensä lasta koskevissa asioissa pyritään sovinnon löytämiseen. Kun asiassa saadaan sovinto, ovat vanhempien välit todennäköisesti sopuisammat. Lapsen kannalta on aina parempi, kun vanhemmat ovat toistensa kanssa hyvissä väleissä. Tämän vuoksi tuomioistuin antaa käsiteltävänä olevan asian yleensä ensin täytäntöönpanosovitteluun. Täytäntöönpanosovittelussa asiassa pyritään löytämään sovinto ulkopuolisen sovittelijan avulla. Jos asian sovittelu ei onnistu tai se ei ole mahdollista voi tuomioistuin antaa täytäntöönpanomääräyksen.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Lähivanhempi rikkoo toistuvasti tuomioistuimen päätöstä tapaamisoikeudesta, eikä anna minun nähdä lastamme. Mitä voin tehdä, kun puhe ei auta?

Kun tuomioistuin on tehnyt päätöksen tapaamisoikeudesta, on päätös täytäntöönpanokelpoinen. Sopimusta rikkova lähivanhempi voidaan siis määrätä noudattamaan tuomioistuimen päätöstä. Jos lähivanhempi ei muuten suostu päätöksen noudattamiseen, voi päätöksen täytäntöönpanoa hakea käräjäoikeudelta. Täytäntöönpanoa haetaan lapsen tai hakijan asuinpaikan käräjäoikeudelta. Sinun tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan asiaa koskeva kirjallinen hakemus, johon liität tuomioistuimen päätöksen tapaamisoikeudesta. Käräjäoikeus voi määrätä lähivanhemman noudattamaan sopimusta ja asettaa määräyksen tehosteeksi uhkasakon.

2. Lapsen etävanhempi ei tapaa lasta sovitusti. Mitä voin lähivanhempana tehdä asialle?

Jos etävanhempi ei noudata sopimusta tapaamisoikeudesta, ei häntä voi pakottaa sopimuksen noudattamiseen. Etävanhempaa ei voi esimerkiksi pakottaa näkemään lastaan, jos hän ei sitä itse halua. Ei olisi lapsen edun mukaista tavata sellaista vanhempaa, joka ei lasta halua nähdä. Voit kuitenkin pyrkiä keskustelemaan etävanhemman kanssa, jotta hän ymmärtäisi tapaamisen tärkeyden. 

3. Olemme vahvistaneet sopimuksen lapsen tapaamisoikeudesta. Mistä voin hakea sopimuksen täytäntöönpanoa?

Kun sopimus lapsen tapaamisoikeudesta on vahvistettu, on sopimus täytäntöönpantavissa. Tällöin sopimuksen täytäntöönpanoa voi hakea lapsen tai hakijan asuinpaikan käräjäoikeudesta. Käräjäoikeuden kansliaan tulee toimittaa asiaa koskeva kirjallinen hakemus ja liittää hakemukseen tapaamisoikeudesta vahvistettu sopimus. 

4. En pysty noudattamaan sopimusta tapaamisoikeudesta, koska lapsi ei halua nähdä etävanhempaansa. Voiko lapsen noutaa tapaamiseen, jos lapsi itse tätä vastustaa?

Tapaamisoikeudessa on kyse lapsen oikeudesta nähdä etävanhempaansa. Tapaamisoikeus ei ole velvollisuus. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on saada luotua tai ylläpidettyä lapsen suhdetta molempiin vanhempiinsa. Olisi lapsen edun mukaista, että hänellä olisi hyvät välit molempiin vanhempiinsa. Lasta ei voi pakottaa toisen vanhempansa näkemiseen, jos hän sitä selvästi vastustaa. Olisi kuitenkin lapsen edun mukaista pyrkiä keskustelemaan hänen kanssaan ja selvittää miksi hän vastustaa etävanhemman tapaamista. Asian selvittämisessä voi käyttää hyödyksi myös ulkopuolista apua, kuten esimerkiksi perheneuvolaa. 

5. Millainen tapaamisoikeussopimuksen on oltava, jotta toinen lähivanhempi voidaan määrätä noudattamaan sopimusta myös virallisesti?

Jotta tapaamisoikeussopimusta rikkova vanhempi voidaan määrätä noudattamaan sopimusta, on sopimuksen oltava täytäntöönpanokelpoinen. Tapaamisoikeussopimus on täytäntöönpanokelpoinen, jos se on sosiaalitoimen vahvistama tai tuomioistuin on tehnyt päätöksen tapaamisoikeudesta. Pelkkä vanhempien tekemä vahvistamaton sopimus ei siis riitä. Kun sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, voi tuomioistuin määrätä vanhemman noudattamaan sopimusta. Tuomioistuin voi asettaa määräyksen tehosteeksi myös uhkasakon. Tietyissä tilanteissa lapsi voidaan jopa noutaa tapaamisiin.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa