Minilex - Lakipuhelin

Sopiminen yhteishuoltajuudesta ja lapsen tapaamisoikeudesta

» Selvitä asiasi heti - Soita 0600 12 450 »

Lapsen vanhemmat voivat sopia hoitavansa lapsen huollon yhdessä. Tällöin kyseessä on yhteishuoltajuus. Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, puhutaan yksinhuoltajuudesta. Vanhemmat voivat sopia myös lapsen tapaamisoikeudesta. Lapsen tapaamisoikeuden laajuus ei ole suoraan riippuvainen siitä, ovatko vanhemmat yhteishuoltajia. Tapaamisoikeudesta voidaan sopia huoltajuusmuodosta riippumatta. Jos vanhemmat eivät kykene sopimaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, voi päätöksen lopulta tehdä myös tuomioistuin.

 

Lapsen huoltajuus

Lapsen huoltajia ovat joko lapsen vanhemmat tai ne henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. 

Lapsen vanhemmat voivat yhdessä sopia lapsen huollosta. Vanhemmat voivat hoitaa lapsen huollon esimerkiksi yhdessä (: yhteishuoltajuus) tai huolto voidaan uskoa yksin toiselle vanhemmalle (yksinhuoltajuus). Yhteishuoltajat päättävät yhdessä esimerkiksi lapsen nimestä, uskontokunnasta ja äidinkielestä.

Huoltajien tehtävänä on: 

  • turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi.
  • päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista ja muista henkilökohtaisista asioista (esim. lapsen päivähoitopaikasta ja varhaiskasvatuksesta päättäminen).
  • keskustella lapsen kanssa ennen kuin huoltaja päättää lasta koskevista henkilökohtaisista asioista, jos se on lapsen ikään, kehitystasoon ja asian laatuun nähden mahdollista.
  • ottaa huomioon lapsen mielipiteet ja toivomukset ennen päätösten tekemistä.
  • kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.
  • edustaa lasta tätä koskevissa asioissa. 

 

Tapaamisoikeus 

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata myös etävanhempaansa. Tapaamisoikeuden tavoitteena on nimenomaan turvata lapsen oikeus rakentaa ja säilyttää läheinen ja positiivinen oikeus myös etävanhempaan. Lapsi saa siis tavata vanhempaansa, viettää hänen kanssaan aikaan ja olla häneen yhteydessä. Lapsen huoltajuus ei määrää suoraan tapaamisoikeuden laajuutta, vaan vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeuden laajuudesta. Näin ollen, vaikka vanhemmat olisivat yhteishuoltajia, voivat he sopia, että toinen vanhemmista viettää lapsen kanssa aikaa toista vanhempaa vähemmän.

Tapaamisoikeus voidaan toteuttaa myös muilla yhteydenpitokeinoilla kuten puhelimitse tai videopuheluiden välityksellä. Yleensä tällaista muuta yhteydenpitoa sovitaan varsinaisen tapaamisen ohelle. Vain poikkeustilanteissa tapaamisoikeus voi koostua pelkästään muunlaisesta, kuin samassa tilassa tapahtuvasta tapaamisesta. 

 

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Lapsen vanhemmat voivat yhdessä sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Sopimuksen tekeminen ei ole pakollista, mutta mahdollisia tulevia ristiriitatilanteita varten suotavaa. Vanhemmat voivat sopia, että: 

  • he hoitavat lapsen huollon yhdessä (: yhteishuoltajuus) tai huolto voidaan uskoa yksin toiselle vanhemmalle (: yksinhuoltajuus).
  • vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja muun muassa viranomaisilta. 
  • lapsi asuu toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä.
  • lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen).

Kyseessä katsotaan olevan vuoroasuminen, kun lapsi viettää vähintään 40 % ajasta toisen vanhempansa luona. Vuoroasumisessa lapsen tulee siis asua ainakin lähes yhtä paljon kummankin vanhempansa luona. Jos lapsi on toisen vanhemman luona tätä vähemmän, on kyse yleensä tapaamisoikeudesta. On kuitenkin mahdollista sopia, että lapsi asuu toisen vanhemman luona, mutta tapaamisoikeuden nojalla viettää 50 % ajasta toisen vanhemman luona. Lapsen huoltajuus ei siis suoraan kerro tapaamisoikeuden laajuutta.

Lapsen yhteishuoltajat voivat keskenään sopia tehtävien jakamisesta. Huoltajat voivat sopia esimerkiksi, että toinen vanhemmista päättää yksin lapsen päivähoidosta, mutta muut asiat sovitaan yhdessä. 

Vanhemmat voivat siis sopia myös lapsen tapaamisoikeudesta. Vanhemmat voivat sopia, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata molempia vanhempiaan. Vanhemmat voivat myös sopia tapaamisoikeuden laajuudesta silloin, kun he toimivat lapsen yhteishuoltajina.

Sopimuksesta tulee ilmetä tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot, eli tapaamisen ja luonapidon yksityiskohdat. Kun vanhemmat sopivat lapsen vuoroasumisesta, tulee sopimuksessa määritellä esimerkiksi se, kuinka usein lapsen asuminen muuttuu vanhempien välillä ja miten lomat ja juhlapyhät hoidetaan. Lapsi voi siirtyä vanhempien välillä esimerkiksi vuoroviikoin tai vuorokuukausittain. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen täytyy kirjata myös lapsen virallinen asuinpaikka. Vaikka lapsi tosiasiallisesti asuisi yhtä paljon kummankin vanhempansa luona, eri paikkakunnilla, voi lapsella olla vain yksi kotikunta. 

Tarvittaessa vanhemmat voivat sopia, miten kuljetukset ja matkakulut jaetaan osapuolten kesken. Vanhemmat voivat sopia esimerkiksi, että toinen vanhemmista kuljettaa lapsen vanhemman luokse ja toinen hakee hänet sieltä pois. Vanhemman lapsen kohdalla voidaan myös sopia bussimaksujen suorittamisesta. Koska molempien vanhempien täytyy edesauttaa tapaamisoikeuden toteutumista, tulee matkakulut jakaa mahdollisimman tasaisesti. Kuitenkin jos toisella vanhemmista on esimerkiksi paremmat mahdollisuudet lapsen kuljettamiseen, voidaan tämä ottaa huomioon kuljetuksista sovittaessa. Sopimuksen ehtojen tulee olla tarpeeksi yksityiskohtaisia, jotta sopimus olisi täytäntöönpanokelpoinen. Sopimuksen täytäntöönpanolla tarkoitetaan sitä, että sopimusta rikkonut voidaan määrätä noudattamaan sopimusta.

Jos vanhemmilla on hankaluuksia sopimukseen pääsemisessä, voivat he kääntyä esimerkiksi perheasioiden sovittelun puoleen. Perheasioiden sovittelu on kunnan sosiaalitoimen tarjoama maksuton palvelu, jossa ristiriidat pyritään ratkaisemaan ulkopuolisen sovittelijan avulla. Sovittelupalveluja on mahdollista saada myös esimerkiksi seurakuntien perheneuvonnasta.

 

Sopimuksen vahvistaminen

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti. Sopimus tulee esittää sen kunnan sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan täytyy vahvistaa sopimus. 

Kun sosiaalilautakunta harkitsee sopimuksen vahvistamista, tulee heidän ottaa huomioon lapsen etu. Myös lapsen toiveet ja mielipide on huomioitava sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lähtökohtana on, että vanhemmat ennen sopimuksen tekemistä keskustelevat lapsen kanssa ja tiedustelevat lapsen mielipidettä asiaan. Lastenvalvojan tulee kysyä vanhemmilta ovatko he keskustelleet lapsen kanssa ja mitä mieltä lapsi on aiheesta ollut.

» Anna lakipuhelimen neuvoa - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit auttavat sinua selvittämään oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai pahentumisen.


Laaja lakimiesverkosto auttaa kaikissa lakiasioissa

Voit olla meihin yhteydessä sekä pienissä että suurissa asioissa. Eri oikeudenalat kattava laaja lakimiesverkosto hoitaa tarvittaessa lakiasiasi alusta loppuun. Etsimme halutessasi juuri sinulle sopivan lakimiehen ja tarkistamme oikeusturvavakuutuksesi soveltuvuuden tai mahdollisuutesi saada julkista oikeusapua valtion varoista. Älä siis jätä asiaasi hoitamatta, vaan soita meille ja anna asiantuntijoiden auttaa.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Tietyissä tilanteissa lastenvalvojan tai muun henkilön, joka sopimuksen vahvistamista valmistelee, tulee keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa. Henkilökohtainen keskustelu lapsen kanssa voidaan käydä, jos se on tarpeen lapsen toiveiden ja mielipiteiden selvittämiseksi. Joskus lapsen kanssa täytyy keskustella henkilökohtaisesti myös siksi, että vanhemmat eivät halua käydä kyseistä keskustelua lapsen kanssa tai he antavat ristiriitaista tietoa lapsen mielipiteistä.

Lapsen mielipide tulee selvittää hienovaraisesti huomioiden lapsen kehitystaso. Lapsen mielipiteen selvittämisestä ei saa aiheutua haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa väliselle suhteelle. Lapselle täytyy kertoa syy siihen, miksi hänen mielipidettään kysellään ja millainen menettely mielipiteen selvittämiseen liittyy.

Kun sosiaalilautakunta on vahvistanut sopimuksen, on se voimassa ja se voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimainen päätös. 

 

Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, voi päätöksen tehdä tuomioistuin. Tuomioistuin voi päättää, että:

  1. lapsen huolto uskotaan yhteisesti molemmille vanhemmille tai vain toiselle vanhemmalle,
  2. lapsen huolto uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella tai sijasta, jollekin muulle henkilölle tai
  3. vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja tai muulla henkilöllä, on huoltajan kanssa samanlainen oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja esimerkiksi viranomaisilta.

Tuomioistuin voi päättää myös, että:

  1. lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä,
  2. lapsen tulee asua huoltajansa luona,
  3. lapsen tulee asua vuorotellen kummankin vanhempansa luona,
  4. lapsen tulee asua vuorotellen vanhempiensa ja huoltajansa luona tai
  5. lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. (: tapaamisoikeus)

Tarvittaessa siis myös tuomioistuin voi päättää lapsen tapaamisoikeudesta. Jos on tarpeen voi tuomioistuin antaa määräyksiä myös muista huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä huoltajien keskinäisestä tehtävien jaosta.

 

Sopimuksen muuttaminen

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua päätöstä voidaan muuttaa, vaikka se olisi sosiaalilautakunnan vahvistama tai kyseessä olisi tuomioistuimen päätös. Sopimuksen muuttaminen on mahdollista, jos: 

  • olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet
  • muuttamiseen on muuta aihetta. 

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Olemme toisen vanhemman kanssa lapsemme yhteishuoltajia. Tuleeko meidän viettää yhtä paljon aikaa lapsemme kanssa?

Vaikka vanhemmat olisivat lapsen yhteishuoltajia, voivat he sopia lapsen tapaamisoikeudesta haluamallaan tavalla. Lapsen ei siis tarvitse viettää molempien vanhempien kanssa yhtä paljon aikaa, vaikka vanhemmat olisivat lapsen yhteishuoltajia. 

2. Mitä tehdä, kun emme kykene sopimaan yhteishuoltajuudesta? Toinen vanhemmista vaatii saada olla lapsen yksinhuoltaja.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta, kannattaa heidän kääntyä esimerkiksi perheasioiden sovittelun puoleen. Perheasioiden sovittelua tarjotaan kunnissa maksuttomasti. Sovittelussa ulkopuolinen sovittelija auttaa vanhempia sovinnon löytämisessä. Myös esimerkiksi seurakunnat tarjoavat sovittelua. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun, voi myös tuomioistuin tehdä asiassa päätöksen. Lähtökohtaisesti vanhempien kannattaa pyrkiä sovinnon löytämiseen, koska vanhempien hyvät välit ovat aina lapsen edun kannalta positiivinen asia. Tuomioistuimen puoleen olisi hyvä kääntyä vasta viimeisenä keinona.

3. Mitä yhteishuoltajuus ja yksinhuoltajuus tarkoittavat? 

Lähtökohtaisesti lapsen vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta. Vanhemmat voivat sopia hoitavansa lapsen huollon yhdessä. Tällöin vanhemmat toimivat lapsen yhteishuoltajina. Yhteishuoltajat päättävät yhdessä lasta koskevista asioista, kuten lapsen nimestä ja äidinkielestä. Kun vanhemmat ovat lapsen yhteishuoltajia, ei toinen huoltajista saa tehdä merkittäviä lasta koskevia päätöksiä ilman toisen huoltajan suostumusta. Esimerkiksi lapsen koulua ei saa vaihtaa ilman molempien vanhempien suostumusta. Yhteishuoltajat voivat kuitenkin sopia, että toinen vanhemmista hoitaa yksin tietyt lasta koskevat asiat, esimerkiksi päättää lapsen päiväkotipaikasta. Jos vain toinen vanhemmista hoitaa lapsen huollon, toimii hän silloin lapsen yksihuoltajana. 

4. Voimmeko olla toisen vanhemman kanssa lapsemme yhteishuoltajia, vaikka minun ei ole mahdollista viettää töideni vuoksi lapsen kanssa yhtä paljon aikaa kuin toisella vanhemmalla? 

Yhteishuoltajuus ei suoraan tarkoita sitä, että vanhempien tulisi viettää lapsen kanssa yhtä paljon aikaa. Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeuden laajuudesta siitä huolimatta, että he toimivat lapsen yhteishuoltajina. Näin ollen ei ole mitään estettä sille, ettettekö voisi olla lapsen yhteishuoltajia, vaikka lapsi ei voi olla luonasi yhtä paljon kuin toisen vanhemman luona.

5. Teimme erotessamme sopimuksen lapsen huollosta ja sovimme toisen vanhemman kanssa toimivamme yhteishuoltajina. Toinen vanhemmista ei kuitenkaan enää osallistu lapsen elämään millään tavalla. Voiko vahvistettua sopimusta muuttaa?

Kyllä voi. Sopimuksen muuttaminen on mahdollista, vaikka sopimus olisi vahvistettu tai kyseessä olisi tuomioistuimen antama päätös. Sopimuksen muuttaminen on mahdollista esimerkiksi silloin, kun olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet. Kun tilanteessanne olosuhteet ovat selvästi muuttuneet, voi sopimuksen muuttaminen tulla kyseeseen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa