Minilex - Lakipuhelin

Kiista tapaamisoikeudesta

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Tapaamisoikeus tarkoittaa ennen kaikkea lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei vakituisesti asu. Tarkoituksena on turvata lapsen ja niin sanotun etävanhemman yhteydenpito. Riitaisen avioeron yhteydessä pariskunnan välille voi syntyä kiista myös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Kiista on mahdollista saattaa puolueettoman tuomioistuimen ratkaistavaksi silloin, kun vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen tapaamisoikeudesta. Myös asiantuntijajohtoinen sovittelu on toisinaan mahdollinen keino tapaamisoikeuden vahvistamiseksi.

Tapaamisoikeus ei ole lapsen velvollisuus tavata vanhempaansa. Jos tuomioistuin katsoo, että tapaamisoikeuden vahvistaminen on jollakin tapaa lapsen edun vastaista, ei tuomioistuin anna päätöstä lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidon ehdoista. Lapsen edun on siten aina oltava etusijalla viranomaisten ratkaistaessa tapaamisoikeutta koskevaa kiistaa. Tuomari voi muotoilla tapaamisoikeuden sisällön melko väljästi tai hyvin yksityiskohtaisesti. Tuettujen tai valvottujen tapaamisen määrääminen on myös mahdollista, jos siihen on erityinen syy.

Vanhemmat voivat hakeutua kiistatilanteessa myös tuomioistuinsovitteluun. Sovittelu on perinteistä oikeudenkäyntiä vapaamuotoisempi menettely, jossa pätevä asiantuntija pyrkii saattamaan riidan osapuolet yhteisymmärrykseen riidastaan. Tapaamisoikeutta koskevassa asiassa sovittelijan on pyrittävä löytämään lapsen edun kannalta paras mahdollinen ratkaisu, jonka molemmat vanhemmista hyväksyisivät. Sovittelun jäädessä tuloksettomaksi, on riita mahdollista saattaa edelleen tuomarin ratkaistavaksi. Oikeudenkäynti ja sovittelu virallisina riidanratkaisukeinoina eivät siten sulje toisiaan pois. Vanhemmat voivat erimielisyyksiensä selvittämiseksi hakeutua myös kunnan järjestämään maksuttomaan ja luottamukselliseen perheasiansovitteluun.

Sovittelun edellytyksenä on muun muassa se, että molemmat osapuolet ovat halukkaita osallistumaan sovitteluun yhteisymmärryksen löytämiseksi. Sen sijaan toisen vanhemmista on mahdollista nostaa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta varsinainen kanne käräjäoikeudessa itsenäisestikin, ilman toisen vanhemman myötävaikutusta. Lakimieheltä kannattaa tiedustella eri riidanratkaisumenetelmien yksityiskohdista. Joissakin tapauksissa sovittelu voi olla parempi keino tapaamisoikeuskiistan ratkaisemiseksi, kun taas toisinaan oikeudenkäyntiprosessi on käytännössä ainoa keino ratkaista asia vanhempien vakavien erimielisyyksien johdosta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]