» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää työsuhteen velvollisuuksien rikkomisen tai laiminlyönnin vuoksi ennen kuin on varoituksella antanut hänelle mahdollisuuden korjata menettelynsä. Varoitusta ei tarvita, jos rikkomus on niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista (työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 4 momentti). Varoitusta ei myöskään vaadita, kun irtisanominen perustuu esimerkiksi sairauden vuoksi muuttuneisiin työntekoedellytyksiin tai kun sopimus puretaan. Laissa ei ole varoitukselle voimassaoloaikaa. Varoituksen merkitys heikkenee ajan kuluessa, ja se tukee yleensä vain samanlaisesta menettelystä tehtävää irtisanomista.
Mihin varoitus tarvitaan?
Varoitus on työnantajan viesti työntekijälle: tämä menettely on vastoin velvollisuuksiasi, ja jos se jatkuu, työsuhteesi voidaan irtisanoa. Varoituksen jälkeen työntekijällä on tilaisuus muuttaa toimintaansa. Vasta jos menettely jatkuu tai toistuu, työnantaja voi harkita irtisanomista.
Varoitus ei päätä työsuhdetta. Se on ennakkoilmoitus siitä, mitä voi seurata.
Varoitusta koskeva sääntö säilyi, kun henkilöön liittyvän irtisanomisen kynnys laski 1.1.2026 "asialliseksi syyksi" (L 1390/2025). Kun irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, sovelletaan vanhaa 7 luvun 2 §:ää, jossa vaadittiin asiallinen ja painava syy.
Varoitusvelvollisuus on pakottavaa lakia. Sitä ei voi poistaa työsopimuksella (työsopimuslain 13 luvun 6 §), eivätkä työnantajan sisäiset ohjeet syrjäytä sitä.
Milloin varoitus on annettava?
Varoitus on annettava, kun työnantaja harkitsee irtisanomista työntekijän oman moitittavan menettelyn vuoksi. Laki mainitsee esimerkkeinä työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättämisen, töiden laiminlyönnin, perusteettoman poissaolon, epäasiallisen käytöksen ja huolimattomuuden työssä (7 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohta).
Tavallisia tilanteita ovat:
- toistuva myöhästely
- tehtävien tekemättä jättäminen tai työohjeiden rikkominen
- poissaolo ilman lupaa tai pätevää syytä
- asiaton käytös asiakkaita tai työkavereita kohtaan
- huolimattomuus, josta aiheutuu virheitä tai vaaraa.
Varoitusvelvollisuus koskee myös pientä työnantajaa. Työntekijöiden lukumäärä on yksi kokonaisharkinnan tekijä (7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohta), mutta se ei poista velvollisuutta varoittaa ensin.
Milloin varoitusta ei tarvita?
Varoitusta ei tarvita näissä tilanteissa:
- Rikkomus on niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Tästä kerrotaan seuraavassa kohdassa.
- Irtisanominen perustuu työntekoedellytysten olennaiseen muuttumiseen, esimerkiksi sairauteen, vammaan tai ajokortin tai pätevyyden menettämiseen. Silloin työntekijää ei moitita, joten varoituksella ei ole mitään korjattavaa. Työnantajan on sen sijaan kuultava työntekijää ja selvitettävä, voisiko hänet sijoittaa muuhun työhön (7 luvun 2 §:n 3 momentti).
- Työsopimus puretaan erittäin painavasta syystä (8 luvun 1 §).
- Työsopimus puretaan koeajalla. Koeaikapurkua ei saa kuitenkaan tehdä syrjivällä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella (1 luvun 4 §:n 4 momentti).
- Irtisanominen perustuu taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin. Silloin syy ei ole työntekijässä.
Milloin rikkomus on niin vakava, ettei varoitusta tarvita?
Henkilöön liittyvässä päättämisessä on käytännössä kolme porrasta:
- Varoitus ensin, irtisanominen vasta, jos menettely jatkuu.
- Irtisanominen ilman varoitusta, kun rikkomus on niin vakava, ettei jatkamista voida kohtuudella edellyttää. Työsuhde päättyy silloinkin vasta irtisanomisajan jälkeen.
- Purku heti, kun syy on erittäin painava eikä jatkamista voida edellyttää edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Varoituksen saa siis ohittaa vain vakavassa rikkomuksessa. Se ei silti tarkoita, että rikkomus riittäisi purkuun.
Arvioon vaikuttavat esimerkiksi:
- teon laatu ja se, oliko se tahallinen vai huolimaton
- aiheutuiko vahinkoa tai vaaraa ihmisille
- työntekijän asema ja tehtävien luonne
- työntekijän muu velvollisuuksien vastainen toiminta (2 kohta)
- olisiko työntekijän pitänyt ymmärtää ilman varoitustakin, että teko vaarantaa työsuhteen.
Jos työnantaja on epävarma, varoitus on turvallisempi valinta. Jos se irtisanoo ilman varoitusta ja tuomioistuin pitää rikkomusta lievempänä, irtisanominen on perusteeton.
Mitä korkein oikeus on ratkaissut?
Seuraavissa kolmessa ratkaisussa on sovellettu ennen 1.1.2026 voimassa ollutta lakia. Varoitusta koskeva sääntö säilyi uudistuksessa, joten ne auttavat edelleen hahmottamaan rajaa.
Kaupan myyjä kirjasi kaksi hedelmää hävikiksi mutta ei jättänyt niitä hävitettäviksi. Korkein oikeus katsoi, että hän rikkoi velvollisuuksiaan, mutta teko ei oikeuttanut purkuun eikä edes irtisanomiseen ilman varoitusta (KKO 2016:62). Vähäisestä rikkeestä on siis yleensä annettava ensin varoitus.
Rautatieyhtiön ratapihakonduktööri syyllistyi vuosilomallaan törkeään rattijuopumukseen, ja hänet poistettiin pysyvästi junaturvallisuustehtävistä. Korkein oikeus katsoi jääneen näyttämättä, että teko olisi ollut niin vakava rikkomus, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Irtisanominen oli perusteeton, koska muuta työtä ei ollut selvitetty, eivätkä työnantajan sisäiset ohjeet syrjäyttäneet lakia (KKO 2007:12). Tuolloin muun työn selvittäminen koski myös menettelyyn perustuvaa irtisanomista; nykyisin se koskee vain muuttuneita työntekoedellytyksiä.
Konekauppaa itsenäisesti hoitanut piiripäällikkö otti vaihdossa koneen, joka ei ollut asiakkaan omaisuutta, ja merkitsi tiedot kauppasopimukseen virheellisesti. Korkein oikeus katsoi, että vastuullinen asema edellytti korostunutta luottamusta ja rikkomus oli niin vakava, ettei varoitusta tarvittu (KKO 2026:65). Ratkaisusta ei voi päätellä, että esihenkilön voisi aina irtisanoa ilman varoitusta.
Mitä varoituksessa pitää olla?
Laki ei säädä varoituksen muodosta. Suullinenkin varoitus on siis pätevä. Riidassa työnantaja joutuu kuitenkin näyttämään, että varoitus annettiin ja mitä se koski. Siksi kirjallinen varoitus on käytännössä turvallisin.
Varoituksesta pitäisi käydä ilmi:
- mikä teko tai laiminlyönti on kyseessä ja milloin se tapahtui
- mitä ohjetta tai velvollisuutta se rikkoi
- miten työntekijän pitää jatkossa toimia
- että menettelyn jatkuminen tai toistuminen voi johtaa irtisanomiseen.
Esimerkki varoituksen sisällöstä: "Olet myöhästynyt työvuoron alusta kolme kertaa helmikuussa ilman ilmoitusta. Työvuoro alkaa kello 7. Jos myöhästelyt jatkuvat, työnantaja voi irtisanoa työsopimuksesi."
Varoitus kannattaa antaa kielellä ja tavalla, jonka työntekijä ymmärtää. Jos työntekijä ei ymmärrä, mistä häntä varoitetaan, varoitus ei anna todellista mahdollisuutta korjata menettelyä.
Työntekijä voi kuitata varoituksen vastaanotetuksi. Kuittaus ei tarkoita, että hän hyväksyy varoituksen sisällön. Jos työntekijä kieltäytyy kuittaamasta, varoitus on silti annettu. Työnantaja voi kirjata, milloin ja kenen läsnä ollessa se annettiin.
Huomautus vai varoitus?
Laissa ei säädetä huomautuksesta. Monella työpaikalla annetaan ensin suullinen huomautus ja sitten kirjallinen varoitus. Nimitys ei ratkaise. Olennaista on, ymmärsikö työntekijä, että toistuminen voi johtaa irtisanomiseen. Pelkkä "ole tarkempi" -palaute ei yleensä riitä varoitukseksi, vaikka paperin otsikko olisi "varoitus".
Varoituskäytännön kannattaa olla johdonmukainen. Jos samasta teosta yksi saa huomautuksen ja toinen varoituksen ilman perusteltua syytä, työnantajan asema heikkenee (työsopimuslain 2 luvun 2 §, tasapuolinen kohtelu). Myös työnantajan oma menettely on laissa nimetty kokonaisharkinnan tekijä (7 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohta).
Riittääkö yksi varoitus?
Laki edellyttää varoitusta, ei tiettyä määrää varoituksia. Kun työntekijä on saanut selvän varoituksen ja sama menettely toistuu, irtisanominen voi olla mahdollinen jo yhden varoituksen jälkeen.
Varoituksen jälkeinen rike arvioidaan silti kokonaisuutena. Yksittäinen pieni lipsahdus pitkän moitteettoman jakson jälkeen ei välttämättä riitä. Jos työpaikan käytäntö tai työehtosopimus edellyttää useampaa porrasta, työnantajan kannattaa noudattaa sitä.
Miten varoitus liittyy myöhempään irtisanomiseen?
Varoitus antaa mahdollisuuden korjata juuri sitä menettelyä, josta se annettiin. Siksi myöhemmän irtisanomisen pitää yleensä perustua samaan tai samankaltaiseen menettelyyn. Jos työntekijä sai varoituksen myöhästelystä ja hänet halutaan myöhemmin irtisanoa aivan muusta asiasta, uudesta asiasta tarvitaan yleensä oma varoitus.
Kun työnantaja on reagoinut tekoon varoituksella, se ei yleensä voi myöhemmin irtisanoa pelkästään saman teon perusteella. Irtisanominen edellyttää, että menettely jatkuu tai toistuu varoituksen jälkeen. Työntekijällä pitää myös olla todellinen tilaisuus korjata toimintansa.
Kuinka kauan varoitus on voimassa?
Laissa ei ole varoitukselle voimassaoloaikaa. Varoitus ei "vanhene" tiettynä päivänä, mutta sen merkitys heikkenee ajan kuluessa. Oikeuskirjallisuudessa varoituksen voimassaoloaikana on tavallisesti pidetty noin vuoden mittaista aikaa. Jos mietit, onko vanhalla varoituksella vielä merkitystä, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Arvioon vaikuttavat:
- kuinka vakavasta menettelystä varoitus annettiin
- kuinka paljon aikaa on kulunut
- onko uusi teko samanlainen kuin varoituksen kohteena ollut
- onko työntekijä toiminut moitteetta välillä
- onko työnantaja toiminut johdonmukaisesti.
Vakavasta asiasta annettu varoitus voi säilyttää merkityksensä pitkään. Vähäisestä asiasta annetun varoituksen merkitys taas vähenee nopeammin, jos työ on sen jälkeen sujunut hyvin.
Työehtosopimuksessa tai työpaikan ohjeessa voi olla määräyksiä siitä, kuinka kauan varoitus otetaan huomioon. Jos tällainen käytäntö on, työnantajan kannattaa noudattaa sitä. Poikkeaminen omasta käytännöstä voi heikentää irtisanomisen perustetta.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Varastotyöntekijä myöhästyy kolme kertaa kuukaudessa. Esihenkilö antaa kirjallisen varoituksen, jossa kerrotaan myöhästymiset ja seuraus. Jos myöhästelyt jatkuvat samanlaisina, irtisanominen voi tulla kyseeseen. Jos ne loppuvat, varoitus on tehnyt tehtävänsä.
Esimerkki 2: Trukinkuljettaja ohittaa tahallaan turvalaitteen, vaikka hänelle on nimenomaisesti kerrottu, että se on kielletty, ja työkaveri on vähällä jäädä trukin alle. Teko voi olla niin vakava, ettei varoitusta tarvita. Lopputulos riippuu silti kokonaisarviosta, kuten teon tahallisuudesta, vaarasta ja työntekijän aiemmasta toiminnasta.
Esimerkki 3: Työntekijä sai kolme vuotta sitten varoituksen asiattomasta kielenkäytöstä. Nyt hän jättää kerran raportin tekemättä. Vanha varoitus koskee eri asiaa, joten se tuskin riittää irtisanomiseen. Uudesta laiminlyönnistä on yleensä annettava ensin oma varoitus.
Mitä jos menettely toistuu varoituksen jälkeen?
Jos työntekijä toistaa menettelyn, työnantajan on irtisanottava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se sai tiedon uudesta rikkeestä (9 luvun 1 §). Laissa ei ole tiettyä päivämäärää. Pitkä odottaminen ilman syytä voi viedä mahdollisuuden vedota rikkeeseen.
Ennen irtisanomista työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä, ja hänellä on oikeus käyttää avustajaa (9 luvun 2 §). Kuuleminen ja varoitus ovat eri asioita. Kuuleminen ei korvaa varoitusta, eikä varoitus korvaa kuulemista.
Irtisanomisilmoitus annetaan henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, sen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti, ja sen katsotaan tulleen tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (9 luvun 4 §). Työntekijän pyynnöstä työnantajan on ilmoitettava viivytyksettä kirjallisesti päättymispäivä ja irtisanomisen syyt (9 luvun 5 §). Työehtosopimuksessa voi olla päättämismenettelystä poikkeavia määräyksiä (13 luvun 7 §), joten se kannattaa tarkistaa.
Jos varoitus puuttui: mitä työntekijä voi vaatia?
Jos varoitus olisi pitänyt antaa mutta sitä ei annettu, irtisanomiselle ei yleensä ole laillista perustetta. Työsuhde ei palaa voimaan, mutta työnantaja voidaan määrätä maksamaan korvausta perusteettomasta päättämisestä. Korvaus on vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka (12 luvun 2 §). Jos kuukausipalkkasi on 3 000 euroa, korvaus on siis vähintään 9 000 euroa. Määrään vaikuttavat esimerkiksi työttömyyden kesto, työsuhteen kesto, ikä ja se, oliko työntekijä itse antanut aihetta päättämiseen. Voit pyytää juristilta maksuttoman selvityksen siitä, olisiko sinulle pitänyt antaa varoitus ennen irtisanomista.
Kahta määräaikaa kannattaa seurata:
- Korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luvun 9 §:n 3 momentti). Vaatimuskirje ei katkaise tätä aikaa. Jos työsuhde päättyi 31.3.2026, kanne on nostettava viimeistään 31.3.2028.
- Työttömyysturvaan voi tulla 45 päivän karenssi, kun työsuhde päättyy työntekijän moitittavan menettelyn vuoksi. Jos riitautat irtisanomisen todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, karenssia ei aseteta ennen kuin riita on ratkaistu, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Karenssista antaa lausunnon KEHA-keskus, ja etuudesta päättää Kela tai työttömyyskassa.
Toimi näin, kun saat varoituksen
Lue varoitus huolellisesti ja kuittaa se vastaanotetuksi. Jos olet eri mieltä, kirjoita lyhyt vastine heti, kun tapahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa, ja pyydä sen liittämistä varoituksen yhteyteen. Työsopimuslaissa ei ole muutoksenhakua varoitukseen, mutta varoituksen aiheellisuus arvioidaan viimeistään, jos työnantaja myöhemmin vetoaa siihen irtisanomisessa. Tärkeintä on, ettei sama menettely toistu.
Toimi näin, kun annat varoituksen työnantajana
- Selvitä tapahtumat ja tallenna näyttö, kuten viestit, kirjaukset ja todistajien nimet.
- Arvioi, onko kyse moitittavasta menettelystä vai muuttuneista työntekoedellytyksistä. Edellinen vaatii yleensä varoituksen, jälkimmäinen kuulemisen ja muun työn selvittämisen.
- Tarkista työehtosopimus ja työpaikan oma varoituskäytäntö.
- Anna yksilöity varoitus ja säilytä kuittaus tai merkintä sen antamisesta.
- Seuraa tilannetta. Jos menettely toistuu, kuule työntekijää ja tee päätös kohtuullisessa ajassa.
Mitä jos kyseessä on virkasuhde?
Työsopimuslaki ei koske virkasuhteita. Valtion virkamiehelle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä (valtion virkamieslain 24 §). Häntä on kuultava ennen varoitusta (66 §:n 2 momentti), ja muu kuin tuomari saa hakea varoitukseen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (53 §:n 2 momentti ja 57 §).
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijaa ei saa irtisanoa laiminlyönnin tai rikkomisen vuoksi ennen varoitusta, ellei rikkomus ole niin vakava, ettei virkasuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää (viranhaltijalain 35 §:n 3 ja 5 momentti).
Milloin juristista on hyötyä?
Työnantajalle juristi arvioi ennen päätöstä, riittääkö teko varoituksettomaan irtisanomiseen vai tarvitaanko ensin varoitus. Hän käy näytön läpi, laatii yksilöidyn varoituksen ja kuulemiskutsun ja tarkistaa työehtosopimuksen määräykset. Hän myös arvioi, olisiko päättämissopimus parempi vaihtoehto, ja mitoittaa riidan rahallisen riskin.
Työntekijälle juristi arvioi, oliko varoitus aiheellinen ja yksilöity, liittyykö irtisanominen samaan menettelyyn ja onko varoitus menettänyt merkityksensä. Hän pyytää irtisanomisen syyt kirjallisesti, laatii riitautuksen ja vaatimuskirjeen, mitoittaa korvauksen ja valvoo kahden vuoden kanneajan. Apua kannattaa hakea viimeistään silloin, kun työnantaja kutsuu kuulemiseen tai irtisanomisilmoitus on tullut. Oikeusturvavakuutus voi kattaa osan kuluista, joten se kannattaa tarkistaa. Voit pyytää juristeilta maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen irtisanomisen riitauttamisesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko varoituksen antaa sähköpostilla tai viestillä?
Voi. Laki ei säädä varoituksen muodosta. Riidassa työnantaja joutuu kuitenkin käytännössä näyttämään, että työntekijä sai varoituksen ja ymmärsi sen. Siksi kirjallinen varoitus kannattaa käydä läpi myös keskustelussa.
Pitääkö työntekijää kuulla ennen varoitusta?
Työsopimuslaki edellyttää kuulemista ennen irtisanomista ja purkua, ei ennen varoitusta. Työntekijän oman selityksen kuunteleminen kannattaa silti, koska se auttaa varmistamaan, että varoitus perustuu oikeisiin tietoihin. Valtion virkamiestä on kuultava ennen varoitusta, ja työehtosopimuksessa voi olla omia määräyksiä.
Tarvitaanko varoitus koeajalla?
Ei tarvita. Koeajalla työsopimuksen voi purkaa ilman varoitusta, mutta peruste ei saa olla syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen (1 luvun 4 §:n 4 momentti). Jos työnantaja haluaa koeajan jälkeen irtisanoa työntekijän tämän menettelyn vuoksi, varoitussääntö on voimassa.
Voiko varoituksen saada vapaa-ajalla tapahtuneesta teosta?
Voi, jos teko liittyy työsuhteen velvollisuuksiin, esimerkiksi työnantajan tai asiakkaiden halventamiseen somessa tai liikesalaisuuksien paljastamiseen. Pelkkä vapaa-ajan käytös ilman yhteyttä työhön ei yleensä ole varoituksen peruste.
Voiko työnantaja irtisanoa samana päivänä, kun antoi varoituksen?
Ei samasta teosta, josta varoitus annettiin, koska varoituksen tarkoitus on antaa tilaisuus korjata menettely. Jos samana päivänä paljastuu toinen, erillinen ja vakava rikkomus, sitä arvioidaan erikseen. Silloinkin irtisanominen ilman varoitusta edellyttää, että rikkomus on niin vakava, ettei jatkamista voida kohtuudella edellyttää.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
