» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työsopimuksen irtisanominen työntekijän rikkeen vuoksi on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta (työsopimuslain 9 luvun 1 §). Pelkkä epäily ei siis vielä käynnistä määräaikaa, vaan tiedon tulee olla riittävä. Laissa ei ole päivien tai viikkojen määrää, vaan aika arvioidaan tapauskohtaisesti. Asian selvittäminen ja työntekijän kuuleminen kuuluvat kohtuulliseen aikaan, mutta aiheeton viivyttely ei. Jos työnantaja odottaa liian kauan, se voi menettää mahdollisuuden vedota rikkeeseen. Purussa aikaraja on 14 päivää (8 luvun 2 §).
Mitä laki sanoo?
Säännös koskee työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta eli esimerkiksi velvoitteiden rikkomista tai työntekoedellytysten olennaista muuttumista (7 luvun 2 §). Siihen riittää nykyisin asiallinen syy. Kun irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, sovelletaan vanhaa sääntöä, jossa vaadittiin asiallinen ja painava syy. Kohtuullisen ajan vaatimus on molemmissa tilanteissa sama.
Säännöksen tarkoitus on suojata työntekijää. Työnantaja ei voi jättää vanhaa tapahtumaa odottamaan ja ottaa sitä esiin vasta silloin, kun välit ovat muuten tulehtuneet.
Mistä aika alkaa?
Aika alkaa, kun työnantaja saa tiedon irtisanomisperusteesta. Pelkkä huhu tai epäily ei yleensä vielä riitä. Työnantaja saa selvittää, mitä tapahtui, mutta selvitystä ei saa venyttää ilman syytä.
Laissa ei ole säädetty, kenen tieto ratkaisee. Turvallisinta on laskea aika siitä, kun työntekijän esihenkilö tai muu työnantajan puolesta toimiva henkilö sai tiedon. Kirjaa tämä hetki heti muistiin.
Jos asiaan liittyy rikosepäily, työnantajan ei tarvitse odottaa rikosasian lainvoimaista ratkaisua. Korkein oikeus katsoi tapauksessa, jossa piiripäällikkö oli merkinnyt kauppasopimukseen virheellisiä tietoja, että irtisanominen oli perusteltu, vaikka syyte tuottamuksellisesta rahanpesusta myöhemmin hylättiin. Työsuhteen arvio on eri asia kuin rikosasia (KKO 2026:65, vanhan lain aikainen ratkaisu). Kun työnantajalla on riittävä näyttö, sen kannattaa siis toimia eikä jäädä odottamaan tuomiota.
Mikä venyttää aikaa hyväksyttävästi?
Kohtuulliseen aikaan kuuluu tarpeellinen selvitys, kuuleminen ja harkinta. Ennen irtisanomista työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ja hänellä on oikeus käyttää avustajaa, esimerkiksi luottamusmiestä (9 luvun 2 §). Aikaa voi kulua hyväksyttävästi esimerkiksi, kun:
- tapahtumia selvitetään useilta ihmisiltä
- työntekijä haluaa avustajan mukaan kuulemiseen ja aika sovitaan hänen kanssaan
- työntekijä on sairauslomalla eikä kuulemista voi heti järjestää
- työnantaja arvioi, riittääkö varoitus vai onko kyse irtisanomis- tai purkuperusteesta.
Pelkkä harkinta ei oikeuta pitkään odottamiseen. Mitä kauemmin asia lepää ilman syytä, sitä vaikeampi on perustella, miksi irtisanominen tehtiin juuri tämän vanhan rikkeen vuoksi. Jos et ole varma, onko aikaa kulunut jo liikaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Uusi rike varoituksen jälkeen
Kun irtisanominen perustuu velvoitteiden rikkomiseen, työntekijälle on yleensä ensin annettava varoitus. Varoitusta ei tarvita, jos rikkomus on niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista (7 luvun 2 §:n 4 momentti).
Jos työntekijä rikkoo samaa velvoitetta uudelleen varoituksen jälkeen, kohtuullista aikaa arvioidaan uudesta rikkeestä saadusta tiedosta. Aiempi rike ja varoitus ovat osa kokonaisuutta. Sama koskee jatkuvaa laiminlyöntiä: työnantajan on toimittava viivytyksettä sen jälkeen, kun se saa tiedon tuoreesta rikkeestä. Jos haluat juristin laativan varoituksen tai irtisanomisilmoituksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Kolme esimerkkiä
Esimerkki 1: Työnantaja kuulee rikkeestä maanantaina. Se selvittää asian, kuulee työntekijää kahden viikon sisällä ja irtisanoo heti sen jälkeen. Aikataulu on tavallisesti kohtuullinen.
Esimerkki 2: Työnantaja saa tiedon rikkeestä elokuussa, ei tee mitään ja vetoaa siihen vasta joulukuussa riidan yhteydessä. Irtisanominen samalla vanhalla perusteella on riskialtis.
Esimerkki 3: Työntekijä on sairauslomalla kuukauden, kun rike paljastuu. Työnantaja selvittää asian tänä aikana ja kutsuu hänet kuulemiseen heti paluun jälkeen. Viive on yleensä perusteltu.
Ilmoituksen pitää mennä perille
Irtisanomisilmoitus annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti. Se katsotaan saaduksi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (9 luvun 4 §:n 1 momentti). Jos työntekijä on vuosilomalla tai vähintään kahden viikon työajan tasausvapaalla, kirjeitse tai sähköisesti lähetetty irtisanominen katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman päättymistä seuraavana päivänä (9 luvun 4 §:n 2 momentti).
Sääntö, jonka mukaan määräajassa postitettu tai lähetetty ilmoitus riittää, koskee vain purkua ja koeaikapurkua (9 luvun 4 §:n 3 momentti). Henkilöperusteisessa irtisanomisessa kannattaa siksi varata aikaa myös perillemenoon.
Miten irtisanominen eroaa purusta?
Purussa työsuhde päättyy heti, ja siihen tarvitaan erittäin painava syy (8 luvun 1 §). Purkuoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei pureta 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon purkuperusteen täyttymisestä. Jos purku estyy pätevän syyn vuoksi, sen saa tehdä 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta (8 luvun 2 §). Jos teko voi olla purkuperuste, arvioi se siksi heti.
Mitä myöhästymisestä seuraa?
Jos irtisanominen tehdään liian myöhään, työnantaja voi menettää oikeuden vedota rikkeeseen, ja irtisanominen voi olla perusteeton. Silloin työnantaja voidaan velvoittaa maksamaan korvausta vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkan verran (12 luvun 2 §). Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla korvaus on vähintään 9 000 euroa. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, tehtiinkö irtisanominen liian myöhään.
Työntekijän on nostettava kanne kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luvun 9 §). Jos irtisanominen riitautetaan todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, työntekijän ei katsota aiheuttaneen päättymistä työttömyysturvan kannalta ennen kuin asia on ratkaistu, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Jos työntekijän katsotaan itse aiheuttaneen työsuhteen päättymisen moitittavalla menettelyllään, työttömyysetuutta ei makseta 45 päivän ajalta. KEHA-keskus antaa lausunnon, ja etuudesta päättää Kela tai työttömyyskassa.
Työehtosopimus ja virkasuhteet
Työehtosopimuksessa voidaan sopia päättämismenettelystä toisin kuin laissa (13 luvun 7 §:n 1 momentin 14 kohta), joten tarkista työpaikalla sovellettava sopimus.
Valtion virkamiehen irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun peruste tuli viranomaisen tietoon (valtion virkamieslain 25 §). Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijan irtisanominen on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun peruste tuli irtisanomisesta päättävän viranomaisen tietoon (viranhaltijalain 36 §). Irtisanomisen perusteet ovat virkasuhteessa erilaiset kuin työsuhteessa.
Työnantajan toimintaohjeet
- Kirjaa, milloin ja kuka sai tiedon rikkeestä.
- Selvitä tapahtumat ja kokoa näyttö, esimerkiksi viestit, kirjaukset ja todistajien kertomukset.
- Arvioi heti, voiko kyse olla purkuperusteesta, koska silloin aikaa on 14 päivää.
- Kutsu työntekijä kuultavaksi ja kerro, että hän voi ottaa avustajan.
- Päätä varoituksesta tai irtisanomisesta ja toimita ilmoitus ilman aiheetonta viivettä.
Milloin juristista on hyötyä?
Työnantajalle juristi laatii aikataulun selvitykselle ja kuulemiselle, arvioi, onko kyse varoitus-, irtisanomis- vai purkuperusteesta, ja laatii kuulemiskutsun ja irtisanomisilmoituksen. Työntekijälle juristi selvittää, milloin työnantaja todella sai tiedon rikkeestä ja vedottiinko siihen liian myöhään. Hän pyytää kirjallisesti irtisanomisen syyt (9 luvun 5 §), tekee riitautuksen kolmen kuukauden kuluessa ja korvausvaatimuksen sekä valvoo kahden vuoden kanneaikaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Onko kuukausi liian pitkä aika?
Ei välttämättä. Ratkaisevaa on, mitä tänä aikana tehtiin. Jos kuukausi kului selvitykseen ja kuulemiseen, aika voi olla kohtuullinen. Jos työnantaja vain odotti, riski kasvaa.
Voiko työnantaja vedota vanhaan rikkeeseen uuden rikkeen yhteydessä?
Uusi rike arvioidaan omana tapahtumanaan, ja aiempi menettely ja varoitukset voidaan ottaa huomioon kokonaisharkinnassa (7 luvun 2 §:n 2 momentti). Pelkkä vanha rike, johon ei aikanaan reagoitu, ei yleensä enää yksin riitä.
Pitääkö työnantajan odottaa poliisin tutkintaa?
Ei tarvitse, jos sillä on muuten riittävä näyttö. Odottaminen ei myöskään välttämättä pidennä kohtuullista aikaa, joten työnantajan kannattaa toimia, kun näyttö riittää.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
