Minilex - Lakipuhelin

Miten YT-menettely toimii irtisanomistilanteessa?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kun vähintään 50 työntekijän yritys harkitsee irtisanomisia taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, sen on ensin käytävä yhteistoimintalain (1333/2021) mukaiset muutosneuvottelut, joita arkikielessä kutsutaan yhä yt-neuvotteluiksi. Menettely alkaa kirjallisella neuvotteluesityksellä ja neuvotteluissa käsitellään irtisanomisen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Neuvottelujen on lain mukaan kestettävä vähintään seitsemän päivää tai kolme viikkoa, jollei neuvotteluissa toisin sovita. Vasta sen jälkeen työnantaja saa tehdä päätöksen irtisanomisista. Neuvottelut yksinään eivät kuitenkaan oikeuta irtisanomiseen, vaan jokaisen irtisanomisen on lisäksi täytettävä työsopimuslaissa määrätyt edellytykset.
 

Muutosneuvotteluvelvollisuuden määräytyminen

Neuvotteluvelvollisuus riippuu työnantajan koosta:

  • Vähintään 50 työntekijää: Muutosneuvottelut on käytävä jo yhdenkin työntekijän irtisanomisesta, lomautuksesta, osa-aikaistamisesta tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolisesta muuttamisesta (yhteistoimintalain 16 §).
  • 20–49 työntekijää: Muutosneuvottelut on käytävä vain, kun työnantaja harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, olennaisen ehdon muutosta tai lomautusta, jonka perusteena on irtisanomisperuste (yhteistoimintalain 16 a §).
  • Alle 20 työntekijää tai 20–49 työntekijää ehtojen jäädessä täyttymättä: Muutosneuvotteluja ei käydä. Työnantajan on silloin ennen irtisanomista selvitettävä irtisanottavalle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot.

Konkurssiin asetetun tai selvitystilaan määrätyn työnantajan ei tarvitse käydä muutosneuvotteluja (yhteistoimintalain 16 §:n 3 momentti).

Tässä artikkelissa kerrotaan säännöistä, joita sovelletaan, kun neuvotteluesitys on annettu 1.7.2025 tai sen jälkeen. Jos esitys annettiin ennen 1.7.2025, menettely viedään loppuun silloin voimassa olleiden säännösten mukaan (lain 252/2025 voimaantulosäännös). Ennen 1.1.2022 aloitettuihin menettelyihin sovellettiin vanhaa yhteistoimintalakia (334/2007), jonka neuvotteluajat poikkesivat nykyisistä.
 

Kaksi lakia, kaksi eri kysymystä

Irtisanomistilanteessa on erotettava toisistaan kaksi asiaa. Yhteistoimintalaki ratkaisee sen, miten työnantajan on neuvoteltava henkilöstön kanssa ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Työsopimuslaki taas ratkaisee, saako työntekijän ylipäätään irtisanoa: onko työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja onko muuta vastaavaa työtä tarjolla. Huolellisesti käydyt neuvottelut eivät tee perusteettomasta irtisanomisesta laillista, eikä toisaalta menettelyvirhe yksinään tee irtisanomisesta pätemätöntä. Kummallakin on omat seuraamuksensa.
 

Muutosneuvottelut vaiheittain

  1. Neuvotteluesitys. Työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen alkua. Esityksestä on käytävä ilmi neuvottelujen alkamisaika ja -paikka, käsiteltävät asiat, suunnitellut toimenpiteet ja niiden perusteet, alustava arvio irtisanottavien työntekijöiden määristä henkilöstöryhmittäin ja toimenpiteittäin, periaatteet, joiden mukaan irtisanottavat valitaan, sekä arvio toimeenpanoajasta (yhteistoimintalain 19 §). Nämä tiedot vaaditaan aina, kun neuvotellaan irtisanomisista, ei vain suurissa vähennyksissä. Jos jokin tieto ei ole vielä tiedossa, se on annettava viimeistään neuvottelujen alkaessa. Esitys on toimitettava myös työvoimaviranomaiselle viimeistään muutosneuvottelujen alkaessa.
  2. Neuvottelut ennen päätöstä. Neuvottelut on aloitettava jo silloin, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, eikä vasta päätöksenteon jälkeen. Apuna lain tulkinnassa voidaan hyödyntää silloisen yhteistoimintalain voimassaoloaikana annettua korkeimman oikeuden ratkaisua. Ratkaisussa KKO 2010:8 työnantajan hallitus oli jo päättänyt aluetoimistojen ja henkilöstön määrästä. Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin siis ainoastaan päätösten seurauksista. Korkein oikeus katsoi, että neuvotteluvelvoite oli laiminlyöty työntekijän kannalta olennaisilta osin, koska irtisanomisen perusteista ei neuvoteltu lainkaan.
  3. Toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet. Jos neuvotteluesitys koskee suunnitelmaa irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää, työnantajan on neuvottelujen alussa annettava esitys toimintasuunnitelmaksi. Siitä on ilmettävä neuvottelujen aikataulu sekä menettelytavat ja periaatteet, joilla irtisanomisajan kuluessa ja sen jälkeen edistetään irtisanottujen työnhakua, koulutusta ja julkisten työvoimapalvelujen käyttöä. Alle kymmenen työntekijän irtisanomisessa työnantajan tulee esittää neuvottelujen alkaessa toimintaperiaatteet samojen tavoitteiden saavuttamiseksi (yhteistoimintalain 21 §).
  4. Neuvottelujen sisältö. Neuvotteluissa on käsiteltävä ainakin toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Irtisanomisista neuvoteltaessa on lisäksi käsiteltävä keinot rajata irtisanottavien määrää ja lieventää kielteisiä seurauksia sekä henkilöstön ehdotukset. Henkilöstön edustajalla tai työntekijällä on oikeus tehdä kirjallisia ehdotuksia hyvissä ajoin ennen kokousta. Jos työnantaja ei pidä niitä toteuttamiskelpoisina, sen on neuvottelujen esitettävä syyt tähän näkemykseen kirjallisesti. Neuvottelut käydään yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyteen pyrkien, mutta laki ei vaadi, että osapuolet sopivat.
  5. Vähimmäisaika. Jollei neuvotteluissa toisin sovita, neuvotteluvelvoite voi täyttyä aikaisintaan kolmen viikon kuluttua neuvottelujen aloittamisesta. Määräaika on seitsemän päivää, jos neuvottelut koskevat alle kymmentä työntekijää tai enintään 90 päivän lomautusta. Seitsemän päivän määräaika pätee myös jos työnantajalla on säännöllisesti palveluksessaan alle 50 työntekijää tai jos työnantaja on yrityssaneerauksessa (yhteistoimintalain 23 §). Aika lasketaan neuvottelujen aloittamisesta, ei esityksen antamisesta. Pelkkä ajan kuluminen ei kuitenkaan riitä täyttämään neuvotteluvelvoitetta, vaan myös sisältö on käsiteltävä lain menettelysäännöksiä noudattaen.
  6. Pöytäkirja ja selvitys. Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava, että muutosneuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta näkyvät ainakin neuvottelujen ajankohta, osallistujat, tulokset ja eriävät mielipiteet (yhteistoimintalain 24 §). Neuvottelujen jälkeen työnantajan on kohtuullisessa ajassa esitettävä neuvottelujen osapuolille arvio päätöksensä sisällöstä, toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden määristä henkilöstöryhmittäin tai toiminnoittain, mahdollisten lomautusten kestosta sekä päätöksen täytäntöönpanoajasta.
  7. Päätös ja irtisanomiset. Vasta näiden kaikkien vaiheiden jälkeen työnantaja tekee ratkaisunsa ja irtisanoo työntekijät.
     

Mitä neuvotteluissa on hyvä selvittää?

Neuvottelut ovat henkilöstön tärkein tilaisuus vaikuttaa ennen päätöstä. Hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi:

  • Mihin lukuihin vähennystarve perustuu, ja onko työn väheneminen pysyvää vai tilapäistä?
  • Miksi vähennys kohdistuu juuri tähän yksikköön tai tehtävään?
  • Mitä vaihtoehtoja on harkittu, esimerkiksi lomautusta, osa-aikaistamista, sisäisiä siirtoja tai vapaaehtoisia järjestelyjä?
  • Onko yrityksessä tai sen määräysvallassa olevissa yrityksissä avoimia tehtäviä, joihin irtisanomisuhan alaiset voisivat siirtyä koulutuksen avulla?
  • Millä perusteilla irtisanottavat valitaan, ja miten perusteita sovelletaan käytännössä?
  • Minkälaista tukea irtisanotuille tarjotaan työnhakuun ja koulutukseen?

Kysymykset ja työnantajan vastaukset kannattaa pyytää kirjattaviksi pöytäkirjaan. Ne auttavat myöhemmin arvioimaan sekä neuvottelujen asianmukaisuutta että irtisanomisperustetta.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Irtisanottavien määräytyminen

Neuvottelut käydään työnantajan ja irtisanomisuhan alla olevia työntekijöitä edustavan henkilöstön edustajan, tavallisesti luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun, välillä. Jos edustajaa ei ole, työnantaja neuvottelee työntekijöiden kanssa yhteisesti (yhteistoimintalain 18 §).

Valintaperiaatteet on kerrottava jo neuvotteluesityksessä. Suuntaa antavana esimerkkinä tästä voidaan tarkastella ratkaisua KKO 2020:7. Tapauksessa virasto oli valintaperiaatteina vain viitannut säädöksiin, vaikka se tunsi tehtävät, organisaation ja henkilöstön osaamisen. Korkein oikeus katsoi, ettei tämä riittänyt. Yleisluontoinenkin kuvaus voi riittää, mutta työnantajan on kerrottava se, minkä se jo tietää. Itse valinnan on oltava asiallinen eikä syrjivä. Työehtosopimuksessa voi olla irtisanomisjärjestystä koskevia määräyksiä, joten oma työehtosopimus kannattaa tarkistaa. Raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan saa irtisanoa tuotannollisella tai taloudellisella perusteella vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Raskaana olevan irtisanomisen katsotaan johtuneen raskaudesta, jollei työnantaja osoita muuta syytä. Luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun saa irtisanoa vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää muuta sopivaa työtä (työsopimuslain 7 luvun 9 ja 10 §).
 

Irtisanomisen ehdot ja työnantajan velvollisuudet

Jokaisen irtisanomisen on täytettävä työsopimuslain 7 luvun 3 §:n edellytykset: tarjolla olevan työn on oltava vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti ja pysyvästi, ja syyn on oltava asiallinen ja painava. Lisäksi työnantajan on ennen irtisanomista tarjottava ensisijaisesti työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa työtä ja, jos sellaista ei ole, muuta koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä sekä tarvittaessa koulutusta (työsopimuslain 7 luvun 4 §). Jos työnantajalla on määräysvalta henkilöstöasioissa toisessa yrityksessä, työn tarjoamista on selvitettävä myös siellä (työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentti). Perustetta ei ainakaan voida katsoa olevan silloin, jos työnantaja ottaa ennen irtisanomista tai sen jälkeen uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka sen toimintaedellytykset eivät ole muuttuneet, tai jos töiden uudelleenjärjestely ei tosiasiassa vähennä työtä (työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentti).

Työnantajalla on myös vahvoja perusteluja. Se saa liikkeenjohtovaltansa nojalla järjestää toimintansa uudelleen, eikä tuomioistuin lähtökohtaisesti arvioi ratkaisun tarkoituksenmukaisuutta. Riidassa voidaan kuitenkin selvittää, onko irtisanomisperuste todellinen vai keino kiertää yksittäisen työntekijän irtisanomissuojaa (KKO 2013:48). Neuvottelut eivät myöskään velvoita työnantajaa hyväksymään henkilöstön ehdotuksia, kunhan se käsittelee ne ja kertoo kirjallisesti, miksi ei pidä niitä toteuttamiskelpoisina. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko irtisanomisesi peruste todellinen.

Muut irtisanomisvaiheen velvollisuudet:

  • Irtisanomisilmoitus toimitetaan työntekijälle henkilökohtaisesti, tai jos se ei ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti. Pyynnöstä työnantajan on ilmoitettava kirjallisesti päättymispäivä ja irtisanomisen syyt (työsopimuslain 9 luvun 4 ja 5 §).
  • Irtisanomisaika määräytyy työsuhteen keston mukaan, työnantajalla 14 päivästä kuuteen kuukauteen, jollei toisin ole sovittu.
  • Jos irtisanottavia on vähintään kymmenen, työnantajan on ilmoitettava irtisanomisista viipymättä työvoimaviranomaiselle. Jos neuvotteluesitys koski vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, irtisanotun työsuhde ei saa päättyä ennen kuin esityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää.
  • Irtisanotulla on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen irtisanomisaikana. Vapaan pituus on enintään 5, 10 tai 20 työpäivää ja se määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan (työsopimuslain 7 luvun 12 §).
  • Työnantajan, jolla on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on tarjottava vähintään viisi vuotta yhdenjaksoisesti palvelleelle irtisanotulle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, jonka arvo on vähintään työntekijän kuukauden palkkaa vastaava määrä (työsopimuslain 7 luvun 13 §).
  • Jos työnantajalla on säännöllisesti palveluksessaan vähintään 50 työntekijää, sen on tarjottava työtä irtisanomalleen työnhakijana olevalle työntekijälle, jos se tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde kesti vähintään 12 vuotta, on takaisinottoaika kuusi kuukautta (työsopimuslain 6 luvun 6 §). Uusi sanamuoto tuli voimaan 1.6.2026. Jos työsuhde on irtisanottu ennen sitä, saattaa sovellettavaksi tulla aiempi säännös. Hallituksen esityksen (HE 199/2025 vp) mukaan työntekijämäärän laskennassa ratkaisevaa on työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä säännöksen mahdollisen soveltamisen hetkellä eli silloin, kun irtisanotun työsuhde on jo päättynyt ja työnantajalle muodostuu työvoiman tarve. Ennen 1.6.2026 tehtyjen irtisanomisten osalta tilanne on tulkinnanvarainen.

55 vuotta täyttäneellä, vähintään viisi vuotta palvelleella on pidempi työllistymisvapaa ja tietyin edellytyksin oikeus muutosturvakoulutukseen ja muutosturvarahaan. Työnantajan on ilmoitettava työntekijöille näistä oikeuksista, ja vähintään kymmenen irtisanomisen tilanteessa kaikille irtisanottaville on ilmoitettava oikeudesta työllistymissuunnitelmaan (työsopimuslain 9 luvun 3 b §).

Kun työnantaja on velvollinen käymään muutosneuvottelut, sillä ei ole erillistä työsopimuslain 9 luvun 3 §:n mukaista selvitysvelvollisuutta, koska perusteet ja vaihtoehdot käsitellään neuvotteluissa (työsopimuslain 9 luvun 3 §:n 3 momentti).
 

Menettelyvirheen seuraamukset

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän ja on tahallaan tai huolimattomuudesta jättänyt neuvotteluesityksen antamatta, käynyt muutosneuvottelut liian lyhyinä, päättänyt asian jo etukäteen taikka jättänyt vaihtoehdot tai toimintasuunnitelman käsittelemättä, irtisanotulle on maksettava hyvitystä, ellei laiminlyöntiä ole pidettävä vähäisenä. Hyvitys on lain mukaan enintään 40 160 euroa (yhteistoimintalain 44 §). Jos irtisanomiselle ei ollut työsopimuslain mukaista perustetta, työntekijä voi vaatia lisäksi korvausta perusteettomasta irtisanomisesta (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko sinulla oikeus hyvitykseen tai korvaukseen.

Sama menettely koskee työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista, kuten palkan alentamista. Silloisen yhteistoimintalain voimassaoloaikana annetussa ratkaisussa KKO 2021:17 korkein oikeus katsoi, että irtisanomisperusteen veroista perustetta vaativa ehtomuutos rinnastui irtisanomiseen ja oikeutti työntekijöille maksettavaan hyvitykseen, vaikka työsuhteet jatkuivat. Nykyisessä laissa irtisanominen, lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja työsuhteen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen ovat kaikki perusteita hyvitykselle, mikäli työnantaja on toiminut tahallaan tai huolimattomasti.
 

Kolme esimerkkiä

Esimerkki 1: Teknologiayrityksessä on 120 työntekijää, ja se harkitsee 15 irtisanomista. Neuvotteluja on käytävä vähintään kolme viikkoa, ja alussa on annettava esitys toimintasuunnitelmaksi. Vaikka neuvottelut päättyisivät ja irtisanomiset annettaisiin nopeasti, työsuhteet saavat päättyä aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun esitys on toimitettu työvoimaviranomaiselle sekä vasta irtisanomisajan jälkeen.

Esimerkki 2: Yrityksessä on 60 työntekijää, ja se harkitsee kolmen varastotyöntekijän irtisanomista. Muutosneuvottelut on käytävä, mutta vähimmäisaika on seitsemän päivää. Toimintasuunnitelman sijasta riittävät toimintaperiaatteet, eikä 30 päivän määräaikaa sovelleta.

Esimerkki 3: Yrityksessä on 35 työntekijää, ja se harkitsee kahdeksan työntekijän irtisanomista eikä muita toimenpiteitä. Muutosneuvotteluja ei tarvita, koska 20 työntekijän kynnys ei ylity. Työnantajan on silti etukäteen selvitettävä jokaiselle irtisanottavalle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot, ja irtisanomisperusteen on täytyttävä.

 

Toimintaohjeita työntekijälle

  1. Tarkista neuvotteluesityksen päivämäärä ja sisältö. Puuttuvat tiedot kannattaa pyytää heti kirjallisesti.
  2. Kerro luottamusmiehelle tai, jos edustajaa ei ole, suoraan työnantajalle, millaisiin tehtäviin voisit siirtyä tai kouluttautua. Tee ehdotukset kirjallisesti.
  3. Seuraa, käsitelläänkö vaihtoehtoja aidosti vai kerrotaanko vain jo päätetystä.
  4. Pyydä pöytäkirjaa ja lisää siihen eriävä mielipide, jos olet eri mieltä.
  5. Kun saat irtisanomisen, pyydä syyt ja päättymispäivä kirjallisesti. Tarkista irtisanomisaika ja oikeus työllistymisvapaaseen.
  6. Ilmoittaudu työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle. Se on edellytys muun muassa takaisinotto-oikeudelle.

Työnantajan puolestaan kannattaa valmistella ennen esitystä vähennysten todellinen peruste, vaihtoehdot, valintaperiaatteet ja aikataulu, johon on laskettu neuvotteluesityksen antamisen määräaika eli viisi päivää, muutosneuvottelujen vähimmäiskesto ja tarvittaessa 30 päivän määräaika. Kaikki vaiheet kannattaa dokumentoida, sillä korkeimman oikeuden aiemman lainsäädännön aikaisen käytännön mukaan työnantajalla on riidassa lähtökohtaisesti näyttötaakka siitä, että neuvottelut käytiin säädetyllä tavalla (KKO 2019:66 ja KKO 2020:7). Jos haluat juristin laativan neuvotteluesityksen ja aikataulun, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Milloin juristista on hyötyä

Työntekijän tai luottamusmiehen kannalta juristista on eniten hyötyä silloin, kun neuvotteluesitys on puutteellinen, päätös vaikuttaa siltä, että se on tehty jo etukäteen tai valinta tuntuu kohdistuvan epäasiallisesti. Juristi käy läpi esityksen, pöytäkirjat ja aikataulun, arvioi irtisanomisperusteen ja työn tarjoamisen sekä laskee hyvityksen ja korvauksen kanneajat. Jos haluat juristin arvioivan tilanteesi ja laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Työntekijää juristi voi auttaa vaatimuksen laatimisessa ja sovintoneuvotteluissa. Työnantajalle juristi laatii neuvotteluesityksen ja aikataulun, tarkistaa valintaperiaatteet ja työehtosopimuksen määräykset sekä varmistaa, että irtisanomisilmoitukset ja päättymispäivät ovat oikein.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko työnantaja irtisanoa jo neuvottelujen aikana?

Ei yleensä. Neuvotteluvelvoite on täytettävä ennen kuin asiasta päätetään. Poikkeuksena on tilanne, jossa ennalta arvaamattomat erityisen painavat syyt estävät neuvottelut. Silloinkin neuvottelut on kuitenkin käynnistettävä viivytyksettä esteen poistuttua (yhteistoimintalain 17 §:n 3 momentti).

Saanko kertoa neuvotteluissa kuulemiani asioita muille?

Osa tiedoista on salassa pidettäviä. Niitä ovat liikesalaisuudet, julkistamattomat tiedot työnantajan taloudesta ja turvajärjestelyistä, joiden leviäminen voisi vahingoittaa työnantajaa, sekä yksittäisen henkilön terveyttä, taloutta ja muuta henkilökohtaista asemaa koskevat tiedot. Henkilöstön edustaja tai työntekijä saa kertoa työnantajaa koskevia salassa pidettäviä tietoja muille työntekijöille tarpeellisessa laajuudessa, kun hän samalla ilmoittaa salassapidosta. Liikesalaisuuksien ja taloustietojen salassapito edellyttää lisäksi, että työnantaja on ilmoittanut, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä (yhteistoimintalain 40 §).

Irtisanotaanko kaikki, joita neuvotteluesitys koskee?

Ei välttämättä. Esityksen luvut ovat alustava arvio. Neuvottelujen tarkoitus on etsiä keinoja rajata irtisanottavien määrää, ja lopullinen määrä selviää työnantajan päätöksestä ja sen jälkeen annettavasta selvityksestä.

Voinko lähteä vapaaehtoisesti eropaketilla?

Voit, jos työnantaja tarjoaa sellaista ja sovitte siitä. Sopimuksella päättyvä työsuhde ei kuitenkaan ole irtisanominen, ja se voi vaikuttaa työttömyysetuuteen ja muutosturvaan. Muista siis tarkistaa ehdot ennen allekirjoittamista. Jos et ole varma, miten eropaketti vaikuttaa etuuksiisi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Voiko luottamusmies sopia lyhyemmästä neuvotteluajasta?

Voi. Vähimmäisajasta voidaan muutosneuvotteluissa sopia toisin (yhteistoimintalain 23 §:n 2 momentti), ja sopijoina ovat neuvottelujen osapuolet eli työnantaja ja henkilöstön edustaja tai, jos edustajaa ei ole, työntekijät yhdessä. Laki ei vaadi sopimukselle kirjallista muotoa, mutta se kannattaa kirjata pöytäkirjaan. 30 päivän työvoimapalveluajasta ei sen sijaan voi sopia toisin.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa