» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, sekä konkurssipesä että työntekijä saavat irtisanoa työsopimuksen 14 päivän irtisanomisajalla riippumatta siitä, kuinka pitkään työsuhde on kestänyt tai onko se määräaikainen (työsopimuslain 7 luvun 8 §). Työn vähentymistä tai työn tarjoamisvelvollisuutta ei tarvitse arvioida. Palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä. Maksamatta jääneet saatavat voi hakea palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa niiden erääntymisestä.
Työnantajan konkurssiin perustuvan erityisen irtisanomisoikeuden käyttäminen edellyttää, että työnantaja on asetettu konkurssiin irtisanomishetkellä ja että irtisanomisella on kiinteä asiallinen ja ajallinen yhteys konkurssiin asettamiseen. Konkurssin myöhemmän raukeamisen tai peruuntumisen vaikutukset arvioidaan erikseen, eikä konkurssitilan jatkumista koko 14 päivän irtisanomisajan ajan voida pitää ehdottomana edellytyksenä.
Vaikka konkurssissa olevan yrityksen taloudellinen tila olisi heikko, työsopimus on irtisanottava nimenomaan konkurssin perusteella, jotta työsopimuslain 7 luvun 8 §:n mukaista erityistä 14 päivän irtisanomisaikaa voidaan soveltaa. Erityisen irtisanomisajan soveltaminen edellyttää, että irtisanomisen ja konkurssiin asettamisen välillä on kiinteä asiallinen ja ajallinen yhteys. Konkurssin myöhempi peruuntuminen ei sellaisenaan tee jo toimitettua irtisanomista pätemättömäksi.
Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, sekä konkurssipesä että työntekijä voivat irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta 14 päivän irtisanomisajalla. Säännös mahdollistaa myös määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisen.
Konkurssipesän puolesta irtisanomisoikeutta käyttää konkurssipesän hoitaja eli pesänhoitaja. Konkurssipesän konkurssin ajalta maksettavaa palkkaa koskevasta vastuusta säädetään työsopimuslain 7 luvun 8 §:ssä. Säännöksessä ei ole erikseen säädetty mahdollisuudesta poiketa tästä irtisanomisajasta konkurssipesälle aiheutuvan haitan perusteella.
Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanomissuoja määräytyy työsopimuslain 7 luvun 9 §:n mukaan. Taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimus voidaan irtisanoa vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Konkurssiin perustuva erityinen irtisanomisoikeus on tästä erillinen peruste, ja sen soveltuminen on arvioitava erikseen.
Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja määräytyy niitä koskevien työsopimuslain säännösten ja mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen perusteella. Konkurssi ei sellaisenaan poista tätä suojaa.
Konkurssihakemus ei vielä riitä
Erityisperuste on käytettävissä vasta, kun käräjäoikeus on asettanut työnantajan konkurssiin. Pelkkä heikko talous, maksuvaikeudet tai vireillä oleva konkurssihakemus ei riitä. Silloin irtisanominen arvioidaan tavallisena taloudellisena tai tuotannollisena irtisanomisena: työn on vähennyttävä olennaisesti ja pysyvästi, muuta työtä on tarjottava ja noudatetaan tavallisia irtisanomisaikoja (työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 § sekä 6 luvun 3 §).
Konkurssiin asettaminen ei myöskään itsessään päätä työsuhdetta. Työsuhde jatkuu entisin ehdoin, kunnes pesä tai työntekijä irtisanoo sen. Pesä voi tarvita työntekijöitä esimerkiksi varaston myyntiin tai keskeneräisten töiden loppuun saattamiseen.
Miten konkurssipesä irtisanoo?
Konkurssin alettua työnantajan puolesta toimii konkurssipesä, käytännössä pesänhoitaja. Pesän on esitettävä työntekijöille selvitys irtisanomisen perusteesta niin pian kuin mahdollista (työsopimuslain 9 luvun 3 §:n 1 momentti). Yhteistoimintalain muutosneuvotteluja ei tarvitse käydä, kun työnantaja on asetettu konkurssiin (yhteistoimintalain 16 §:n 3 momentti). Jos irtisanottavia on vähintään kymmenen, irtisanomisista on ilmoitettava työvoimaviranomaiselle (työsopimuslain 9 luvun 3 a §).
Jos työnantajasi on asetettu konkurssiin, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta työsuhdeasiassa.
Irtisanomisilmoituksessa kannattaa sanoa selvästi, että peruste on konkurssi. Sama koskee työntekijää, joka irtisanoutuu konkurssin vuoksi esimerkiksi saatuaan uuden työpaikan. Josirtisanominen tehdään muulla perusteella, noudatetaan tavallisia irtisanomisaikoja.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Raskaus, perhevapaa ja luottamusmies
Konkurssi ei oikeuta irtisanomaan työntekijää raskauden tai perhevapaan vuoksi. Raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän irtisanomisen oletetaan johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja pysty osoittamaan irtisanomiselle muuta syytä. Konkurssi voi muodostaa tällaisen muun syyn, jos irtisanominen tosiasiallisesti perustuu työnantajan konkurssiin eikä raskauteen tai perhevapaan käyttämiseen.
Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun saa irtisanoa konkurssin perusteella vain, jos heidän työnsä päättyy kokonaan eikä heille voida järjestää ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä tai kouluttaa heitä muuhun työhön (työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentti). Jos konkurssipesä jatkaa toimintaa ja luottamusmiehen työ jatkuu, hänen työsuhteensa voi siten jatkua pidempään kuin muiden työntekijöiden.
Jos irtisanominen todetaan lainvastaiseksi, työntekijällä on oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Korvaus on lähtökohtaisesti vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja laissa tarkoitetun luottamusvaltuutetun korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 30 kuukauden palkka. Pykälän 3 momentissa säädettyä poikkeusta kolmen kuukauden vähimmäiskorvauksesta ei ole ulotettu konkurssiin perustuvaan irtisanomiseen eikä luottamusmiehen irtisanomissuojaa koskevan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n rikkomiseen.
Takaisinottovelvollisuus koskee vain taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tai saneerausmenettelyssä irtisanottuja (työsopimuslain 6 luvun 6 §). Siksi konkurssin perusteella irtisanottua ei tarvitse ottaa takaisin.
Kuka maksaa palkat?
Pesä maksaa palkan konkurssin ajalta, myös irtisanomisajalta. Ennen konkurssia erääntyneet saatavat, kuten palkkarästit, ilmoitetaan konkurssissa.
Jos rahaa ei tule pesästä, työntekijä voi hakea palkkaturvaa, koska konkurssi täyttää palkkaturvan edellytyksenä olevan maksukyvyttömyyden (palkkaturvalain 6 §). Palkkaturvana maksetaan työsuhteesta johtuvia saatavia, kuten palkkaa, lomakorvausta ja irtisanomisajan palkkaa, kun niiden peruste ja määrä on selvitetty (palkkaturvalain 4 §).
Palkkaturvassa on huomattava:
- saatavaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä, ja aika lasketaan kunkin saatavan omasta eräpäivästä (palkkaturvalain 5 §);
- saatava on ilmoitettava konkurssissa, ellei se ole pesänhoitajan laatimassa työsuhdesaatavaluettelossa; laiminlyönti voi johtaa palkkaturvan epäämiseen kokonaan tai osittain (palkkaturvalain 7 §);
- palkkaturvaa maksetaan enintään 19 000 euroa työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdystä työstä (palkkaturvalain 9 §);
- hakemus toimitetaan Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus) tai työvoimaviranomaiselle (palkkaturvalain 10 §);
- palkkaturvasta vähennetään työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Palkkaturvaa voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos työntekijä on jatkanut työssä vielä senkin jälkeen, kun hänen on palkanmaksun laiminlyöntien vuoksi täytynyt tietää, ettei työnantaja pysty maksamaan palkkoja (palkkaturvalain 8 §). Pitkään jatkuneet palkkarästit ovat siis riski jo ennen konkurssia.
Työsuhdesaatavat vanhentuvat viidessä vuodessa erääntymisestä, ja työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §). Palkkaturvan kolmen kuukauden hakuaika on kuitenkin paljon lyhyempi, joten sitä ei kannata odottaa.
Karenssi ei tule konkurssin vuoksi
Konkurssin perusteella irtisanottu ei saa työttömyysetuuteen 45 päivän karenssia pelkän konkurssin vuoksi, koska karenssi edellyttää eroamista ilman pätevää syytä tai omaa moitittavaa menettelyä (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Karenssista antaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus), ja etuudesta päättää Kela tai työttömyyskassa. Työnhakijaksi kannattaa ilmoittautua viimeistään työsuhteen päättymispäivänä.
Saneeraus ja työnantajan kuolema
Yrityssaneerauksessa työnantaja saa tietyin edellytyksin irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta kahden kuukauden irtisanomisajalla. Toisin kuin konkurssissa, työn on silloin vähennyttävä ja työn tarjoamisvelvollisuus on voimassa (työsopimuslain 7 luvun 7 §).
Kun työnantajana toiminut henkilö kuolee, kuolinpesän osakkailla ja työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimus 14 päivän irtisanomisajalla kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (työsopimuslain 7 luvun 8 §:n 2 momentti).
Mitä työntekijän kannattaa tehdä?
- Tarkista, onko työnantaja todella asetettu konkurssiin ja milloin.
- Pyydä irtisanomisilmoitus ja tieto päättymispäivästä kirjallisena.
- Selvitä pesänhoitajalta, sisältyvätkö saatavasi työsuhdesaatavaluetteloon.
- Hae maksamatta jääneet palkat ja lomakorvaukset palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa kunkin saatavan erääntymisestä.
- Ilmoittaudu työnhakijaksi.
Esimerkki 1: Ravintolayhtiö asetetaan konkurssiin, ja pesänhoitaja irtisanoo seuraavana päivänä kaikki työntekijät konkurssin perusteella. Työsuhteet päättyvät 14 päivän kuluttua, vaikka osalla tavallinen irtisanomisaika olisi ollut neljä kuukautta. Jos viimeinen palkka jää maksamatta, se haetaan palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa sen eräpäivästä.
Esimerkki 2: Yrityksen velkoja on hakenut konkurssia, mutta käräjäoikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä. Toimitusjohtaja irtisanoo työntekijän 14 päivän irtisanomisajalla "konkurssin vuoksi". Erityisperuste ei ole vielä käytettävissä, joten irtisanomisen edellytykset ja irtisanomisaika arvioidaan tavallisten sääntöjen mukaan.
Milloin juristista on apua?
Juristi tarkistaa, tehtiinkö irtisanominen konkurssin alettua ja oikealla perusteella, ja laskee palkka-, lomakorvaus- ja irtisanomisajan saatavat. Hän huolehtii, että saatavat on ilmoitettu konkurssissa ja palkkaturvahakemus tehdään ajoissa. Lisäksi hän arvioi, oliko luottamusmiehen tai perhevapaalla olevan irtisanominen lainmukainen, ja laatii tarvittaessa vaatimuksen pesälle.
Konkurssin ja palkkaturvan määräajat ovat lyhyitä, joten apu kannattaa hakea heti, kun konkurssi on alkanut. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen palkkaturvasta ja konkurssin vaikutuksista työsuhteeseesi.
Usein kysyttyä
Pitääkö minun irtisanoutua, jos pesä ei irtisano minua?
Ei tarvitse. Työsuhde jatkuu, ja pesä maksaa palkan konkurssin ajalta. Jos saat uuden työn, voit irtisanoutua konkurssin perusteella 14 päivän irtisanomisajalla.
Kuuluuko lomakorvaus palkkaturvan piiriin?
Kuuluu. Palkkaturvana maksetaan työsuhteesta johtuvia saatavia, joiden peruste ja määrä on selvitetty. Hakuaika on kolme kuukautta saatavan erääntymisestä, ja kaikkien saatavien yhteinen enimmäismäärä on 19 000 euroa.
Onko konkurssissa irtisanotulla oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen?
Ei lain nojalla. Työllistymisvapaa koskee taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tai saneerausmenettelyssä irtisanottuja (työsopimuslain 7 luvun 12 §), ei konkurssin perusteella irtisanottuja. Vapaasta työnhakua varten voi kuitenkin sopia pesän kanssa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa