» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen, irtisanomisaika on laissa 14 päivästä kuuteen kuukauteen sen mukaan, kuinka kauan työsuhde on jatkunut keskeytyksettä. Kun työntekijä irtisanoutuu, aika on 14 päivää tai yksi kuukausi. Työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa voidaan sopia toisin, mutta irtisanomisaika saa olla enintään kuusi kuukautta. Irtisanomisaikana työ ja palkanmaksu jatkuvat normaalisti.
Irtisanomisaikaa noudatetaan toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa silloin, kun ne päätetään irtisanomalla. Ellei muuta ole sovittu, on irtisanomisaika sidonnainen keskeytyksettömänä jatkuneen työsuhteen pituuteen. Työsopimuksen purkamisen yhteydessä irtisanomisaikaa ei ole.
Irtisanomisaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Kuuden kuukauden irtisanomisaikaa on noudatettava siten silloinkin, vaikka erikseen olisikin sovittu tätä pidemmästä irtisanomisajasta.
Mikäli työsopimus on sovittu irtisanottavaksi ilman irtisanomisaikaa, päättyy työsuhde sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu (työsopimuslain 6 luvun 2 §:n 3 momentti). Työsuhteen jatkuttua yli vuoden työnantajan on noudatettava pidempää irtisanomisaikaa, kuin mitä työntekijä joutuu noudattamaan suorittamassaan irtisanomisessa.
Työnantajan irtisanoessa noudatetaankin 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden. Työsuhteen jatkuessa yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta, on irtisanomisaika yhden kuukauden. Irtisanomisaika on puolestaan kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä, mutta enintään kahdeksan vuotta. Neljä kuukautta irtisanomisaika on silloin, kun työsuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään kaksitoista vuotta. Pisintä irtisanomisaikaa, eli kuutta kuukautta on noudatettava silloin, kun työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa siinä tilanteessa, jos työsuhde on kestänyt enintään viisi vuotta. Silloin, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta, tulee irtisanomisessa noudatettavaksi kuukauden mittainen irtisanomisaika. Lisäksi joissakin irtisanomistilanteissa, kuten konkurssin ja yrityssaneerauksen yhteydessä, voidaan noudattaa erityistä irtisanomisaikaa.
Ensimmäisen vuoden aikana kummankin irtisanomisaika on siis 14 päivää (työsopimuslain 6 luvun 3 §).
Voiko irtisanomisajasta sopia toisin?
Voi. Lain irtisanomisajat ovat voimassa, jollei muusta sovita. Monissa työehtosopimuksissa on omat irtisanomisaikansa, ja ne voivat poiketa laista. Tarkista siksi aina sekä työsopimus että alallasi sovellettava työehtosopimus.
Sopimiselle on kaksi rajaa (työsopimuslain 6 luvun 2 §:n 2 momentti):
- Irtisanomisaika saa olla enintään kuusi kuukautta. Pidempi sovittu aika lyhenee kuuteen kuukauteen.
- Työnantajan irtisanomisaika voidaan sopia työntekijän aikaa pidemmäksi. Jos työnantajalle on sovittu lyhyempi aika kuin työntekijälle, työntekijä saa irtisanoutua työnantajan lyhyemmällä ajalla.
Esimerkki: Työsopimuksessa sanotaan, että työntekijän irtisanomisaika on kaksi kuukautta ja työnantajan yksi kuukausi. Työntekijä saa irtisanoutua yhden kuukauden irtisanomisajalla, koska työnantajalle sovittu aika on hänen aikaansa lyhyempi.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Konkurssi, saneeraus, kuolema ja lomautus
Työnantajan konkurssissa sopimuksen voi irtisanoa kumpi tahansa sen kestosta riippumatta 14 päivän irtisanomisajalla. Palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä (työsopimuslain 7 luvun 8 §:n 1 momentti).
Kun työnantaja on yrityssaneerauksessa, se voi tietyin edellytyksin irtisanoa sopimuksen sen kestosta riippumatta kahden kuukauden irtisanomisajalla. Työntekijän irtisanomisaika on silloin 14 päivää (työsopimuslain 7 luvun 7 §).
Jos yksityishenkilönä toiminut työnantaja kuolee, kuolinpesän osakkaat ja työntekijä saavat irtisanoa sopimuksen 14 päivän irtisanomisajalla. Oikeutta on käytettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (työsopimuslain 7 luvun 8 §:n 2 momentti).
Lomautetulla työntekijällä on omat säännöt irtisanoutumisesta ja irtisanomisajan palkasta.
Määräaikaisessa sopimuksessa ei yleensä ole irtisanomisaikaa
Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista sovitun määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa (työsopimuslain 6 luvun 1 §:n 1 momentti).
Määräaikainen sopimus voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa irtisanoa. Esimerkiksi yli viideksi vuodeksi tehty sopimus voidaan irtisanoa viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä. Lisäksi 1 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa, kun sopimus on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Näissä tilanteissa irtisanominen tapahtuu samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen (työsopimuslain 6 luvun 1 §:n 3 momentti).
Sama koskee 1.6.2026 voimaan tulleen muutoksen mukaista ensimmäistä määräaikaista sopimusta, joka on tehty ilman perusteltua syytä ja kestänyt vähintään kuusi kuukautta (laki 412/2026).
Milloin irtisanomisaika alkaa kulua?
Irtisanomisaika ei ala kulua ennen kuin irtisanominen on saatettu toisen osapuolen tietoon (työsopimuslain 6 luvun 2 §:n 1 momentti). Ilmoitus annetaan ensisijaisesti henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, sen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti, ja sen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (työsopimuslain 9 luvun 4 §:n 1 momentti).
Jos työntekijä on vuosilomalla tai vähintään kahden viikon tasausvapaalla, kirjeitse tai sähköisesti lähetetty päättäminen katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä (työsopimuslain 9 luvun 4 §:n 2 momentti). Irtisanomisaika ei silloin ala kulua loman aikana.
Työsopimuslain mukaan irtisanomisilmoitus on toimitettava toiselle sopijapuolelle, mutta ilmoitukselle ei ole säädetty yleistä kirjallisen muodon vaatimusta. Kirjallinen ilmoitus on silti suositeltava, jotta ilmoituksen sisältö ja ajankohta voidaan tarvittaessa näyttää toteen.
Ilmoitukseen kannattaa merkitä irtisanomispäivä ja laskennan perusteella määräytyvä viimeinen työsuhdepäivä sekä pyytää vastaanottajalta kuittaus. Huomaa, että ilmoituksen toimittamistapa vaikuttaa siihen, milloin ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon.
Mitä irtisanomisaikana tapahtuu?
Irtisanomisaikana työsuhde jatkuu tavalliseen tapaan: työntekijä tekee työnsä ja saa palkkansa. Työnantaja voi myös vapauttaa työntekijän työnteosta, mutta palkka maksetaan silloinkin irtisanomisajan loppuun. Kun työnantaja on irtisanonut työntekijän taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, työntekijällä on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen esimerkiksi työhaastatteluja varten, jollei muuta sovita (työsopimuslain 7 luvun 12 §).
Työttömyysetuutta ei makseta siltä ajalta, jolta työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen (työttömyysturvalain 3 luvun 5 §).
Jos irtisanomisaikaa ei noudateta, työnantajan on maksettava täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta, ja työntekijä voi joutua maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan kertakorvauksen (työsopimuslain 6 luvun 4 §).
Kaksi esimerkkiä
Esimerkki 1: Työntekijä on ollut samassa yrityksessä kuusi vuotta. Jos hän irtisanoutuu, hänen irtisanomisaikansa on yksi kuukausi. Jos työnantaja irtisanoo hänet, työnantajan irtisanomisaika on kaksi kuukautta, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole sovittu toisin.
Esimerkki 2: Työsopimuksessa on sovittu kahdeksan kuukauden irtisanomisajasta. Ehto ei sido siltä osin kuin aika ylittää kuusi kuukautta, joten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
Virkasuhteessa ajat ovat toiset
Työsopimuslain irtisanomisajat eivät koske valtion virkamiehiä eivätkä kunnan tai hyvinvointialueen viranhaltijoita.
Milloin juristin apu kannattaa?
Juristi tarkistaa, mikä irtisanomisaika sinuun sovelletaan: laki, työsopimus vai työehtosopimus. Hän laskee työsuhteen keskeytyksettömän keston ja irtisanomisajan palkan sekä arvioi, onko aikaa noudatettu ja paljonko voit vaatia, jos ei ole. Juristista on hyötyä myös, kun osapuolet haluavat sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta tai työstä vapauttamisesta, tai kun kyse on konkurssista, saneerauksesta tai määräaikaisesta sopimuksesta.
Usein kysyttyä
Voiko työnantaja vaatia, että työntekijä jää töihin kuudeksi kuukaudeksi?
Vain jos työntekijää sitova irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanomisaika voi perustua työsopimukseen tai sovellettavaan työehtosopimukseen, ja työntekijän noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika saa olla enintään kuusi kuukautta. Jos työnantajan noudatettavaksi on sovittu työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi aika, työntekijä saa noudattaa tätä lyhyempää aikaa.
Voiko työsuhteen lopettaa ennen irtisanomisajan loppua, jos molemmat haluavat?
Voi. Osapuolet voivat yhdessä sopia, että työsuhde päättyy aiemmin. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, jotta kumpikaan ei myöhemmin vaadi korvausta irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä.
Maksetaanko irtisanomisajalta palkkaa, jos työnantaja ei tarjoa töitä?
Kyllä. Työsuhde jatkuu irtisanomisajan loppuun, ja palkka maksetaan, vaikka työnantaja vapauttaisi työntekijän työnteosta. Jos työsopimuksessa on vaihteleva työaika, irtisanomisajan palkka voi määräytyä aiemman keskimääräisen työmäärän mukaan (työsopimuslain 6 luvun 4 a §).
Onko koeajalla irtisanomisaikaa?
Koeaikapurussa ei. Koeajalla sopimus voidaan purkaa päättymään heti ilman irtisanomisaikaa (työsopimuslain 1 luvun 4 §).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa