» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Päättämissopimuksessa kannattaa neuvotella ainakin päättymispäivästä, työstä vapauttamisesta, irtisanomisajan palkasta, lomakorvauksesta, erokorvauksen määrästä ja maksupäivästä sekä siitä, mitä korvaus kattaa. Lisäksi kannattaa sopia luopumisehdon laajuudesta, työtodistuksesta, kilpailukiellosta ja siitä, miten lähtemisestä kerrotaan. Neuvotteluaseman ratkaisee usein se, mitä saisit ilman sopimusta: irtisanomisajan palkan ja, jos työnantajalla ei ole laillista päättämisperustetta, korvauksen perusteettomasta päättämisestä. Erokorvaus siirtää työttömyysetuuden alkua, joten jaksotus kannattaa ottaa huomioon summasta neuvoteltaessa.
Miksi päättämissopimus kannattaa neuvotella
Työnantaja ja työntekijä voivat milloin tahansa sopia työsuhteen päättymisestä. Sopimukseen ei tarvita irtisanomis- tai purkuperustetta eikä irtisanomisaikaa. Työnantaja ostaa sopimuksella varmuuden: riitaa päättämisperusteesta ei synny. Sinä luovut samalla oikeudesta riitauttaa päättäminen. Siksi sopimukseen kannattaa saada vastine.
Mitä saisit ilman sopimusta
Laske vaihtoehto ennen kuin neuvottelet:
- Irtisanomisajan palkka. Työnantajan irtisanomisaika on työsuhteen keston mukaan 14 päivästä kuuteen kuukauteen, ellei toisin ole sovittu (työsopimuslain 6 luvun 3 §). Työehtosopimuksessa voi olla omat irtisanomisaikansa.
- Lomakorvaus pitämättömistä lomista (vuosilomalain 17 §). Se kuuluu sinulle joka tapauksessa.
- Korvaus perusteettomasta päättämisestä. Jos työnantajalla ei ole laillista perustetta, korvaus on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Vähimmäismäärää ei sovelleta, jos irtisanominen on tehty vastoin taloudellisia ja tuotannollisia perusteita tai saneerausperusteita taikka sopimus on purettu koeajalla lainvastaisesti tai yksinomaan purkuperusteiden vastaisesti (työsopimuslain 12 luvun 2 §).
- Muut hyvitykset. Jos päättäminen olisi syrjivää, voisit vaatia yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain mukaista hyvitystä. Jos työnantaja on laiminlyönyt yhteistoimintalain muutosneuvottelut taloudellisissa irtisanomisissa, voit vaatia hyvitystä, enintään 40 160 euroa (yhteistoimintalain 44 §).
Arvioi sitten työnantajan peruste. Henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää 1.1.2026 alkaen asiallinen syy (työsopimuslain 7 luvun 2 §). Jos peruste on yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtunut menettely, arvioidaan vanhan lain mukaan, oliko syy asiallinen ja painava. Taloudellisessa irtisanomisessa vaaditaan yhä asiallinen ja painava syy (työsopimuslain 7 luvun 3 §). Mitä heikompi peruste, sitä enemmän sopimuksesta kannattaa vaatia. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kuinka vahva työnantajan peruste on.
Työnantajan riskiä kasvattavat myös oikeudenkäyntikulut ja riidan kesto.
Mitä sopimukseen kirjataan
- Päättymispäivä ja työstä vapauttaminen. Kirjaa viimeinen työsuhdepäivä ja se, teetkö työtä siihen asti. Palkka maksetaan päättymispäivään asti, vaikka sinut vapautettaisiin työstä.
- Erokorvaus. Sovi summa, maksupäivä ja maksutapa.
- Erittely. Erittele palkka, irtisanomisajan palkka, lomakorvaus, bonukset, ylityökorvaukset ja varsinainen erokorvaus. Epäselvä kokonaissumma johtaa helposti riitaan.
- Bonukset ja edut. Sovi kesken olevan ansaintajakson bonuksesta tai tulospalkkiosta, autoedusta, puhelimesta, vakuutuksista ja eläke-eduista.
- Luopumisehto. Tarkista, mistä vaatimuksista luovut. Ehto kannattaa rajata työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyviin vaatimuksiin.
- Työtodistus. Sovi todistuksen sisällöstä. Laajaan todistukseen merkitään työtaito ja käytös vain nimenomaisesta pyynnöstäsi (työsopimuslain 6 luvun 7 §).
- Kilpailukielto ja salassapito. Jos työsopimuksessa on kilpailukieltoehto, sovi, noudatetaanko sitä. Nykyisen lain mukaan kiellon ajalta on maksettava korvaus, joka on 40 prosenttia palkasta, kun rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, ja 60 prosenttia, kun se on pidempi. Kilpailukielto ei sido, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä (työsopimuslain 3 luvun 5 §). Päättämissopimuksessa sovittu päättämistapa ja -peruste voivat vaikuttaa tämän säännöksen soveltumisen arviointiin. Epäselvyyksien ja myöhempien riitojen välttämiseksi kilpailukiellon kohtalo kannattaa sopia nimenomaisesti.
- Viestintä. Sovi, miten lähtemisestä kerrotaan työyhteisölle ja asiakkaille.
- Tukipalvelut. Uravalmennus tai koulutus voidaan sopia osaksi pakettia.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mistä ei voi sopia
Sopimus, jolla vähennetään työntekijän työsopimuslain mukaisia oikeuksia, on mitätön, ellei laista muuta johdu (työsopimuslain 13 luvun 6 §). Korkein oikeus katsoi mitättömäksi irtisanomista koskevan sopimuksen ehdon, jonka mukaan työnantajan ei tarvinnut ilmoittaa työntekijälle vastaavista avoimista tehtävistä takaisinottoaikana (KKO 2007:69, äänestys). Työsuhteen päättymisestä ja jo syntyneistä vaatimuksista voi sopia, mutta kaikkea lakisääteistä suojaa ei voi pyyhkiä pois yleisellä luopumisehdolla.
Sopimus ei myöskään sido, jos se on saatu aikaan pakolla, petollisesti tai kiskomalla tai jos siihen vetoaminen olisi olosuhteiden vuoksi kunnianvastaista (oikeustoimilain 28–33 §). Korkein oikeus katsoi, ettei sopimukseen voinut vedota, kun työntekijä allekirjoitti sen noin kahden tunnin tapaamisen lopuksi tietämättä aihetta etukäteen, ilman harkinta-aikaa ja ilman mahdollisuutta asiantuntija-apuun (KKO 2019:76). Pyydä siksi harkinta-aikaa ja käytä se. Jos haluat juristin tarkistavan sopimusluonnoksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Erokorvaus ja työttömyysturva
Työnantajalta saatu raha, joka perustuu työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen, estää työttömyysetuuden siltä ajalta, jolle se jaksotetaan. Jaksotus tehdään jakamalla summa viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla, ja se lasketaan työsuhteen päättymisestä tai maksupäivästä. Työnantajan järjestämää koulutusta ei oteta huomioon. Myös yli kahden viikon kokoaikaisen työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus jaksotetaan (työttömyysturvalain 3 luvun 6 §). Käytännössä kolmen kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus siirtää etuuden alkua suunnilleen kolmella kuukaudella.
Lisäksi työttömyysetuutta ei makseta 45 päivän ajalta, jos eroat työstä ilman pätevää syytä (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Laki ei mainitse päättämissopimusta erikseen. Sopimalla lähteminen voi johtaa karenssiin, jos sitä pidetään eroamisena ilman pätevää syytä. Ratkaisevaa on, kenen aloitteesta ja mistä syystä sovittiin. Kirjaa siksi sopimukseen todenmukaisesti, että sopimus tehtiin työnantajan aloitteesta ja millä perusteella, jos näin oli. Työvoimapoliittisen lausunnon antaa KEHA-keskus, ja päätöksen tekee Kela tai työttömyyskassa. Jos et ole varma, miten sopimus vaikuttaa työttömyysturvaasi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Kun riita on jo syntynyt
Jos sopimuksella ratkaistaan riita siitä, oliko työnantajalla peruste päättää sopimus, ja siinä sovitaan korvauksesta perusteettomasta päättämisestä, sopimukseen on kirjattava erikseen kokonaiskorvaus ja se osa, joka korvaa ennen sopimusta menetettyjä palkkaetuja. Korvauksesta on tehtävä lain mukainen vähennys saadun ansiopäivärahan tai yleistuen perusteella, ja työnantaja vastaa vähennetyn määrän tilittämisestä Työllisyysrahastolle tai Kelalle (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 4 momentti).
Johtajat ja toimitusjohtaja
Johtajasopimuksissa erokorvaus ja kilpailukielto on usein sovittu jo etukäteen. Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei yleensä ole työsuhteessa, jolloin hänen asemansa ratkaisee toimitusjohtajasopimus eikä työsopimuslaki.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Työntekijä on ollut kuusi vuotta töissä, ja työnantaja haluaa päättää työsuhteen ilman selvää perustetta. Irtisanomisaika olisi kaksi kuukautta. Työntekijä voi perustellusti vaatia irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvausta, koska riidassa työnantaja voisi joutua maksamaan korvauksena vähintään kolmen kuukauden palkan.
Esimerkki 2: Sopimuksessa on 20 000 euron kokonaissumma ilman erittelyä. Myöhemmin riidellään siitä, sisältyikö siihen lomakorvaus. Erittely olisi estänyt riidan.
Esimerkki 3: Myyntipäällikön työsopimuksessa on vuoden kilpailukielto, mutta päättämissopimus ei mainitse sitä. Lähdön jälkeen kiistellään, sitooko kielto ja maksetaanko siltä korvaus. Yksi lause sopimuksessa olisi ratkaissut asian.
Näin etenet
- Pyydä ehdotus kirjallisena ja harkinta-aikaa. Älä allekirjoita tapaamisessa.
- Pyydä työnantajalta syy, jonka vuoksi se haluaa päättää työsuhteen.
- Laske, mitä saisit ilman sopimusta.
- Tee vastaehdotus kirjallisesti ja perustele se.
- Tarkista erittely, luopumisehto, kilpailukielto ja jaksotuksen vaikutus.
- Allekirjoita vasta, kun ymmärrät jokaisen ehdon.
Mitä juristi tekee
Juristi arvioi työnantajan päättämisperusteen ja riskin sekä laskee, mitä saisit ilman sopimusta. Hän tekee perustellun vastaehdotuksen, neuvottelee korvauksen ja ehdot ja tarkistaa luopumisehdon, kilpailukiellon, työttömyysturvavaikutukset ja työsopimuslain 12 luvun 3 §:n vaatimukset. Työnantajan puolella juristi laatii sopimuksen niin, että se on pätevä ja ehkäisee riidat. Apu kannattaa erityisesti silloin, kun työsuhde on pitkä, peruste on heikko, summa on suuri tai sopimuksessa on kilpailukielto.
Usein kysyttyä
Onko erokorvaus pakollinen?
Ei ole. Laki ei velvoita maksamaan erokorvausta päättämissopimuksessa. Sen määrä on neuvottelukysymys, ja siihen vaikuttaa työnantajan päättämisperusteen vahvuus.
Pitääkö sopimus tehdä kirjallisesti?
Laki ei vaadi kirjallista muotoa. Kirjallinen sopimus on kuitenkin käytännössä välttämätön, jotta ehdoista ja erittelystä ei synny riitaa.
Voinko allekirjoittaa sopimuksen samassa tapaamisessa?
Voit, mutta se ei ole viisasta. Pyydä harkinta-aikaa ja kysy neuvoa liitolta tai juristilta.
Sisältyykö lomakorvaus erokorvaukseen?
Ei automaattisesti. Lomakorvaus kuuluu sinulle joka tapauksessa, joten erittele se sopimuksessa erikseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa