» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun irtisanominen tai irtisanoutuminen on tullut vastaanottajan tietoon, sitä ei yleensä voi enää perua yksin. Peruminen onnistuu varmasti vain, jos toinen osapuoli suostuu siihen, ja silloin työsuhde jatkuu entisin ehdoin. Jos peruutus tulee perille ennen alkuperäistä ilmoitusta tai samaan aikaan, ilmoitus ei yleisen periaatteen mukaan sido. Jos irtisanoutuminen on annettu painostuksen tai harhaanjohtamisen vuoksi, kyse ei ole perumisesta vaan siitä, onko ilmoitus ylipäätään pätevä.
Milloin irtisanominen sitoo?
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella (työsopimuslain 6 luvun 2 §:n 1 momentti). Henkilökohtaisesti annettu ilmoitus on toimitettu heti. Kirjeitse tai sähköisesti lähetetyn ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (työsopimuslain 9 luvun 4 §:n 1 momentti). Vuosilomalla olevalle lähetettyä irtisanomista koskee erityissääntö, josta kerrotaan artikkelissa Irtisanominen vuosiloman tai sairausloman aikana: milloin irtisanomisaika alkaa?.
Kun ilmoitus on tullut vastaanottajan tietoon, vastaanottaja voi luottaa siihen ja järjestää asiansa sen mukaan. Työnantaja voi rekrytoida uuden työntekijän, ja työntekijä voi ottaa vastaan uuden työn. Siksi ilmoitusta ei yleensä voi perua yksipuolisesti. Laki ei vaadi perumiselle mitään muotoa, mutta se ei myöskään anna kummallekaan osapuolelle "katumisaikaa".
Voiko ilmoituksen perua ennen kuin se on perillä?
Oikeustoimilain 1 luvun 7 §:ssä säädetään tarjouksen ja vastauksen peruuttamisesta: peruutus on tehokas, jos se saapuu vastaanottajalle ennen kuin tämä on ottanut selon alkuperäisestä ilmoituksesta tai samaan aikaan sen kanssa. Säännös koskee sanamuotonsa mukaan tarjousta ja vastausta, ei työsopimuksen irtisanomisilmoitusta. Sen soveltamista irtisanomisilmoituksen peruuttamiseen ei siksi pidä pitää automaattisesti selvänä.
Jos haluat peruuttaa lähettämäsi irtisanomisilmoituksen, ilmoita siitä vastaanottajalle viipymättä ja mahdollisuuksien mukaan ennen kuin hän on saanut alkuperäisen ilmoituksen tietoonsa. Esimerkiksi voit soittaa esihenkilölle heti sähköpostin lähettämisen jälkeen ja ilmoittaa peruuttamisesta. Pelkkä soittaminen ei kuitenkaan takaa peruuttamisen oikeusvaikutuksia.
Jos vastaanottaja on jo saanut irtisanomisilmoituksen tietoonsa, sen peruuttaminen ei lähtökohtaisesti onnistu yksipuolisesti ilman oikeudellista perustetta. Pyydä tällöin vastaanottajalta kirjallinen hyväksyntä peruuttamiselle. Kirjallinen vahvistus auttaa osoittamaan, mitä on sovittu.
Peruminen suostumuksella
Jos vastaanottaja suostuu perumiseen, irtisanominen raukeaa ja työsuhde jatkuu ennallaan samoin ehdoin kuin ennen ilmoitusta. Uutta työsopimusta ei tarvita.
Suostumus voi olla nimenomainen tai käydä ilmi teoista. Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä irtisanomisajan päättymisen jälkeen, sopimussuhdetta katsotaan jatketun toistaiseksi (työsopimuslain 6 luvun 5 §). Tätä kutsutaan hiljaiseksi pidennykseksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että irtisanominen raukeaisi jo irtisanomisaikana. Epäselvyyksien välttämiseksi peruminen ja sen hyväksyminen kannattaa kirjata, esimerkiksi sähköpostiin, josta ilmenee, että työsuhde jatkuu entisin ehdoin.
Kumpikaan osapuoli ei ole velvollinen hyväksymään perumista. Työnantaja voi kieltäytyä, vaikka työntekijä katuisi irtisanoutumistaan heti. Työntekijä voi kieltäytyä, vaikka työnantaja haluaisi perua irtisanomisen.
Työntekijä katuu irtisanoutumistaan
Jos työnantaja ei suostu perumiseen, työsuhde päättyy irtisanomisajan lopussa. Silloin kannattaa ottaa huomioon työttömyysturva. Jos työntekijä on eronnut ilman pätevää syytä, työttömyysetuutta ei makseta 45 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Pätevä syy on esimerkiksi tilanne, jossa työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajan vakavan rikkomuksen vuoksi (työttömyysturvalain 2 a luvun 2 §).
Peru siksi heti, jos kadut. Viivyttely voidaan tulkita niin, että hyväksyit lähtösi. Irtisanoutumisesta ja irtisanomisajoista kerrotaan artikkelissa Irtisanoutuminen: irtisanomisaika, ilmoitus ja lähteminen heti.
Työnantaja haluaa perua irtisanomisen
Työnantaja voi huomata, että irtisanomiselle ei ollut riittävää perustetta tai että menettelyssä oli virhe. Työnantaja ei kuitenkaan voi perua työntekijän tietoon tullutta irtisanomista yksin. Jos työntekijä suostuu, työsuhde jatkuu. Jos hän ei suostu, työsuhde päättyy irtisanomisajan lopussa.
Jos irtisanomiselle ei ollut laillista perustetta, työntekijä voi vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä. Korvaus on vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka. Vähimmäismäärää ei sovelleta, jos irtisanominen oli perusteeton taloudellisena ja tuotannollisena irtisanomisena (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Korvauksen määrään vaikuttaa muun muassa työnantajan menettely. Siksi se, että työnantaja tarjoutui perumaan irtisanomisen, voidaan ottaa huomioon, mutta tarjous ei yksin poista korvausvelvollisuutta. Laittomuuden tunnusmerkeistä kerrotaan artikkelissa Milloin irtisanominen on laiton?.
Työntekijän kannattaa harkita tarjousta rauhassa. Jos hän hyväksyy perumisen, työsuhde ei pääty, eikä korvausta perusteettomasta päättämisestä silloin yleensä synny. Jos hän ei palaa, hänen kannattaa vastata kirjallisesti ja kertoa syy, esimerkiksi uusi työpaikka.
Työnantajan kannattaa tarkistaa jo ennen irtisanomista, että peruste on olemassa ja menettely oikea. Henkilöön liittyvässä irtisanomisessa tarvitaan 1.1.2026 alkaen asiallinen syy, työntekijän kuuleminen ja velvollisuuksien rikkomisessa yleensä varoitus (työsopimuslain 7 luvun 2 § ja 9 luvun 2 §). Jos irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, vaaditaan vanhan lain mukaan asiallinen ja painava syy. Taloudellinen irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä eli työn olennaista ja pysyvää vähentymistä (työsopimuslain 7 luvun 3 §).
Pätemätön ilmoitus on eri asia kuin peruminen
Irtisanoutuminen ei sido, jos siihen on pakotettu, jos se on saatu aikaan petollisesti tai jos olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota siihen olosuhteissa, joissa se tehtiin (oikeustoimilain 28–30 ja 33 §). Tällöin työntekijä ei peru ilmoitustaan, vaan vetoaa siihen, ettei pätevää irtisanoutumista syntynyt. Jos työnantaja painosti irtisanoutumaan, tilannetta voidaan arvioida työnantajan tekemänä päättämisenä.
Yhteisesti allekirjoitettu päättämissopimus ei ole irtisanominen, vaan sopimus.
Pätemättömyyteen kannattaa vedota heti kirjallisesti. Viivyttely voi heikentää näyttöä ja antaa vaikutelman, että irtisanoutuminen hyväksyttiin.
Virkasuhteessa on oma sääntö
Valtion virkasuhteessa asia on kirjoitettu lakiin. Viranomainen voi peruuttaa virkamiehen irtisanomisen ennen irtisanomisajan päättymistä vain virkamiehen suostumuksella. Virkamies ei puolestaan saa peruuttaa irtisanoutumistaan, jollei viranomainen suostu (valtion virkamieslain 28 §:n 2 momentti). Virkasuhteen päättämisestä kerrotaan artikkelissa Virkasuhteen irtisanomisaika.
Kolme erilaista tilannetta
Esimerkki 1: Työntekijä lähettää irtisanoutumisen sähköpostilla iltapäivällä ja katuu heti. Hän soittaa esihenkilölle kymmenen minuutin päästä, ja esihenkilö kertoo, ettei ole vielä avannut viestiä. Peruutus ehti perille ennen alkuperäistä ilmoitusta, joten irtisanoutuminen ei yleisen periaatteen mukaan sido. Molempien kannattaa vahvistaa tilanne sähköpostilla.
Esimerkki 2: Työntekijä on irtisanoutunut viikkoa aiemmin ja pyytää saada jäädä. Työnantaja suostuu ja vahvistaa sähköpostilla, että työsuhde jatkuu entisin ehdoin. Irtisanoutuminen on peruttu, eikä uutta työsopimusta tarvita. Jos työnantaja olisi kieltäytynyt, työsuhde olisi päättynyt irtisanomisajan lopussa.
Esimerkki 3: Työnantaja irtisanoo työntekijän myöhästelyn vuoksi ilman varoitusta, huomaa virheen ja tarjoaa kahden viikon päästä perumista. Työntekijä on jo ottanut vastaan uuden työn ja kieltäytyy. Työsuhde päättyy irtisanomisajan lopussa, ja työntekijä voi vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä. Tarjous perua voi vaikuttaa korvauksen määrään.
Toimi näin
- Ota heti yhteyttä vastaanottajaan ja kerro, että haluat perua ilmoituksen.
- Lähetä peruutus myös kirjallisesti ja säilytä lähetysaika.
- Pyydä vastaanottajalta kirjallinen hyväksyntä ja maininta siitä, että työsuhde jatkuu entisin ehdoin.
- Jos hyväksyntää ei tule, varaudu siihen, että työsuhde päättyy irtisanomisajan lopussa: varmista loppupalkka ja lomakorvaus ja ilmoittaudu tarvittaessa työnhakijaksi.
- Jos ilmoitus annettiin painostuksen tai harhaanjohtamisen vuoksi, riitauta se heti kirjallisesti ja kokoa viestit ja muistiinpanot tilanteesta.
- Jos työnantaja ei suostu perumaan perusteetonta irtisanomista tai sinä et halua palata, korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentti).
Milloin juristin apu kannattaa?
Juristi arvioi, ehtikö peruutus ajoissa, onko vastaanottaja suostunut perumiseen esimerkiksi teoillaan ja onko irtisanoutuminen ylipäätään pätevä. Työntekijälle juristi laatii pätemättömyysväitteen tai riitautuksen ja arvioi, kannattaako työnantajan perumistarjous hyväksyä vai vaatia korvausta. Hän arvioi myös karenssiriskin. Työnantajalle juristi arvioi, kannattaako virheellinen irtisanominen tarjota peruttavaksi, miten tarjous kirjataan ja mikä korvausriski jää, jos työntekijä kieltäytyy. Hän voi myös neuvotella sovinnon tai päättämissopimuksen.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Pitääkö peruminen tehdä kirjallisesti?
Laki ei vaadi kirjallista muotoa. Kirjallinen peruutus ja kirjallinen hyväksyntä ovat silti paras näyttö siitä, mitä sovittiin ja milloin.
2. Voiko työnantaja pakottaa minut jatkamaan, jos se peruu irtisanomisen?
Ei voi. Tietoon tullutta irtisanomista ei voi perua ilman suostumustasi. Jos kieltäydyt, työsuhde päättyy irtisanomisajan lopussa.
3. Voinko perua irtisanoutumiseni, jos en ole vielä aloittanut uudessa työssä?
Vain työnantajan suostumuksella, jos ilmoitus on jo tullut työnantajan tietoon. Uuden työn tilanne ei vaikuta asiaan. Jos työnantaja kieltäytyy ja jäät työttömäksi ilman pätevää syytä erota, työttömyysetuutta ei makseta 45 päivän ajalta.
4. Mitä jos jatkan töitä irtisanomisajan jälkeen?
Jos työnantaja sallii sinun jatkaa työtä irtisanomisajan päättymisen jälkeen, työsuhteen katsotaan jatkuvan toistaiseksi (työsopimuslain 6 luvun 5 §). Jos tämä ei ole tarkoitus, asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
