- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yhteistoimintamenettelyllä tarkoitetaan sitä, että sillä edistetään henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa. Tämä toteutetaan siten, että työntekijälle annetaan paremmat mahdollisuudet yhteistoimintamenettelyn ansioista vaikuttaa työhönsä sekä työpaikkansa työoloihin. Kaikki työntekijän ja työnantajan väliset asiat eivät ole yhteistoimintamenettelyyn kuuluvia asioita, vaan laissa on tarkemmin säädetty, mitä kaikkea sen alaan kuuluu. Yleinen yhteistoimintamenettely koskee työntekijöiden irtisanomisia.
Yhteistoimintamenettelyn osapuolia ovat siis työntekijät, joita asia koskee ja hänen esimiehensä tai muu toimivaltainen edustaja. Eli osapuolina on työnantajataho ja yrityksen henkilöstö. Joissain tilanteissa liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä myös luovutuksensaaja tai vastaanottava yritys voi olla osallisena yhteistoimintamenettelyssä.
Tyypillisiä yhteistoimintamenettelyssä käsiteltäviä asioita ovat muun muassa
- yrityksen tai sen osan toiminnan lopettaminen,
- yhtä tai useampaa henkilöä koskevat irtisanomiset tai lomautukset,
- liikkeen luovutukset,
- tytäryhtiöittäminen,
- olennaiset töiden järjestelyyn ja työtehtäviin vaikuttavat päätökset,
- osa-aikaistamista,
- työntekijöiden periaatteet ja ulkopuolisen työvoiman käyttö,
- työntekijöiden yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset,
- työntekijöiden koulutus tai
- yrityksen sosiaalitoiminta.
Tämä lista ei ole tyhjentävä eli on olemassa muitakin asioita, joita siellä käsitellään.
Jotta yhteistoimintamenettelyä ja yhteistoimintalakia voidaan edes soveltaa, on yrityksen työsuhteessa olevaa henkilöstöä oltava säännöllisesti vähintään 20 henkeä. Tietyt lain osat vaativat yritystä, jossa on vähintään 30 henkilöä työsuhteessa. Pääsääntöisesti lain soveltamiseen vaaditaan yritys, jossa on 20 henkilöä työsuhteessa.
Yhteistoimintamenettely on käytävä ennen tapahtuvien asioiden aloittamista. Laissa on säännelty erilaisista määräajoista, mitä ennen yhteistoimintamenettely on käytävä. Se ei vaihtelee käsiteltävän asian suhteen, mutta irtisanomiseen liittyvien henkilöstömäärien suhteen hyvinkin paljon. Yhteistoimintamenettelyä on käytävä vähintään kuusi viikkoa ennen, jos yhteistoimintamenettelyn aiheena on vähintään 10 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista tai lomauttamista yli 90 kalenteripäiväksi. Jos yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi alle 14 työntekijän irtisanomista tai osa-aikaistamista tai lomauttamista enintään 90 kalenteripäiväksi, on yhteistoimintamenettely käytävä vähintään 14 päivää ennen niiden aloittamisesta.
Neuvotteluselvitys on annettava henkilöstölle ennen yhteistoimintamenettelyn aloitusta, jos kyse on työntekijöiden vähentämisestä. Neuvotteluselvityksestä on käytävä ilmi muun muassa neuvottelujen alkamisajankohta, neuvottelupaikka sekä neuvottelussa käsiteltävät asiat. Lain mukaan myös muista asioita tulee kirjata neuvotteluselvitykseen.
Yhteistoimintamenettely alkaa yleensä työnantajan esittelyllä. Esittelyssä työnantaja esittelee suunnittelemiensa toimenpiteiden tarkempia perusteita. Esiteltävänä voi olla esimerkiksi yrityksen taloustietojen sekä sen muutoksesta. Hyvin tärkeää on perustella syy yrityksen työntekijöiden vähentämiseen.
Yhteistoimintamenettelyn aikana käydään puolin ja toisin keskustelua. Tärkeää on siis kummankin osapuolen kertoa omat näkemyksensä ja perustelunsa asiaan liittyen. Yhteistoimintamenettelyssä tulee esitetyt tiedot olla yksityiskohtaisesti ilmoitettu vastapuolelle. Henkilöstöllä tulee olla aidosti keino neuvotella ja tehdä omia ehdotuksiaan asiassa. Henkilöstöllä on oikeus vaatia lisätietoja työnantajalta. Yleinen keskustelu ja tietojen antaminen ei ole sallittua, vaan tiedot tulee olla yksilöidysti esitelty.
Mikäli yksi neuvottelu ei riitä kattamaan kaikkea sitä, mitä neuvotteluissa vaaditaan, tulee järjestää useampi neuvottelu. Lain mukaan neuvotteluja tulee olla vähintään kaksi.
Mikäli joku vaatii, tulee neuvotteluista pitää pöytäkirjaa. Tämä onkin suotavaa, koska siitä voi todistaa hyvin sen, mitä neuvotteluissa on käyty läpi ja miten laajasti. Neuvottelupöytäkirja tulee tarkistaa huolella ja allekirjoittaa.
Työntekijöiden edustajilla on oikeus ja velvollisuus selvittää työntekijöille neuvottelujen eteneminen. Mikäli työntekijöiden sekä heidän edustajiensa välillä on tarpeellista pitää kokouksia asiaan liittyen, tulee sellaiset järjestää. Työntekijöiden edustajien on kerrottava kaikesta, mitä neuvotteluissa on käyty läpi. Mikäli on olemassa salassapitovelvollisuuteen kuuluvaa tietoa, tulee edustajan ilmoittaa, että salassa pidettävää tietoa on tullut esille. Salassa pidettävää tietoa voi olla esimerkiksi yksityisen henkilön terveydentilaa koskevat tiedot.
Yhteistoimintamenettely päättyy, kun kaikki velvollisuudet on neuvotteluissa täytetty. Neuvotteluiden päätyttyä työnantaja saa päättää muun muassa työntekijöiden irtisanomisesta tai osa-aikaistamisesta. Työnantajan on kohtuullisessa ajassa ilmoitettava, mihin tulokseen hän on asiassa päätynyt. Tämä ei tosin tarkoita henkilön irtisanomista, vaan siitä on vielä erikseen ilmoitettava henkilökohtaisesti lain edellyttämällä tavalla.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Yhteistoimintamenettelyssä työntekijä voi edistää omaa työntekoaan tai työpaikkaansa.
- Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on edistää henkilöstön ja työnantajan välistä suhdetta yrityksessä.
Varoitukset
- Tietojen tulee olla yksilöidysti esillä yhteistoimintamenettelyssä, jotta neuvotteluvelvoite tulee täytettyä. Näin varmistetaan myös henkilöstön oikeuksien toteutuminen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa