» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työntekijä voi kieltäytyä ottamasta vastaan tarjottua työtä, joka ei kuulu hänen työsopimuksensa mukaiseen työhön. Kieltäytyminen ei kuitenkaan estä irtisanomista, jos työnantajalla on työsopimuslain mukainen taloudellinen tai tuotannollinen irtisanomisperuste ja työnantaja on täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa.
Työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §:n mukaan työnantajan on tarjottava ensisijaisesti työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa työtä ja, jos sitä ei ole tarjolla, muuta työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. Jos työntekijälle ei ole tarjolla tällaista työtä tai irtisanomisperustetta ei muutoin ole, työntekijän kieltäytyminen ei tee irtisanomisesta laillista.
Kieltäytymisen syy on arvioinnissa merkityksellinen. Jos työntekijä kieltäytyy esimerkiksi terveydellisistä syistä, työnantajan on selvitettävä, soveltuuko tarjottu työ työntekijälle ja onko tarjolla muuta sopivaa työtä. Työnantajan työn tarjoamisvelvollisuus jatkuu työsuhteen päättymiseen asti, mutta velvollisuuden täyttyminen ja mahdollisen irtisanomisen laillisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Mitä työnantajan on tarjottava?
Työnantajan on tarjottava ensisijaisesti työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos sellaista ei ole, on tarjottava muuta työtä, joka vastaa työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta. Lisäksi työnantajan on järjestettävä uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jos se on molempien kannalta tarkoituksenmukaista ja kohtuullista.
Velvollisuus voi ulottua myös konserniyhtiöihin, joissa työnantaja käyttää henkilöstöasioissa tosiasiallista määräysvaltaa (työsopimuslain 7 luvun 4 §).
Työnantajan ei kannata jättää tarjousta tekemättä sillä perusteella, että työ on huonommin palkattua tai kauempana. Ratkaisu tarjouksen vastaanottamisesta kuuluu työntekijälle. Jos sopiva tehtävä jätetään tarjoamatta, irtisanominen voi olla perusteeton, vaikka työ muuten olisi vähentynyt.
Mitä kieltäytymisestä seuraa?
Kieltäytyminen ei yksin ratkaise asiaa. Olennaista on, täyttyykö taloudellinen tai tuotannollinen peruste ja oliko tarjottu työ sellaista, jota laki edellyttää.
- Jos työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja työnantaja on tarjonnut lain tarkoittamaa sopivaa työtä, irtisanominen kieltäytymisen jälkeen voi olla laillinen.
- Jos tarjottu työ ei ollut lain tarkoittamaa, esimerkiksi täysin eri ammattitaitoa vaativaa tai terveydelle sopimatonta, kieltäytyminen ei paranna työnantajan asemaa. Työnantajan on edelleen selvitettävä muut vaihtoehdot.
- Jos irtisanomisperustetta ei ole lainkaan, kieltäytyminen ei luo sitä.
Tarjoamisvelvollisuus kestää työsuhteen päättymiseen asti (KKO 2022:33). Jos irtisanomisaikana vapautuu toinen sopiva tehtävä, sekin on tarjottava, vaikka olisit kieltäytynyt aiemmasta tarjouksesta.
Ratkaisussa KKO 2013:48 johtaja kieltäytyi ensin uudesta johtajasopimuksesta ja sitten organisaatiomuutoksessa tarjotusta alemmasta tehtävästä, ja hänet irtisanottiin. Korkein oikeus katsoi, että tuotannollinen peruste oli olemassa eikä irtisanomissuojaa kierretty. Kieltäytyminen ei siis tehnyt irtisanomisesta perusteetonta, koska organisaatiomuutos oli todellinen.
Ratkaisusta ei voi päätellä, että mikä tahansa kieltäytyminen johtaisi lailliseen irtisanomiseen.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Kieltäytymisen syyllä on merkitystä
Tarjotun työn sopivuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Merkitystä on työn sisällöllä, työajalla, työpaikan sijainnilla ja sillä, pystyykö työntekijä todella tekemään työn. Jos työ ei sovi sinulle terveydellisistä syistä, työnantajan on selvitettävä muut mahdollisuudet. Pelkkä haluttomuus ei tee työstä sopimatonta, mutta perusteltu este voi tehdä.
Kerro kieltäytymisen syy heti ja kirjallisesti. Jos syy on terveydellinen, työterveyshuollon arvio on usein paras näyttö.
Työsopimuksen mukainen työ on eri asia
Kieltäytymisoikeus riippuu siitä, millaisesta työstä on kyse ja kuuluuko se työntekijän velvollisuuksiin. Työsopimuksen ja työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvia tehtäviä työnantaja voi lähtökohtaisesti osoittaa työntekijälle, ja työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa rajoissa antamia määräyksiä (työsopimuslain 3 luvun 1 §).
Jos työntekijä kieltäytyy tällaisesta työstä ilman hyväksyttävää syytä, kyse voi olla työsuhteeseen liittyvien velvollisuuksien rikkomisesta, joka voi olosuhteiden mukaan johtaa varoitukseen ja viime kädessä irtisanomiseen henkilöön liittyvällä perusteella (työsopimuslain 7 luvun 2 §). Irtisanominen edellyttää kuitenkin tapauskohtaista kokonaisharkintaa, ja työntekijälle on yleensä annettava varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä.
Ennen työstä kieltäytymistä kannattaa siksi tarkistaa työsopimuksesta sovitut työtehtävät ja työntekopaikka sekä arvioida, kuuluuko työnantajan antama määräys työnjohto-oikeuden piiriin. Epäselvässä tilanteessa on hyvä selvittää asia työnantajan kanssa ennen kieltäytymistä.
Tarjous vai ehtojen muutos?
Työnantaja voi muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja yksipuolisesti vain, jos sillä on irtisanomisperuste, ja silloin on noudatettava irtisanomisaikaa. Esimerkiksi työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi on mahdollista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanomisaikaa noudattaen (työsopimuslain 7 luvun 11 §). Muutos tulee voimaan vasta irtisanomisajan päätyttyä, ja siihen asti sovelletaan entisiä ehtoja.
Yrityksessä, jossa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen kuuluu yhteistoimintalain muutosneuvotteluihin. Yrityksessä, jossa on 20–49 työntekijää, neuvottelut on käytävä, jos työnantaja harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, olennaisen ehdon muuttamista tai lomauttamista (yhteistoimintalain 2, 16 ja 16 a §).
Erota siis kolme tilannetta: työtarjous, josta voit kieltäytyä; ehtojen muutos irtisanomisajan jälkeen, jonka laillisuus edellyttää irtisanomisperustetta; ja varsinainen irtisanominen. Jos otat uuden tehtävän vastaan, sovi kirjallisesti, mitkä ehdot muuttuvat ja mistä alkaen.
Vaikuttaako kieltäytyminen työttömyysturvaan?
Taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanominen ei yleensä itsessään aiheuta karenssia. Työttömyysturvaan voi kuitenkin vaikuttaa se, jos työntekijä on itse ilman pätevää syytä eronnut työstään tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen moitittavalla menettelyllään (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §).
Arvioinnissa on tärkeää erottaa toisistaan työnantajan työsuhteen aikana tarjoamasta vaihtoehtoisesta työstä kieltäytyminen ja työttömän työnhakijan kieltäytyminen hänelle tarjotusta työstä. Kieltäytymisen syy, tarjotun työn sopivuus ja muut olosuhteet voivat vaikuttaa arvioon. Jos kieltäydyit työstä esimerkiksi terveydellisistä tai muista perustelluista syistä, ilmoita syy työvoimaviranomaiselle ja säilytä sitä koskeva kirjallinen selvitys.
Työvoimaviranomainen tai KEHA-keskus antaa työttömyysturvan työvoimapoliittisen lausunnon toimivaltansa mukaisesti. Etuuden maksamisesta ja sitä koskevasta päätöksestä vastaa Kela tai työttömyyskassa.
Kolme tilannetta käytännössä
Esimerkki 1: Tehtaan pakkaajalle tarjotaan samanpalkkaista pakkaajan työtä toisessa vuorossa samassa tehtaassa. Hän kieltäytyy, koska ei halua vuorotyötä. Jos työ on vähentynyt pysyvästi, irtisanominen voi olla laillinen.
Esimerkki 2: Toimistotyöntekijälle tarjotaan raskasta varastotyötä, jota hän ei selkävaivan vuoksi pysty tekemään. Kieltäytyminen ei tee irtisanomisesta laillista, jos muuta sopivaa työtä olisi ollut tarjolla.
Esimerkki 3: Työntekijä kieltäytyy siirrosta 200 kilometrin päähän. Kuukauden kuluttua hänen omalle paikkakunnalleen vapautuu vastaava tehtävä, jota ei tarjota hänelle. Irtisanominen voi olla perusteeton, koska tarjoamisvelvollisuus jatkui irtisanomisaikana.
Toimintajärjestys työntekijälle
- Pyydä tarjous kirjallisena: tehtävä, paikkakunta, palkka, työaika ja aloituspäivä.
- Pyydä kohtuullinen harkinta-aika ja tietoa mahdollisesta koulutuksesta.
- Tarkista, kuuluuko tarjottu työ työsopimukseesi vai onko kyse uudesta tehtävästä.
- Jos kieltäydyt, kerro syy kirjallisesti, esimerkiksi terveydelliset rajoitteet.
- Kysy, onko muita tehtäviä tarjolla, myös konserniyhtiöissä, ja seuraa avoimia paikkoja irtisanomisaikana.
- Säilytä viestit. Jos irtisanominen riitautetaan, korvausta on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §).
Työnantajan kannattaa vastaavasti kirjata, mitä työtä tarjottiin, milloin ja millä ehdoilla sekä miksi työ katsottiin sopivaksi.
Työn tarjoamisvelvollisuus ennen irtisanomista ja irtisanomisaikana on eri asia kuin takaisinottovelvollisuus työsuhteen päättymisen jälkeen (työsopimuslain 6 luvun 6 §).
Milloin juristista on apua?
Juristi arvioi ennen päätöstäsi, onko tarjottu työ lain tarkoittamaa sopivaa työtä ja mitä kieltäytyminen todennäköisesti merkitsee juuri sinun tilanteessasi. Hän voi muotoilla kieltäytymisen tai vastaehdotuksen niin, että syy ja varaumat tulevat kirjatuiksi. Jos sinut irtisanotaan, juristi käy läpi tarjoukset ja irtisanomisaikana avautuneet tehtävät, laskee mahdollisen korvausvaatimuksen ja neuvottelee sovinnon.
Usein kysyttyä
Menetänkö oikeuteni korvaukseen, jos kieltäydyn?
Et automaattisesti. Jos tarjottu työ ei ollut lain edellyttämää tai irtisanomisperustetta ei ollut, irtisanominen voi olla perusteeton kieltäytymisestä huolimatta. Jos taas peruste oli ja tarjous oli asianmukainen, korvausta ei yleensä tule.
Voiko työnantaja tarjota huonommin palkattua työtä?
Voi. Laki edellyttää ensin työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa työtä ja sen puuttuessa muuta koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. Sinulla on oikeus kieltäytyä, mutta jos peruste ja tarjous ovat lainmukaisia, kieltäytyminen voi johtaa irtisanomiseen.
Pitääkö minun ottaa vastaan työtä toisella paikkakunnalla?
Ei, jos paikkakunta ei kuulu työsopimukseesi. Kieltäytyminen voi kuitenkin johtaa irtisanomiseen, jos tuotannollinen peruste täyttyy eikä omalta paikkakunnaltasi löydy sopivaa työtä.
Voinko kokeilla uutta tehtävää ja palata entiseen?
Vain jos siitä sovitaan. Sovi kirjallisesti kokeilun kestosta ja siitä, mitä tapahtuu, jos uusi tehtävä ei sovi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa