» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vaatimuskirjeellä ilmoitat työnantajalle, että pidät työsuhteen päättämistä lainvastaisena, yksilöit vaatimasi korvauksen ja asetat sille maksuajan. Kirje voi myös avata sovintoneuvottelut, ja riittävästi yksilöityyn maksuvaatimukseen voi liittyä viivästyskoron alkaminen.
Kirje ei pidennä kanneaikaa: jos sovintoa ei synny, kanne on nostettava käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 § 3 momentti).
Jos sinut on irtisanottu henkilöön liittyvällä perusteella (työsopimuslain 7 luvun 2 §) tai työsopimuksesi on purettu erittäin painavasta syystä (työsopimuslain 8 luvun 1 § 1 momentti), riitauta päättäminen todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Ilmoita nimenomaisesti, että riitautat irtisanomisen tai purkamisen, ja säilytä näyttö siitä, että ilmoitus on toimitettu työnantajalle. Esimerkiksi vaatimuskirje voi täyttää tämän vaatimuksen, mutta pelkkää kirjeen lähettämistä tai korvaussummaa koskevaa vaatimusta ei pidä pitää automaattisesti riittävänä. Tällöin sinua ei ennen työsopimusasiaa koskevaa lopullista ratkaisua katsota työttömyysturvassa itse työsuhteen päättymisen aiheuttaneeksi, ellei riitautusta pidetä ilmeisen aiheettomana (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 § 3 momentti).
Tarkista nämä ennen kirjettä
Pyydä ensin työnantajalta kirjallisesti työsuhteen päättymispäivä ja päättämisen syyt. Työnantajan on annettava ne pyynnöstä viivytyksettä (työsopimuslain 9 luvun 5 §). Ilman kirjallisia syitä vaatimus jää helposti arvailuksi, ja työnantaja voi myöhemmin vaihtaa perustettaan.
Sen jälkeen arvioi, puuttuiko päättämiseltä peruste tai menikö menettely väärin:
- Henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää 1.1.2026 alkaen asiallinen syy (työsopimuslain 7 luvun 2 §). Jos irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, vaaditaan vanhan lain mukainen asiallinen ja painava syy.
- Taloudellinen ja tuotannollinen irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä: työn on vähennyttävä olennaisesti ja pysyvästi (työsopimuslain 7 luvun 3 §).
- Purku edellyttää erittäin painavaa syytä (työsopimuslain 8 luvun 1 §).
- Menettely: annettiinko varoitus, kuultiinko sinua, annettiinko selvitys tai käytiinkö muutosneuvottelut, noudatettiinko irtisanomisaikaa ja onko sinulla erityinen irtisanomissuoja esimerkiksi raskauden, perhevapaan tai luottamustehtävän vuoksi.
Työehtosopimuksessa voi olla laista poikkeavia määräyksiä päättämismenettelystä ja irtisanomisajoista (työsopimuslain 13 luvun 7 §), joten tarkista myös alasi työehtosopimus. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, oliko päättämiselle laillinen peruste.
Mitä kirjeessä voi vaatia
Erittele vaatimukset, koska ne perustuvat eri säännöksiin ja niiden määräajat ja vähennykset eroavat:
- Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä: vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka, luottamusmiehellä ja luottamusvaltuutetulla enintään 30 kuukauden palkka (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Vähimmäismäärää ei sovelleta, jos työnantaja on irtisanonut sopimuksen vastoin taloudellisia ja tuotannollisia tai saneerausmenettelyn perusteita taikka purkanut sen koeajalla tai yksinomaan purkuperusteiden vastaisesti (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 3 momentti).
- Irtisanomisajan palkka, jos irtisanomisaikaa ei noudatettu (työsopimuslain 6 luvun 4 §). Se tulee korvauksen lisäksi.
- Lomakorvaus ja muut maksamatta jääneet palkkasaatavat. Ne kuuluvat sinulle riippumatta siitä, oliko päättäminen laillinen.
- Syrjintähyvitys, jos päättäminen oli syrjivä (yhdenvertaisuuslain 23 §, tasa-arvolain 11 §).
- Yhteistoimintalain hyvitys, enintään 40 160 euroa, jos työnantaja laiminlöi pakolliset muutosneuvottelut (yhteistoimintalain 44 §).
- Viivästyskorko.
Vaadi määrä, jonka pystyt perustelemaan. Ylimitoitettu vaatimus ei yleensä nopeuta sovintoa, ja oikeudenkäynnissä se voi vaikuttaa kulujen jakoon.
Viivästyskorko alkaa kirjeestä
Vaatimuskirjeellä voi olla rahallinen merkitys myös viivästyskoron vuoksi. Korvaukselle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ei yleensä ole etukäteen sitovasti määrättyä eräpäivää. Jos korvaus on sellainen vahingonkorvaus tai vastaavanlainen velka, jonka perusteen ja määrän toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa maksetaan korkolain 7 §:n mukaan siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä, kun olet esittänyt työnantajalle korvausvaatimuksen ja sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota sinulta voidaan kohtuudella vaatia. Jos selvitys on riittämätön vain korvauksen määrän osalta, korkoa maksetaan kuitenkin sille määrälle, jota voidaan kohtuudella pitää selvitettynä.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Siksi vaatimuskirjeessä kannattaa yksilöidä vaadittu korvaus, sen perusteet ja määrän laskentatapa sekä liittää saatavilla oleva selvitys. Pelkkä kirjeen lähettäminen ei takaa, että viivästyskorko alkaa kulua 30 päivän kuluttua.
Maksamatta jääneelle palkalle ja lomakorvaukselle viivästyskorkoa maksetaan korkolain 5 § mukaan niiden sitovasti ennalta määrätystä eräpäivästä lukien.
Mitä kirjeeseen kirjoitetaan
Mallirakenne:
- Otsikko, esimerkiksi "Riitautus ja vaatimus korvauksesta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä".
- Osapuolet ja yhteystiedot.
- Taustatiedot: työsuhteen alkamispäivä, tehtävä, kuukausipalkka, irtisanomisilmoituksen päivä ja työsuhteen päättymispäivä.
- Riitautus: "Riitautan irtisanomiseni" tai "Riitautan työsopimukseni purkamisen".
- Perustelut lyhyesti: miksi perustetta ei ollut ja mitä menettelyssä laiminlyötiin.
- Vaatimukset euroina eriteltyinä ja viivästyskorko.
- Määräaika vastaukselle, esimerkiksi 14 päivää, ja maksutiedot.
- Maininta, että asia viedään tarvittaessa käräjäoikeuteen.
- Liitteet: työsopimus, irtisanomis- tai purkuilmoitus, työnantajan ilmoitus syistä, varoitukset, kuulemismuistiot ja palkkalaskelmat.
Kirjoita asiallisesti ja lyhyesti. Tunteenpurkaus ei auta, mutta päivämäärät, asiakirjat ja euromäärät auttavat. Kirjeen voi lähettää itse, ammattiliitto tai juristi. Jos haluat juristin laativan kirjeen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Lähetä kirje niin, että pystyt myöhemmin näyttämään sen perillemenon. Sähköposti riittää, jos työnantaja kuittaa sen tai vastaa siihen. Varmempaa on lähettää kirje lisäksi kirjattuna. Säilytä kirje, lähetystiedot ja kaikki vastaukset.
Määräajat
- Kolme kuukautta työsuhteen päättymisestä: todisteellinen riitautus, jos sinut irtisanottiin henkilöön liittyvästä syystä tai sopimus purettiin erittäin painavasta syystä (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentti; työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 3 momentti). Vaatimuskirje voi toimia riitautuksena, kun siinä kiistetään päättämisen peruste ja sen perillemeno voidaan näyttää. Karenssista antaa työvoimapoliittisen lausunnon KEHA-keskus, ja päätöksen tekee Kela tai työttömyyskassa.
- Kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä: kanne korvauksesta ja muista työsopimuslain mukaisista saatavista, muuten saatava raukeaa (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentti). Vaatimuskirje tai neuvottelut eivät katkaise tai pidennä tätä aikaa. Poikkeus on saatava, joka perustuu ilmeisen tulkinnanvaraisiin työehtosopimuksen määräyksiin.
- Kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä: lomakorvauksen kanne (vuosilomalain 34 §) ja yhteistoimintalain hyvityksen kanne (yhteistoimintalain 44 §).
- Kaksi vuotta syrjivästä menettelystä: syrjintähyvityksen vaatimus (yhdenvertaisuuslain 26 §, tasa-arvolain 12 §). Syrjintä on voinut tapahtua jo ennen työsuhteen päättymistä, joten tämä aika voi päättyä aiemmin.
Palkkasaatavat vanhentuvat viidessä vuodessa erääntymisestä, ja tämän vanhentumisen voi katkaista yksilöidyllä vaatimuksella (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 1 momentti; velan vanhentumisesta annetun lain 10 ja 11 §). Työsuhteen päätyttyä ratkaisee kuitenkin kahden vuoden kanneaika.
Esimerkki: Työsuhde päättyi 30.4.2026. Riitautus on tehtävä viimeistään 30.7.2026, ja kanne on nostettava viimeistään 30.4.2028, vaikka neuvottelut olisivat yhä kesken.
Kun työnantaja vastaa
Työnantaja voi kiistää vaatimuksen, tarjota sovintoa tai jättää vastaamatta.
Jos työnantaja kiistää, se kertoo yleensä samalla, mihin se vetoaa: peruste oli olemassa, varoitus oli annettu, työllistyit nopeasti tai kyse oli vain purkuperusteen puuttumisesta. Vastaus auttaa arvioimaan, kannattaako asiaa viedä eteenpäin.
Jos työnantaja tarjoaa sovintoa, tarkista kolme asiaa ennen allekirjoitusta. Ensinnäkin sopimuksessa on mainittava erikseen kokonaiskorvaus ja se osa, joka korvaa ennen sopimusta menetettyjä palkkaetuja. Korvauksesta on tehtävä vähennys saamasi ansiopäivärahan tai yleistuen perusteella, ja työnantaja tilittää vähennetyn osan Työllisyysrahastolle tai Kelalle (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 4 momentti). Toiseksi tarkista, mistä vaatimuksista luovut, ja pyydä harkinta-aikaa. Kolmanneksi tarkista, muuttuuko sovinnossa päättämistapa esimerkiksi omaksi irtisanoutumiseksi, koska se voi vaikuttaa työttömyysturvaan.
Jos työnantaja ei vastaa tai sopua ei synny, seuraava vaihe on haastehakemus käräjäoikeuteen. Vaatimuskirjeestä on hyötyä myös silloin: kanteen nostanut voi joutua korvaamaan vastapuolen kulut voitostaan huolimatta, jos vastapuoli ei antanut aihetta oikeudenkäyntiin (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §). Kun olet vaatinut maksua ensin, tätä riskiä ei yleensä synny.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Myyjä irtisanotaan myöhästelyn vuoksi ilman varoitusta, ja hänen kuukausipalkkansa on 3 000 euroa. Hän pyytää syyt kirjallisesti, riitauttaa irtisanomisen ja vaatii kirjeellä kuuden kuukauden palkkaa eli 18 000 euroa. Työnantaja tarjoaa sovintoa, ja sopimukseen kirjataan erikseen menetettyjen palkkaetujen osuus.
Esimerkki 2: Varastotyöntekijä irtisanotaan tuotannollisella perusteella, mutta kuukauden päästä samaan tehtävään palkataan uusi työntekijä. Jos yrityksen toimintaedellytykset eivät ole tällä välin muuttuneet, irtisanomisperustetta ei ole (työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentti). Koska kyse on tuotannollisesta irtisanomisesta, kolmen kuukauden vähimmäiskorvausta ei sovelleta, joten vaatimus kannattaa perustella ansionmenetyksellä.
Esimerkki 3: Työnantaja vastaa kirjeeseen, että asiaa selvitetään, ja neuvottelut venyvät yli vuoden. Neuvottelut eivät pidennä kanneaikaa, joten haastehakemus on jätettävä ennen kuin kaksi vuotta on kulunut työsuhteen päättymisestä.
Mitä juristi tekee
Juristi käy ensin läpi työsopimuksen, työehtosopimuksen, varoitukset ja päättämisilmoituksen ja arvioi, oliko päättämiselle peruste ja oliko menettely oikea. Hän laskee vaatimukset euroina, myös irtisanomisajan palkan, lomakorvauksen ja mahdollisen hyvityksen, sekä arvioi työttömyysetuuden vähennyksen vaikutuksen. Sen jälkeen hän laatii vaatimuskirjeen ja riitautuksen, neuvottelee sovinnon ja kirjaa sen lain edellyttämällä tavalla. Hän valvoo kolmen kuukauden ja kahden vuoden määräajat ja laatii tarvittaessa haastehakemuksen. Juristin tai liiton laatima kirje osoittaa työnantajalle, että vaatimus on harkittu ja asia viedään tarvittaessa oikeuteen.
Usein kysyttyä
Onko vaatimuskirje pakollinen ennen kannetta?
Ei ole. Laki ei vaadi kirjettä ennen kannetta. Se on kuitenkin yleensä järkevä ensimmäinen askel, koska se avaa sovintomahdollisuuden, voi aloittaa viivästyskoron ja pienentää riskiä joutua maksamaan kulut, vaikka voittaisit.
Riittääkö sähköposti riitautukseksi?
Voi riittää, jos pystyt näyttämään, että työnantaja sai viestin, esimerkiksi sen kuittauksen tai vastauksen avulla. Pelkkä suullinen kiistäminen ei yleensä riitä, koska riitautus on tehtävä todisteellisesti.
Mitä jos riitautuksen kolmen kuukauden aika on jo kulunut?
Voit silti vaatia korvausta. Kolmen kuukauden aika koskee vain työttömyysturvaa. Korvausta koskeva kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos et ole varma, mikä määräaika asiaasi koskee, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Voiko kirjeessä vaatia enemmän kuin todennäköisesti saa?
Voi, mutta siitä ei yleensä ole hyötyä. Uskottava ja perusteltu vaatimus johtaa useammin sovintoon. Oikeudenkäynnissä selvästi ylimitoitettu vaatimus voi lisäksi heikentää asemaasi kuluista päätettäessä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa