» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos työnantaja irtisanoo, lomauttaa tai osa-aikaistaa sinut taikka muuttaa yksipuolisesti työsopimuksesi olennaista ehtoa ja on tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut muutosneuvotteluja koskevia sääntöjä, tuomioistuimen on määrättävä työnantaja maksamaan sinulle hyvitystä. Hyvitys voi lain mukaan olla enintään 40 160 euroa työntekijää kohden, ja sen voi jättää tuomitsematta vain, jos laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä (yhteistoimintalain 44 §). Rahallista vahinkoa ei tarvitse näyttää. Hyvitystä vaaditaan kanteella kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä tai, jos työsuhde jatkuu, sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus syntyi.
Milloin neuvotteluvirhe oikeuttaa hyvitykseen: kolme edellytystä
Hyvitys edellyttää kolmen edellytyksen täyttymistä samanaikaisesti:
- Työnantaja on toteuttanut toimenpiteen: irtisanonut, lomauttanut, osa-aikaistanut tai yksipuolisesti muuttanut työsopimuksen olennaista ehtoa. Pelkkä neuvotteluesitys tai suunnitelma ilman toimenpidettä ei riitä hyvityksen perusteeksi, vaikka menettelyssä olisi virheitä.
- Työnantaja on menettelyssään rikkonut jotakin yhteistoimintalain 17–23 §:n tai 25 a §:n säännöstä.
- Rikkomus on tehty tahallisesti tai huolimattomuudesta.
Yhteistoimintalain (1333/2021) muutosneuvottelusäännöksiä sovelletaan täysimääräisesti yrityksiin, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Niissä jo yhtä työntekijää koskeva irtisanominen tai lomautus taloudellisella tai tuotannollisella perusteella edellyttää muutosneuvotteluja. 20–49 työntekijän yrityksessä neuvottelut ja siten myös hyvitys tulevat kysymykseen vain, kun työnantaja harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijää koskevia toimenpiteitä (yhteistoimintalain 16 a §). Alle 20 työntekijän yritykseen yhteistoimintalakia ei sovelleta, joten myöskään hyvitystä ei voi saada.
Tässä artikkelissa kerrotaan säännöistä, joita sovelletaan, kun neuvotteluesitys on annettu 1.7.2025 tai sen jälkeen. Jos esitys annettiin ennen 1.7.2025, menettelyyn sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (lain 252/2025 voimaantulosäännös). Hyvitystä voi silloin yhä vaatia, jos kanneaika on kesken. Jos et ole varma, onko kanneaikasi vielä kesken, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Hyvitykseen oikeuttavat virheet
Tavallisimmat virheet, jotka oikeuttavat hyvitykseen:
- Neuvotteluja ei käydä lainkaan, tai ne aloitetaan vasta, kun asia on tosiasiassa jo päätetty (yhteistoimintalain 17 §).
- Neuvotellaan väärän tahon kanssa, esimerkiksi ohitetaan kokonaan luottamusmies.
- Kirjallinen neuvotteluesitys puuttuu, tulee alle viisi päivää ennen neuvotteluja tai siitä puuttuvat suunnitellut toimenpiteet, perusteet, henkilömäärät, valintaperiaatteet tai neuvottelujen aikataulu (yhteistoimintalain 19 §).
- Neuvotteluissa ei käsitellä perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja, taikka työnantaja ei kerro kirjallisesti tarpeellisessa laajuudessa, miksi se ei pidä henkilöstön ehdotuksia tarkoituksenmukaisina tai toteuttamiskelpoisina.
- Vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista koskevissa neuvotteluissa ei anneta esitystä toimintasuunnitelmaksi tai pienemmissä vähennyksissä ei esitetä toimintaperiaatteita (yhteistoimintalain 21 §).
- Päätös tehdään ennen kuin vähimmäisaika, kolme viikkoa tai seitsemän päivää neuvottelujen aloittamisesta, on kulunut.
- Vähintään kymmenen työntekijän irtisanomisessa työsuhde päättyy ennen kuin 30 päivää oli kulunut neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle (yhteistoimintalain 25 a §).
Rikkomusta pidetään yleensä vakavimpana, kun työnantaja tekee päätöksen etukäteen ja käy vain muodolliset neuvottelut.
Milloin hyvitystä ei makseta
Pöytäkirjan laatiminen (yhteistoimintalain 24 §) ja työnantajan neuvottelujen jälkeinen selvitys (yhteistoimintalain 25 §) eivät sellaisinaan ole perusteita hyvityksen saamiseksi. Niiden puuttuminen kuitenkin useimmiten vaikeuttaa työnantajan mahdollisuutta osoittaa, että muut velvoitteet täytettiin.
Hyvitystä ei makseta myöskään pelkistä työnjohdollisista muutoksista, kuten tehtävien tai työaikajärjestelyjen muuttamisesta, ellei samalla muuteta työsopimuksen olennaista ehtoa. Niissä neuvottelujen laiminlyönnistä voi seurata työnantajalle tai sen edustajalle sakko, mutta kyseessä ei ole työntekijälle maksettava korvaus (yhteistoimintalain 46 §). Vuoropuhelun laiminlyönti ei sekään oikeuta hyvitykseen. Konkurssiin asetetun tai selvitystilaan määrätyn työnantajan ei tarvitse käydä muutosneuvotteluja henkilöstövähennyksistä, joten niissä tilanteissa oikeutta hyvitykseen ei synny (yhteistoimintalain 16 §:n 3 momentti).
Hyvitys ei edellytä taloudellista vahinkoa
Hyvitys korvaa sen, että työntekijä jäi ilman lain takaamaa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskevaan päätökseen. Sinun ei tarvitse näyttää toteen ansionmenetystä. Korkein oikeus on silloista yhteistoimintalakia soveltaessaan todennut, että hyvitys korvaa henkistä loukkausta eikä aineellista vahinkoa (KKO 2021:17, kohta 25).
Hyvitys voi tulla kyseeseen myös siinä tapauksessa, että työsuhde jatkuu. Ratkaisussa KKO 2021:17 työnantaja muutti työaikaan kuuluneen ruokailun palkattomaksi tauoksi neuvoteltuaan asiasta vain kevyemmässä menettelyssä. Korkein oikeus katsoi, että irtisanomisperusteen veroista perustetta vaativa työsopimuksen olennaisen ehdon muutos rinnastui irtisanomiseen, ja tuomitsi työnantajan maksamaan työntekijöille 1 000–2 000 euron hyvitykset. Nykyisessä laissa olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen mainitaan suoraan sekä neuvotteluvelvoitteessa (yhteistoimintalain 16 §) että hyvityssäännöksessä (yhteistoimintalain 44 §).
Hyvityksen suuruus
Laki asettaa vain ylärajan, 40 160 euroa työntekijää kohden. Ylärajaa tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmen vuoden välein valtioneuvoston asetuksella (yhteistoimintalain 45 §). Aiempien yhteistoimintalakien enimmäismäärät olivat erilaiset, joten vanhoja lukuja ei pidä käyttää nykyisissä asioissa.
Tuomioistuin päättää määrästä kokonaisarvion perusteella. Se ottaa huomioon rikkomisen laadun ja laajuuden sekä sen moitittavuuden, työnantajan pyrkimykset korjata menettelynsä, työntekijään kohdistetun toimenpiteen luonteen, työnantajan olot yleensä ja muut näihin rinnastettavat seikat (yhteistoimintalain 44 §:n 2 momentti). Irtisanominen painaa arvioinnissa yleensä enemmän kuin muutaman päivän lomautus.
Konsernissa työnantajana toimiva tytäryhtiö ei saa hyvitystä alennetuksi sillä perusteella, että emoyhtiö ei antanut sille tarvittavia tietoja, kun irtisanottuja on vähintään kymmenen (yhteistoimintalain 44 §:n 4 momentti).
Eri asia on, milloin konsernissa on neuvoteltava. Ratkaisussa KKO 2010:20 ulkomainen emoyhtiö oli tosiasiassa päättänyt suomalaisen tehtaan sulkemisesta ennen kuin tytäryhtiössä aloitettiin neuvottelut. Korkein oikeus katsoi, että tytäryhtiö oli laiminlyönyt neuvotteluvelvoitteensa, ja velvoitti sen maksamaan irtisanotuille hyvitystä. Oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi katsottiin kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä kunkin hyvitykseen oikeutetun työntekijän osalta. Määrää alensi se, että neuvotteluja käytiin laissa edellytetty aika ja niissä käsiteltiin korvaavien työpaikkojen löytämistä, muita vaihtoehtoja ja tukitoimia (kohta 80). Ratkaisu annettiin silloisen yhteistoimintalain (725/1978) aikana, ja se oli äänestysratkaisu. Korkein oikeus tulkitsi silloista lakia EU:n joukkovähentämisdirektiivin valossa niin, että tytäryhtiön olisi pitänyt käydä neuvottelut ennen emoyhtiön ratkaisua (kohta 66). Myös nykyisen lain mukaan neuvottelut on aloitettava jo silloin, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä (yhteistoimintalain 17 §).
Muita aiemman lainsäädännön aikaisia ratkaisuja:
- Kaupunki päätti koko henkilöstön viiden päivän lomautuksesta ennen asianmukaisia neuvotteluja. Kanteen nostaneiden kahdeksan työntekijän hyvitys oli 1 500 euroa kullekin (KKO 2019:66, kunnallinen yhteistoimintalaki).
- Virasto viittasi neuvotteluesityksessä valintaperiaatteina vain säädöksiin. Lähes 30 vuotta palvelleen irtisanotun hyvitys oli 8 500 euroa (KKO 2020:7, valtion yhteistoimintalaki).
- Työnantaja ei neuvotellut irtisanomisen perusteista lainkaan. Hyvitys oli kymmenen kuukauden palkka, noin 34 000 euroa, kun silloinen yläraja oli 20 kuukauden palkka (KKO 2010:8).
Nämä luvut kertovat suuruusluokan, eivät sitä, mitä nimenomaan sinun asiassasi tuomitaan. Nykyinen yläraja on euromääräinen, ja määrä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Ratkaisuista näkyy, mikä voi nostaa määrää ja mikä taas laskea sitä. Hyvityksen määrää nostaa erityisesti se, että asia oli todellisuudessa ratkaistu jo ennen neuvotteluja tai neuvottelut jäivät kokonaan käymättä sekä se, että toimenpide oli nimenomaan irtisanominen eikä vain määräaikainen, lyhyt lomautus. Hyvityksen määrää taas laskee se, että neuvotteluja käytiin kuitenkin vähimmäisaika ja että niissä käsiteltiin vaihtoehtoja ja tukitoimia, sekä työnantajan todelliset yritykset korjata virhe. Työntekijän kannattaa tuoda esiin myös se, miten toimenpide kohteli juuri häntä, esimerkiksi pitkä palvelusaika työpaikassa. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kuinka suurta hyvitystä voit vaatia.
Milloin laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä
Hyvitys voidaan jättää tuomitsematta, jos laiminlyöntiä voidaan kaikki seikat huomioon ottaen pitää vähäisenä (yhteistoimintalain 44 §:n 3 momentti). Kyse on poikkeuksesta. Vähäiseksi voi tulla arvioiduksi esimerkiksi yksittäinen muotovirhe, joka ei vaikuttanut henkilöstön mahdollisuuteen valmistautua ja vaikuttaa. Kun neuvottelut jäivät kokonaan käymättä tai päätös oli tehty etukäteen, vähäisyyteen on vaikea vedota. Ratkaisussa KKO 2020:7 edes pelkkää valintaperiaatteiden puutteellista kuvaamista ei voitu pitää vähäisenä laiminlyöntinä (kohta 28).
Muutosneuvottelumenettelyn ja irtisanomisen erillisyys
Hyvitys on seuraamus menettelyvirheestä. Se ei tee irtisanomisesta pätemätöntä, eikä asianmukaisesti käyty neuvottelu tee irtisanomisesta laillista. Irtisanomisperusteen hyväksyttävyys arvioidaan erikseen työsopimuslain mukaan: onko työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja onko sinulle tarjottu muuta työtä tai koulutusta (työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §).
Jos perustetta ei ollut, voit vaatia lisäksi korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, joka voi määrältään vastata enintään 24 kuukauden palkkaa. Tuotannollisessa ja taloudellisessa irtisanomisessa korvauksella ei ole vähimmäismäärää (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Hyvitys ja korvaus perustuvat eri lakeihin, ja niitä voidaan vaatia samassa kanteessa. Yhteistoimintalain esitöissä on todettu, ettei hyvityksen tuomitseminen estä tuomitsemasta työnantajan maksettavaksi muita korvauksia, esimerkiksi juuri työsopimuslain mukaista korvausta perusteettomasta irtisanomisesta (HE 159/2021 vp).
Kanneaika
Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta ajoissa (yhteistoimintalain 44 §:n 5 momentti):
- Jos työsuhde on päättynyt, kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
- Jos työsuhde jatkuu, kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen syntyi.
Esimerkki: Sinut lomautettiin ilman asianmukaisia neuvotteluja maaliskuussa 2026 ja työsuhde jatkuu. Sinun on nostettava kanne viimeistään 31.12.2028. Jos taas työsuhde päättyi ja irtisanomisaikasi päättyi 15.1.2026, kanne on nostettava viimeistään 15.1.2028. Neuvottelut työnantajan kanssa tai yhteydenotto viranomaiseen eivät pysäytä kanneaikaa. Korvauskanteen määräaika perusteettomasti irtisanotun työsuhteen päätyttyä on sama kaksi vuotta (työsopimuslain 13 luvun 9 §).
Neuvottelujen ollessa vielä kesken
Hyvitystä vaaditaan vasta toimenpiteen jälkeen, mutta näyttö syntyy neuvottelujen aikana. Jos esityksestä puuttuu tietoja, pyydä ne kirjallisesti ja vaadi tarvittaessa asian käsittelyn siirtämistä (yhteistoimintalain 19 §:n 3 momentti). Tee omat ehdotuksesi kirjallisesti, jolloin työnantajan on vastattava niihin kirjallisesti tarpeellisessa laajuudessa, mikäli se ei pidä niitä tarkoituksenmukaisina tai toteuttamiskelpoisina (yhteistoimintalain 22 §). Pyydä pöytäkirja ja lisää siihen eriävä mielipiteesi (yhteistoimintalain 24 §). Näin on mahdollista myöhemmin osoittaa, käsiteltiinkö vaihtoehdot aidosti vai oliko ratkaisu jo valmis.
Näin vaadit hyvitystä
- Kokoa asiakirjat: neuvotteluesitys, kokouskutsut, pöytäkirjat, työnantajan kirjalliset vastaukset ehdotuksiin, toimintasuunnitelma, työnantajan selvitys sekä irtisanomis- tai lomautusilmoitus.
- Laadi aikajana. Merkitse, milloin esitys annettiin, milloin neuvottelut alkoivat ja päättyivät ja milloin päätös tehtiin tai siitä tiedotettiin. Tiedotteet, sisäiset sähköpostit ja hallituksen päätökset voivat paljastaa, tehtiinkö päätös tosiasiassa jo ennen neuvotteluja.
- Yksilöi, mitä yhteistoimintalain 17–23 tai 25 a §:n velvoitetta rikottiin ja miten. Pelkkä yleinen tyytymättömyys neuvotteluihin ei riitä.
- Lähetä työnantajalle kirjallinen vaatimus. Kerro siinä, mikä toimenpide sinuun kohdistui ja milloin, mitä yhteistoimintalain säännöstä työnantaja menettelyllään rikkoi, mihin asiakirjoihin vaatimus perustuu, paljonko vaadit ja mihin mennessä odotat vastausta. Moni asia ratkeaa tässä vaiheessa osapuolten sovinnolla.
- Jos sovintoa ei synny, nosta kanne käräjäoikeudessa ennen kanneajan päättymistä.
Korkein oikeus on katsonut aiemman lainsäädännön aikana, että työnantajalla on lähtökohtaisesti näyttötaakka siitä, että neuvottelut käytiin säädetyllä tavalla (KKO 2019:66, kohta 32 ja KKO 2020:7, kohta 18). Sinun on silti pystyttävä osoittamaan, missä virhe oli. Jos haluat juristin laativan hyvitysvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Hyvityksestä päättää tuomioistuin. Yhteistoiminta-asiamies valvoo lain noudattamista (yhteistoimintalain 43 §), mutta hyvitystä vaaditaan kanteella käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynnissä hävinnyt osapuoli joutuu yleensä korvaamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §), joten kannattaa tarkistaa ammattiliiton tarjoama oikeusapu ja oikeusturvavakuutuksesi ennen kanteen nostamista. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, korvaako oikeusturvavakuutuksesi oikeudenkäynnin kulut.
Työnantajan väitteisiin vastataan näytöllä
Työnantaja voi väittää, että päätös tehtiin vasta neuvottelujen jälkeen ja aiemmat suunnitelmat olivat vain luonnoksia. Se voi myös vedota siihen, että virhe oli vähäinen, ettei laki koskenut yritystä henkilöstömäärän vuoksi tai että kanne on nostettu myöhässä. Joskus työnantaja vetoaa siihen, että ennalta arvaamattomat erityisen painavat syyt estivät neuvottelut (yhteistoimintalain 17 §:n 3 momentti). Silloinkin neuvottelut on käynnistettävä heti, kun este poistuu. Väitteisiin vastataan asiakirjoilla ja päivämäärillä.
Neljä esimerkkiä
Esimerkki 1: 80 hengen yritys antaa neuvotteluesityksen 12 työntekijän irtisanomisesta. Jo ensimmäisessä kokouksessa kerrotaan, ketkä irtisanotaan, ja irtisanomisilmoitukset annetaan viikon päästä. Vähimmäisaika olisi ollut kolme viikkoa, ja päätös näyttää tehdyn etukäteen, joten jokaisella irtisanotulla on vahva peruste vaatia hyvitystä.
Esimerkki 2: 60 hengen yritys poistaa viideltä työntekijältä sopimukseen kirjatun lisän ilman muutosneuvotteluja, ja työsuhteet jatkuvat. Jos lisää on pidettävä olennaisena työehtona ja sen poistaminen vaatii irtisanomisperusteen veroisen perusteen, hyvitys voi tulla kyseeseen, vaikka kukaan ei menettänyt työtään. Kanneaika lasketaan kalenterivuoden lopusta.
Esimerkki 3: Neuvottelut käydään oikein ja ajallaan, mutta työnantaja ei laadi pöytäkirjaa, vaikka luottamusmies pyysi sitä. Pöytäkirjan puuttuminen ei yksin oikeuta hyvitykseen. Se kuitenkin vaikeuttaa työnantajan näyttöä, jos myöhemmin riidellään siitä, käsiteltiinkö vaihtoehdot.
Esimerkki 4: 35 hengen yritys irtisanoo kahden kuukauden aikana 22 työntekijää käymättä muutosneuvotteluja. Koska kynnys 20 työntekijään 90 päivän aikana kohdistuneista toimenpiteistä ylittyi, neuvottelut olisi pitänyt käydä, ja irtisanotut voivat vaatia hyvitystä. Jos irtisanottuja olisi ollut kahdeksan eikä muita toimenpiteitä olisi harkittu, muutosneuvotteluvelvoitetta ei olisi syntynyt, eikä siten myöskään oikeutta hyvitykseen olisi syntynyt.
Milloin juristista on hyötyä
Juristi käy asiakirjat ja aikajanan läpi ja arvioi, mitä yhteistoimintalain 17–23 tai 25 a §:n velvoitteita rikottiin ja kuinka moitittavasti. Juristi laskee kanneajan sekä arvioi samalla irtisanomisperusteen ja sen, kannattaako hyvityksen rinnalla vaatia korvausta perusteettomasta irtisanomisesta. Juristi myös laatii vaatimuskirjeen, neuvottelee sovinnosta ja tarvittaessa nostaa kanteen. Usean työntekijän asiassa vaatimukset kannattaa usein ajaa yhdessä. Työnantajalle juristi arvioi riskin: kymmenen irtisanotun asiassa enimmäisvastuu voi olla yli 400 000 euroa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Hyväksyin YT-neuvotteluissa erosopimuksen. Voinko silti saada hyvitystä?
Hyvitys maksetaan lain mukaan irtisanotulle, lomautetulle, osa-aikaistetulle tai työehtomuutoksen kohteena olleelle työntekijälle (yhteistoimintalain 44 §:n 1 momentti). Vanhan lain aikaisessa ratkaisussa KKO 2010:20 hyvitykseen ei ollut oikeutta työntekijöillä, jotka olivat itse irtisanoutuneet, eikä työntekijöillä, jotka olivat tehneet päättämissopimuksen ja siinä luopuneet vaatimuksistaan. Sen sijaan ensin irtisanottu ja vasta sen jälkeen irtisanomisajan lyhentämisestä sopinut sai hyvityksen (kohdat 73–75). Muista siksi tarkistaa ennen allekirjoittamista, mitä sopimus sanoo luopumisesta.
Voiko työnantaja korjata virheen jälkikäteen?
Jälkikäteinen korjaus ei yleensä poista vastuuta. Ratkaisussa KKO 2019:66 jälkikäteen käydyt neuvottelut eivät korjanneet sitä, että lomautuksesta oli jo päätetty. Työnantajan korjausyritys voi kuitenkin pienentää hyvitystä (yhteistoimintalain 44 §:n 2 momentti).
Saako jokainen irtisanottu oman hyvityksen?
Saa, jos edellytykset täyttyvät hänen kohdallaan. Hyvitys on työntekijäkohtainen, ja määrä voi vaihdella esimerkiksi sen mukaan, irtisanottiinko vai lomautettiinko työntekijä. Jokaisen on huolehdittava omasta kanneajastaan, vaikka asiaa ajettaisiin yhdessä.
Voinko vaatia hyvitystä, jos olen määräaikaisessa työsuhteessa?
Voit, jos työnantaja irtisanoo, lomauttaa tai osa-aikaistaa sinut kesken määräajan ja menettelyllään rikkoo neuvotteluvelvoitetta. Jos työsuhde vain päättyy sovitun määräajan lopussa, kyse ei ole irtisanomisesta, eikä hyvitystä makseta. Myös ratkaisussa KKO 2010:20 määräaikaiset työntekijät jäivät ilman hyvitystä, koska heidän työsopimustaan ei ollut irtisanottu (kohdat 76–77).
Saako hyvitykselle korkoa?
Hyvitykselle voi vaatia viivästyskorkoa. Ratkaisussa KKO 2010:20 tuomituille hyvityksille määrättiin maksettavaksi korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa haasteen tiedoksiantopäivästä alkaen. Siksi euromääräinen vaatimus kannattaa esittää selkeästi ja ajoissa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
