» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työsopimuksen purkaminen ei itsessään aiheuta karenssia. Ratkaisevaa on, kuka purki ja miksi. Jos työntekijä purkaa sopimuksen työnantajan vakavan rikkomuksen vuoksi, hänellä on pätevä syy erota, eikä karenssia tule (työttömyysturvalain 2 a luvun 2 §).
Jos työnantaja purkaa sopimuksen työntekijän moitittavan menettelyn vuoksi, seurauksena voi olla 45 päivän korvaukseton määräaika. Työntekijä voi kuitenkin saada suojaa tältä seuraamukselta työsopimusriidan ajaksi riitauttamalla purun todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, ellei riitautusta pidetä ilmeisen aiheettomana.
Työsopimuksen purkaminen edellyttää erittäin painavaa perustetta. Työsuhteen alussa voidaan sopia molempia osapuolia sitovasta koeajasta, jonka aikana työsopimus voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa.
Työttömyysturvalaki sääntelee tilanteita, joiden perusteella työtön työnhakija on oikeutettu työttömyysturvaan. Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuksiin 45 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työntekijä on itse eronnut työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen itse moitittavalla menettelyllään. Tätä kutsutaan myös karenssiksi. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, korvaukseton määräaika on kuitenkin 30 päivää työsuhteen päättymisestä.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) voi pyytää työntekijältä lisäselvityksiä työsuhteen päättymisen syistä. KEHA-keskus arvioi työvoimapoliittisessa lausunnossaan, täyttyvätkö korvauksettoman määräajan työvoimapoliittiset edellytykset. Varsinaisen työttömyysetuutta koskevan päätöksen tekee Kela tai työttömyyskassa.
Karenssi voi siten seurata tilanteesta, jossa työntekijä on itse aiheuttanut työttömyytensä. Työsuhteen purkamisen tilanteissa karenssia ei synny, jos työsuhteen päättämiselle on ollut hyväksyttävä syy. KEHA-keskus arvioi työvoimapoliittisessa lausunnossaan, onko työntekijällä ollut työttömyysturvalaissa tarkoitettu pätevä syy työsuhteen päättämiseen. Hyväksyttävänä syynä voidaan esimerkiksi pitää sitä, ettei työ sovi työntekijälle hänen työkykynsä vuoksi.
Jos työntekijä aiheuttaa työsuhteensa päättymisen moitittavalla menettelyllään, seurauksena voi olla 45 päivän korvaukseton määräaika. Työntekijän kannattaa ilmoittautua työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä riippumatta siitä, kumpi osapuoli on purkanut työsopimuksen.
Kuka karenssista päättää ja miten siitä valitetaan?
Karenssi on työttömyysturvan seuraamus. Se on eri asia kuin työsuhderiita työnantajan kanssa: lausunnon antaja ei ratkaise, oliko purku työsopimuslain mukaan laillinen, vaan sen, aiheuttiko työnhakija työttömyytensä itse.
KEHA-keskuksen työvoimapoliittinen lausunto sitoo Kelaa ja työttömyyskassaa (työttömyysturvalain 1 luvun 4 § ja 11 luvun 4 a §). Lausunnosta ei voi valittaa erikseen, vaan muutosta haetaan Kelan tai työttömyyskassan etuuspäätökseen. Valitus on toimitettava päätöksen antaneelle Kelalle tai työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (työttömyysturvalain 12 luvun 1 § ja yleistukilain 35–36 §).
Valituksen käsittelee sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, jonka päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Muutoksenhaussa on noudatettava päätöksen valitusosoitusta. Työstä eroamista ja työsuhteen päättymisen aiheuttamista koskevan työvoimapoliittisen lausunnon antaa KEHA-keskus.
Selvityspyyntöön kannattaa vastata lyhyesti ja asiallisesti. Liitä mukaan asiakirjat, jotka tukevat omaa näkemystäsi.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Kun työntekijä purkaa sopimuksen
Työntekijä saa purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo olennaisia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työn jatkamista edes irtisanomisajan verran voida kohtuudella edellyttää (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentti). Purkamiseen oikeuttava peruste voi olla esimerkiksi vakava palkanmaksuvelvollisuuden tai työturvallisuusvelvoitteiden laiminlyönti. Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä on pätevä syy erota työstä juuri näissä tilanteissa.
On mahdollista, että lausunnon antaja katsoo työnantajan rikkomuksen olleen liian vähäinen. Silloin purku rinnastetaan eroamiseen ilman pätevää syytä, ja seurauksena voi olla 45 päivän karenssi. Lisäksi työntekijä voi joutua maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen (työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 2 momentti). Siksi rikkomus, maksuvaatimus ja työnantajan kuuleminen kannattaa dokumentoida huolellisesti.
Kun työnantaja purkaa: todisteellinen riitautus
Karenssi ei tule automaattisesti, kun työnantaja purkaa sopimuksen. Ratkaisevaa on, oliko työntekijän oma menettely moitittavaa.
Jos työnantaja on purkanut työsopimuksen erittäin painavan syyn perusteella (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentti) tai irtisanonut sen henkilöperusteella (7 luvun 2 §), työntekijä voi riitauttaa päättämisen todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tällöin työntekijän ei voida ennen työsopimusasiassa tehtyä lopullista ratkaisua katsoa itse aiheuttaneen työsuhteen päättymistä, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 3 momentti).
Työsopimusasian lopullisen ratkaisun jälkeen korvauksettoman määräajan edellytyksiä voidaan arvioida uudelleen. Jos työsuhteen päättymisen katsotaan johtuneen työntekijän moitittavasta menettelystä, seurauksena voi olla korvaukseton määräaika. Jo annetun etuuspäätöksen muuttaminen edellyttää kuitenkin siihen soveltuvien menettelysäännösten noudattamista.
Todisteellinen riitautus tarkoittaa, että työntekijä pystyy tarvittaessa osoittamaan riitauttaneensa työsopimuksen päättämisen määräajassa. Riitautus kannattaa tehdä kirjallisesti esimerkiksi kirjatulla kirjeellä, työnantajan vastaanottokuittaamalla sähköpostilla tai haastemiehen välityksellä. Kerro riitautuksessa lyhyesti, miksi purku on mielestäsi perusteeton, ja toimita kopio Kelalle tai työttömyyskassalle.
Esimerkki: Työsuhde päättyy purkuun 10.3. Riitautuksen on oltava työnantajalla todistettavasti viimeistään 10.6.
Riitautussuoja ei koske koeaikapurkua eikä poissaoloon perustuvaa purkautuneena pitämistä (työsopimuslain 1 luvun 4 § ja 8 luvun 3 §), koska niitä ei mainita säännöksessä. Niissä karenssi arvioidaan tavalliseen tapaan sen mukaan, oliko työnhakijan menettely moitittavaa. Työnantajan koeaikapurku ei yleensä johda karenssiin, jos työntekijä ei ole toiminut moitittavasti.
Purkautuneena pitäminen ja karenssi
Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 2026:8, ettei työnantaja voinut pitää sopimusta purkautuneena, kun se tiesi viranomaisilta, että työntekijä oli tutkintavankeudessa. Säännös on tarkoitettu erityisesti tilanteisiin, joissa työntekijä on tavoittamattomissa eikä työnantaja ole saanut tietoa poissaolon syystä. Jos työnantaja on tiennyt poissaolon syyn, työntekijän kannattaa säilyttää tätä osoittavat viestit ja muut todisteet sekä esittää ne työvoimapoliittista selvitystä annettaessa.
Kolme erilaista tilannetta
Esimerkki 1: Työnantaja ei maksa kahden kuukauden palkkaa. Työntekijä vaatii maksua kirjallisesti, kuulee työnantajaa ja purkaa sopimuksen. Hänellä on pätevä syy erota, eikä karenssia pitäisi tulla, kun hän pystyy näyttämään palkkojen laiminlyönnin.
Esimerkki 2: Työnantaja purkaa sopimuksen, koska väittää työntekijän ottaneen kassasta rahaa. Työntekijä kiistää teon ja riitauttaa purun todisteellisesti kuukauden kuluttua. Häntä ei voida ennen työsopimusasian lopullista ratkaisua katsoa itse aiheuttaneen työsuhteen päättymistä, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton. Työttömyysetuuden maksaminen edellyttää kuitenkin myös muiden etuuden saamisen edellytysten täyttymistä.
Esimerkki 3: Työntekijä lähtee kesken vuoron riideltyään esihenkilön kanssa eikä palaa työpaikalle tai ilmoita pätevää syytä poissaololleen. Työnantaja pitää työsopimusta purkautuneena vähintään seitsemän päivän poissaolon jälkeen. Työntekijän menettely voi johtaa karenssiin, eikä riitautussuoja koske tällaista purkautuneena pitämistä.
Toimintajärjestys
- Ilmoittaudu työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä.
- Kerro selvityksessä, miksi työsuhde päättyi, ja liitä asiakirjat.
- Jos purit itse, liitä näyttö työnantajan rikkomuksesta: palkkalaskelmat, tiliotteet, maksuvaatimus, kuulemisviesti ja purkuilmoitus.
- Jos työnantaja purki ja kiistät perusteen, riitauta purku todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
- Jos saat karenssipäätöksen, valita 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.
- Muista työsopimusriidan määräaika: korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §).
Milloin juristin apu kannattaa?
Karenssi voi kestää 30 tai 45 päivää. Samassa työsopimusriidassa voi olla kyse myös usean kuukauden palkkaa vastaavasta korvauksesta. Juristi arvioi purun perusteen, laatii riitautuksen niin, että se on perusteltu ja todisteellinen, auttaa selvityksessä ja valituksessa sekä ajaa korvausvaatimusta työnantajaa kohtaan.
Usein kysyttyä
Tuleeko karenssi aina, kun työnantaja purkaa sopimuksen?
Ei. Karenssi edellyttää, että työntekijä on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen moitittavalla menettelyllä. Työsuhteen päättymisen todisteellinen riitauttaminen kolmen kuukauden kuluessa suojaa työntekijää tähän päättämiseen perustuvalta karenssilta ennen työsopimusasian lopullista ratkaisua, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton.
Riittääkö suullinen riitautus?
Laki vaatii, että riitautus on todisteellinen. Suullista riitautusta on vaikea näyttää jälkikäteen, joten tee se kirjallisesti niin, että perillemeno voidaan osoittaa.
Mitä jos purin sopimuksen ja lausunnossa katsotaan, ettei peruste riittänyt?
Silloin voi tulla 45 päivän karenssi. Voit valittaa Kelan tai kassan päätöksestä 30 päivän kuluessa ja esittää lisää näyttöä työnantajan rikkomuksesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa