» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos muutosneuvotteluista riidellään myöhemmin, ratkaisee usein se, mitä on kirjoitettu ylös. Työnantajalla on lähtökohtaisesti näyttötaakka siitä, että neuvottelut käytiin lain mukaan, joten huolellinen kirjaaminen on sen kannalta omaa riskienhallintaa. Työntekijälle ja henkilöstön edustajalle paras näyttö ovat kirjalliset ehdotukset, pöytäkirjaan kirjattu eriävä mielipide sekä tallessa olevat päivämäärät. Pöytäkirja laaditaan pyynnöstä, joten sitä kannattaa aina pyytää.
Näyttötaakka kuuluu työnantajalle
Korkein oikeus on katsonut, että työnantajalla on lähtökohtaisesti näyttötaakka siitä, että muutosneuvottelut on käyty laissa säädetyllä tavalla (KKO 2019:66, kohta 32, ja KKO 2020:7, kohta 18). Arvioinnissa otetaan kuitenkin huomioon, kummalla osapuolella on mahdollisuus esittää näyttöä. Ratkaisut koskivat kunnallista ja valtion yhteistoimintalakia, mutta periaate on käyttökelpoinen myös yritysten yhteistoimintalakia sovellettavissa tilanteissa.
Ratkaisussa KKO 2019:66 kaupunki vetosi näyttönä sähköpostiin, jolla se oli kutsunut työntekijät neuvotteluun "säästötoimenpiteistä". Viestissä ei ollut lainkaan mainintaa toimenpiteinä suoritettavista lomautuksista. Korkein oikeus katsoi, ettei viesti täyttänyt neuvotteluesityksen vähimmäisvaatimuksia, ja kanteen nostaneille kahdeksalle työntekijälle tuomittiin kullekin 1 500 euron hyvitys. Epämääräisistä asiakirjoista ei siis ole apua työnantajalle, vaikka neuvottelut olisikin pidetty.
Muutosneuvottelujen dokumentointivelvollisuus
Muutosneuvotteluista syntyy tyypillisesti seuraavat asiakirjat:
- neuvotteluesitys sekä tieto siitä, milloin se annettiin henkilöstölle ja toimitettiin työvoimaviranomaiselle (yhteistoimintalain 19 §)
- toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet (yhteistoimintalain 21 §)
- myöhemmin annetut lisätiedot
- henkilöstön kirjalliset ehdotukset ja työnantajan kirjalliset vastaukset niihin (yhteistoimintalain 22 §)
- pöytäkirjat (yhteistoimintalain 24 §)
- työnantajan selvitys neuvottelujen jälkeen (yhteistoimintalain 25 §)
- henkilökohtaiset irtisanomis-, lomautus- tai muutosilmoitukset.
Neuvotteluesitys on annettava irtisanomisia, lomautuksia, osa-aikaistamisia ja olennaisten ehtojen muutoksia koskevissa asioissa viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluja. Siinä on kerrottava suunnitellut toimet perusteineen, arvio toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden määristä, valintaperiaatteet sekä toimeenpanoaika (yhteistoimintalain 19 §:n 2 momentti). Esityksen avulla arvioidaan myöhemmin, oliko päätös tehty tosiasiassa jo ennen neuvotteluja ja oliko henkilöstölle tarjottu riittävät tiedot.
Henkilöstön edustajalla tai työntekijällä on oikeus esittää kirjallisesti ehdotuksia hyvissä ajoin ennen neuvotteluja. Jos työnantaja ei pidä ehdotusta toteuttamiskelpoisena, sen on kerrottava syyt kirjallisesti neuvottelujen kuluessa (yhteistoimintalain 22 §). Nämä kirjeet ja sähköpostit ovat usein vahvinta näyttöä siitä, käsiteltiinkö vaihtoehtoja aidosti.
Muutosneuvottelujen pöytäkirja
Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava, että muutosneuvotteluissa käsitellyistä asioista laaditaan pöytäkirja. Siitä on käytävä ilmi ainakin neuvottelujen ajankohta, osallistujat, neuvottelujen tulokset ja mahdolliset eriävät mielipiteet. Osapuolten on tarkastettava ja allekirjoitettava pöytäkirja, jollei toisin sovita (yhteistoimintalain 24 §).
Laki ei edellytä pöytäkirjaa, jos kukaan ei sitä pyydä. Pyydä sen laatimista siis heti ensimmäisessä kokouksessa ja mieluiten kirjallisesti. Vähimmäistietojen lisäksi pöytäkirjaan kannattaa kirjata:
- mitä tietoja työnantaja antoi ja mitä se lupasi toimittaa myöhemmin
- mitä vaihtoehtoja käsiteltiin ja miten työnantaja perusteli kantansa
- mitä henkilöstö esitti ja miten siihen vastattiin
- jäikö asia kesken puuttuvien tietojen vuoksi
- mitä seuraavaksi tehdään ja milloin.
Tarkista pöytäkirja ennen kuin allekirjoitat sen. Jos siitä puuttuu jotain olennaista tai siinä on virhe, pyydä korjausta tai kirjaa oma kantasi. Jos et ole varma, kannattaako pöytäkirja allekirjoittaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Eriävä mielipide kannattaa kirjata täsmällisesti, esimerkiksi "henkilöstön edustajan mukaan vähennyksistä on päätetty ennen neuvotteluja" tai "valintaperiaatteita ei ole yksilöity". Näin voit myöhemmin osoittaa, että puute oli olemassa ja siihen vedottiin jo neuvotteluissa eikä vasta riidan alettua.
Henkilöstön edustaja saa kertoa neuvotteluista edustamilleen työntekijöille siinä laajuudessa kuin on tarpeen heidän asemansa kannalta, kunhan hän samalla ilmoittaa, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä (yhteistoimintalain 40 §:n 2 momentti).
Työnantajan selvitys ja henkilökohtaiset irtisanomisilmoitukset
Irtisanomisia, lomautuksia, osa-aikaistamisia tai olennaisten ehtojen muutoksia koskevien neuvottelujen jälkeen työnantajan on kohtuullisessa ajassa esitettävä neuvottelujen osapuolille arvio seuraavista asioista (yhteistoimintalain 25 §):
- päätöksen sisällöstä
- kohteena olevien työntekijöiden määristä henkilöstöryhmittäin tai toiminnoittain
- mahdollisten lomautusten kestosta
- ajasta, jonka kuluessa päätös pannaan täytäntöön.
Henkilöstön edustajan pyynnöstä tiedot on esitettävä yhteisesti kaikille henkilöstöryhmään kuuluville heitä koskevilta osin. Selvitys näyttää, mihin neuvottelut johtivat ja milloin päätös syntyi.
Selvitys ei ole henkilökohtainen irtisanomisilmoitus. Irtisanominen toimitetaan työntekijälle henkilökohtaisesti tai, jos se ei ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti. Pyynnöstäsi työnantajan on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti myös työsuhteen päättymispäivä ja irtisanomisen syyt (työsopimuslain 9 luvun 4 ja 5 §). Jos henkilökohtaiset ilmoitukset annetaan ennen kuin neuvottelut on käyty loppuun, se voi olla vahva osoitus siitä, että päätös oli tehty jo etukäteen.
Muutosneuvottelujen dokumentointi ja hyvitys
Pöytäkirja ja työnantajan selvitys eivät itsessään kuulu hyvityksen perusteisiin. Hyvitys määrätään, jos työnantaja on irtisanonut, lomauttanut, osa-aikaistanut tai muuttanut yksipuolisesti työsopimuksen olennaista ehtoa ja jättänyt tahallaan tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain 17–23 tai 25 a §:n velvoitteita. Hyvitys on lain mukaan enintään 40 160 euroa työntekijää kohden, ja se voidaan jättää tuomitsematta, jos laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä (yhteistoimintalain 44 §).
Puuttuvat asiakirjat vaikuttavat silti lopputulokseen. Ilman niitä työnantajan voi olla vaikea osoittaa, että esitys annettiin ajoissa, neuvotteluaika kului, lain vaatimat asiat käsiteltiin ja henkilöstö sai esittää vaihtoehtonsa.
Hyvä dokumentointi ei kuitenkaan korvaa irtisanomisperustetta. Riidassa arvioidaan usein samaan aikaan sekä menettelyä että sitä, oliko irtisanomiselle laillinen peruste työn olennaisen ja pysyvän vähentymisen vuoksi. Juristi voi avustaa sinua muutosneuvotteluihin liittyvässä riidassa.
Kaksi esimerkkiä
Esimerkki 1: Luottamusmies kirjaa ensimmäisen kokouksen pöytäkirjaan, että työnantajan diaesityksessä uusi organisaatio oli jo valmiina nimineen. Myöhemmin riidassa tämä merkintä ja diaesitys tukevat väitettä, että päätös oli tehty ennen neuvotteluja. Ilman merkintää asia jäisi osapuolten muistikuvien varaan.
Esimerkki 2: Työnantaja piti kolme neuvottelukokousta, mutta pöytäkirjoja ei pyydetty eikä laadittu. Henkilöstö väittää, ettei vaihtoehtoja käsitelty lainkaan. Työnantajalla on näyttönä vain kalenterikutsut, joten sen voi olla vaikea osoittaa, mitä kokouksissa todella käsiteltiin.
Muistilistat työnantajalle ja työntekijälle
Työnantajalle:
- Anna neuvotteluesitys kirjallisena ja säilytä tieto toimituspäivistä
- Kirjaa, mitä lisätietoja annettiin ja milloin
- Vastaa henkilöstön ehdotuksiin kirjallisesti ja perustellen
- Laadi pöytäkirja, kun sitä pyydetään, ja huolehdi sen tarkastuksesta ja allekirjoituksista
- Säilytä talousluvut, organisaatiokaaviot ja selvitys vaihtoehdoista
- Anna yhteistoimintalain 25 §:n mukainen selvitys ennen henkilökohtaisia irtisanomisilmoituksia
Työntekijälle ja henkilöstön edustajalle:
- Pyydä puuttuvat tiedot kirjallisesti
- Tee ehdotukset kirjallisesti ja pyydä vastaus myös kirjallisena
- Pyydä pöytäkirja, tarkista se ja kirjaa eriävät mielipiteet
- Säilytä omat muistiinpanosi, sähköpostisi ja päivämäärät
- Pyydä irtisanomisen syyt kirjallisesti
Asiakirjat kannattaa säilyttää ainakin niin kauan kuin hyvitystä voi vaatia. Työsuhteen päättyessä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (yhteistoimintalain 44 §:n 5 momentti). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kannattaako hyvitystä vaatia.
Milloin juristista on hyötyä
Juristi käy aineiston läpi aikajärjestyksessä ja etsii kohdat, jotka näyttävät osoittavan päätöksen syntyneen jo ennen neuvotteluja tai tietojen jääneen puutteellisiksi. Hän arvioi, riittääkö näyttö hyvitysvaatimukseen, ja laatii tarvittaessa vaatimuksen. Työnantajan puolella juristi tarkistaa ennen neuvotteluja esityksen sekä pöytäkirjapohjan, jotta oikeanlainen näyttö syntyy jo menettelyn aikana. Jos haluat juristin laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Kysymyksiä ja vastauksia
Mitä teen, jos työnantaja ei laadi pöytäkirjaa, vaikka pyysin?
Toista pyyntö kirjallisesti. Kirjoita sen jälkeen jokaisesta kokouksesta omat muistiinpanot ja lähetä ne työnantajalle sähköpostilla, esimerkiksi otsikolla "yhteenveto kokouksesta, korjaathan, jos jokin on väärin". Pöytäkirjan laatimisesta kieltäytyminen ei itsessään oikeuta hyvitykseen, mutta se heikentää työnantajan mahdollisuuksia myöhemmin osoittaa, että neuvottelut käytiin oikein.
Voiko työntekijä vaatia, että hänen asiastaan neuvotellaan luottamusmiehen läsnä ollessa?
Voi. Jos toimenpide koskee yksittäistä työntekijää, neuvottelut voidaan käydä työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia, että asiasta neuvotellaan henkilöstön edustajan läsnä ollessa tai työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken (yhteistoimintalain 18 §:n 2 momentti).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
