Minilex - Lakipuhelin

Perusteeton varoitus: miten sen voi kiistää?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Perusteettoman varoituksen voi kiistää, mutta työsuhteessa varoitukseen ei voi hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen tai viranomaiselle. Kiistäminen tehdään kirjallisella vastineella, ja apuna voi käyttää luottamusmiestä ja työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä. Kiistäminen kannattaa, koska varoituksen aiheellisuus arvioidaan viimeistään silloin, jos työnantaja myöhemmin irtisanoo ja vetoaa varoitukseen. Valtion virkamies voi sen sijaan valittaa varoituksesta hallinto-oikeuteen.
 

Mitä kiistäminen saa aikaan?

Kiistäminen ei mitätöi varoitusta, eikä työnantajan ole pakko perua sitä. Kiistämisen arvo näkyy myöhemmin. Lain mukaan varoituksella annetaan työntekijälle mahdollisuus korjata moitittava menettelynsä ennen kuin hänet voidaan irtisanoa (työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 4 momentti). Jos varoitukselle ei ollut perustetta, se ei voi tukea myöhempää irtisanomista.

Työsopimuslaissa ei ole erillistä menettelyä, jolla varoituksen voisi viedä tuomioistuimen tai viranomaisen arvioitavaksi. Riita varoituksen aiheellisuudesta ratkeaa käytännössä vasta, jos työsuhde päätetään ja päättämisen perusteesta riidellään. Silloin aikanaan kirjoitettu vastine on tärkeä näyttö siitä, että kiistit varoituksen heti ja perustellusti.
 

Milloin varoitus on perusteeton?

Varoitus voi olla perusteeton esimerkiksi, jos:

  • väitettyä tekoa ei tapahtunut tai se tapahtui toisin kuin varoituksessa kerrotaan
  • teko ei rikkonut mitään velvoitetta, esimerkiksi ohjetta ei ollut annettu tai se oli työnjohto-oikeuden ulkopuolella
  • sinulla oli oikeus toimia niin, esimerkiksi pidättäytyä vakavaa vaaraa aiheuttavasta työstä tai olla poissa laillisen poissaolo-oikeuden perusteella
  • varoituksen todellinen syy on kielletty, kuten sairaus, lakko, mielipide, luottamustehtävä tai se, että vaadit oikeuksiasi (työsopimuslain 7 luvun 2 a §)
  • muita on samasta menettelystä kohdeltu selvästi lievemmin ilman perusteltua syytä.

Varoitus ei myöskään ole oikea keino, jos ongelma ei ole moitittava menettely vaan työntekoedellytysten muutos, esimerkiksi sairauden heikentämä työkyky. Silloin työnantajan on kuultava työntekijää ja selvitettävä, voisiko hänet sijoittaa muuhun työhön (työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti). Voit pyytää juristilta maksuttoman selvityksen siitä, onko saamallesi varoitukselle perustetta.
 

Kiistä varoitus näin

  1. Lue varoitus tarkasti. Selvitä, mihin tekoon ja ajankohtaan se perustuu. Jos varoitus on epämääräinen, pyydä kirjallisesti tarkennusta.
  2. Kuittaa varoitus vastaanotetuksi, jos työnantaja sitä pyytää. Voit kirjoittaa kuittauksen yhteyteen "vastaanotettu, kiistän varoituksen perusteen". Kuittaus ei tarkoita, että hyväksyt varoituksen sisällön.
  3. Kerää näyttö: sähköpostit, viestit, työvuorolistat, tuntikirjaukset, kulunvalvontatiedot, ohjeet ja todistajien nimet.
  4. Laadi kirjallinen vastine ja toimita se työnantajalle niin, että lähettäminen jää näkyviin, esimerkiksi sähköpostilla.
  5. Ota yhteys luottamusmieheen. Työehtosopimuksessa voi olla neuvottelujärjestys erimielisyyksien käsittelyyn.
  6. Säilytä kopiot varoituksesta, vastineesta ja kaikesta, mitä asiasta myöhemmin sovitaan tai kirjoitetaan.

Vastineelle ei ole lakisääteistä määräaikaa, mutta se kannattaa tehdä muutaman päivän sisällä, kun tapahtumat ovat tuoreessa muistissa. Myöhään tehty kiistäminen voi heikentää uskottavuutta. Jos haluat juristin laativan vastineen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Mitä vastineeseen kirjoitetaan?

Hyvä vastine on lyhyt ja asiallinen. Siinä kannattaa:

  • yksilöidä varoitus päivämäärineen
  • kertoa tapahtumat omasta näkökulmastasi aikajärjestyksessä
  • viitata näyttöön ja liittää se tai kertoa, mistä se löytyy
  • sanoa selvästi, mitä vaadit: varoituksen perumista tai ainakin sitä, että vastine liitetään samoihin asiakirjoihin kuin varoitus.

Jos epäilet, että varoituksen taustalla on kielletty syy, sano se suoraan ja kerro, mihin epäily perustuu. Esimerkiksi: "Varoitus annettiin viikko sen jälkeen, kun vaadin ylityökorvauksia, eikä myöhästelystä ole aiemmin huomautettu."
 

Vältä nämä virheet

  • Älä kieltäydy ottamasta varoitusta vastaan. Kieltäytyminen ei estä varoituksen vaikutusta.
  • Älä jätä työtehtäviä tekemättä protestina. Uusi laiminlyönti voi itsessään johtaa irtisanomiseen.
  • Älä kirjoita vastineeseen uhkauksia tai loukkauksia. Epäasiallinen käytös on laissa nimetty esimerkki irtisanomisen asiallisesta syystä (työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentti).
  • Älä jätä asiaa sikseen. Jos et reagoi lainkaan, työnantaja voi myöhemmin vedota siihen, ettet kiistänyt varoitusta.
     

Kolme esimerkkiä

Esimerkki 1: Työntekijä saa varoituksen myöhästymisestä, mutta kulunvalvonnan mukaan hän oli paikalla ajoissa. Hän kuittaa varoituksen vastaanotetuksi, kirjoittaa vastineen ja liittää siihen kulunvalvontatiedot. Jos työnantaja myöhemmin vetoaa varoitukseen, sen pohja on heikko.

Esimerkki 2: Työnantaja antaa varoituksen asiakastietojen käsittelyohjeen rikkomisesta, mutta ohjetta ei ole koskaan annettu kenellekään. Työntekijä pyytää kirjallisesti ohjeen ja tiedon siitä, milloin se on annettu. Jos ohjetta ei ole, on vaikea osoittaa, mitä velvoitetta olisi rikottu. Uuden ohjeen jälkeen työntekijän on kuitenkin noudatettava sitä.

Esimerkki 3: Työntekijä ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, ja kaksi viikkoa myöhemmin hän saa varoituksen asiasta, jota on aiemmin katsottu läpi sormien. Ajoitus viittaa siihen, että varoitus voi olla vastatoimi oikeusturvakeinon käytöstä, mikä ei ole hyväksyttävä peruste. Vastineeseen kannattaa kirjata ajankohdat ja aiempi käytäntö.

 

Varoituksen merkitys, jos työnantaja myöhemmin irtisanoo

Jos työnantaja myöhemmin irtisanoo sinut, se joutuu riidassa näyttämään irtisanomisperusteen. Arvioon vaikuttaa, oliko varoitus aiheellinen, liittyikö uusi menettely samaan tai samankaltaiseen asiaan ja kuinka paljon aikaa varoituksesta on kulunut. Jos varoitus oli aiheeton, irtisanominen voi jäädä ilman tarvittavaa varoitusta, ellei uusi teko ole itsessään niin vakava, ettei varoitusta tarvita.

Ennen irtisanomista sinua on kuultava, ja voit käyttää avustajaa (työsopimuslain 9 luvun 2 §). Ota kuulemiseen mukaan aiempi vastineesi. Voit pyytää irtisanomisen syyt ja päättymispäivän kirjallisesti, ja työnantajan on annettava ne viivytyksettä (9 luvun 5 §).
 

Määräajat, jos työsuhde päätetään

Pelkkä varoitus ei käynnistä määräaikoja. Ne alkavat vasta, jos työsuhde päätetään.

  • Korvausta perusteettomasta irtisanomisesta, vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka, on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 12 luvun 2 § ja 13 luvun 9 §). Esimerkiksi 2 500 euron kuukausipalkalla haarukka on 7 500–60 000 euroa.
  • Riitauta henkilöön liittyvä irtisanominen todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Silloin sinun ei ennen asian ratkaisua katsota itse aiheuttaneen työttömyyttäsi, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 3 momentti).
  • Jos varoitus tai irtisanominen on syrjivä, hyvitystä on vaadittava kahden vuoden kuluessa syrjivästä menettelystä (yhdenvertaisuuslain 26 § ja tasa-arvolain 12 §). Syrjivästä varoituksesta määräaika voi siis alkaa jo varoituksen antamisesta.
     

Virkamies ja viranhaltija

Valtion virkamiehelle annettu varoitus on päätös, johon saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (valtion virkamieslain 53 §:n 2 momentti ja 57 §). Tämä ei koske tuomarille annettua varoitusta. Virkamiestä on kuultava ennen varoitusta (66 §). Valitusaika ja -ohjeet ilmenevät päätöksen valitusosoituksesta, ja niitä on noudatettava tarkasti.

Kunnan tai hyvinvointialueen viranhaltijan saamaan varoitukseen ei ole mahdollista hakea muutosta oikaisuvaatimuksella tai valittamalla hallinto-oikeuteen, sillä kyse on työnjohdollisesta ohjauksesta eikä valituskelpoisesta päätöksestä (KHO 2005:30, joka koski kunnan viranhaltijaa). Varoitus on kuitenkin mahdollista kiistää, jos katsoo sen olevan perusteeton. Tällöin työnantajalle tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtumien kulusta ja sen perusteella vaatia varoituksen perumista.
 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä erityisesti, jos taustalla epäillään kiellettyä syytä, tapahtumakuva on kiistanalainen tai työnantaja vihjaa jo työsuhteen päättämiseen. Juristi arvioi, onko varoitukselle perustetta, ja laatii yksilöidyn vastineen ja pyynnön varoituksen perumisesta. Jos työsuhde myöhemmin päätetään, juristi hyödyntää varoitusvaiheen aineistoa, riitauttaa päättämisen määräajassa ja vaatii korvausta. Virkasuhteessa juristi laatii valituksen tai oikaisuvaatimuksen määräajassa.
 

Usein kysyttyä

Täytyykö varoitus allekirjoittaa?

Allekirjoitus tai kuittaus tarkoittaa yleensä vain, että olet vastaanottanut varoituksen. Se ei tarkoita, että hyväksyt sen perusteen. Kirjoita varmuuden vuoksi kuittauksen yhteyteen, että kiistät perusteen.

Poistuuko varoitus itsestään ajan kanssa?

Laissa ei ole varoituksen voimassaoloaikaa. Varoituksen merkitys heikkenee ajan kuluessa ja silloin, jos myöhempi menettely on erilaista kuin se, josta varoitettiin. Arvio on tapauskohtainen, eikä varoitus poistu asiakirjoista itsestään.

Onko suullinen varoitus yhtä pätevä kuin kirjallinen?

Laki ei vaadi varoitukselta kirjallista muotoa, joten suullinenkin varoitus voi olla pätevä. Riidassa työnantaja joutuu kuitenkin käytännössä näyttämään, että varoitus annettiin ja mitä siinä sanottiin. Jos sait suullisen varoituksen, jonka perustetta kiistät, kirjaa keskustelu muistiin ja lähetä kiistäminen sähköpostilla.

Kannattaako pienestä asiasta annettu varoitus kiistää?

Kyllä, jos varoitus on mielestäsi virheellinen. Pienikin varoitus voi myöhemmin olla se varoitus, johon työnantaja irtisanomisessa vetoaa. Kun kiistäminen tehdään asiallisesti, se ei yleensä heikennä asemaasi. Lakipuhelimesta voit kysyä nopeasti, kannattaako juuri sinun varoituksesi kiistää.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa