Minilex - Lakipuhelin

Kuka irtisanotaan ensin? Irtisanottavien valinta tuotannollisin ja taloudellisin perustein

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Laissa ei ole yleistä irtisanomisjärjestystä, jonka mukaan esimerkiksi viimeksi palkattu lähtisi ensin. Kun työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, työnantaja saa valita irtisanottavat yrityksen tarpeiden mukaan, esimerkiksi sen perusteella, kuka sopii parhaiten jäljelle jääviin tehtäviin. Valinta ei kuitenkaan saa olla epätasa-arvoinen, syrjivä tai muuten epäasiallinen, eikä sillä saa kiertää yksittäisen työntekijän irtisanomissuojaa. Jos työnantajaa sitoo työehtosopimuksen irtisanomisjärjestys, sitä on noudatettava.
 

Irtisanomisperuste ensin, valinta vasta sen jälkeen

Irtisanottavien valinta tulee kysymykseen vasta, kun työnantajalla on irtisanomisperuste. Tarjolla olevan työn on täytynyt vähentyä taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti ja pysyvästi, ja syyn on oltava asiallinen ja painava (työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentti). Jos työ ei ole vähentynyt, kenenkään irtisanomiselle ei ole perustetta, eikä valintaa ole tarpeen edes arvioida.

Työn vähentymistä arvioidaan todellisen toiminnallisen kokonaisuuden kannalta. Ratkaisussa KKO 2015:7 suuri palveluyhtiö ei saanut arvioida työn vähentymistä vain yhden kilpailutetun asiakassopimuksen perusteella, koska sopimus ei ollut erillinen toiminnallinen kokonaisuus. Irtisanomisperustetta ei katsottu olleen.

Ennen irtisanomista työnantajan on lisäksi selvitettävä, voiko työntekijälle tarjota muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä tai kohtuullista koulutusta (työsopimuslain 7 luvun 4 §). Valinta ja työn tarjoaminen kulkevat siis käsi kädessä: irtisanottavaksi valitulle on tarjottava hänelle sopivaa vapaata työtä, jos sellaista on tarjolla.
 

Työnantajan oikeus valita irtisanottavat työntekijät yrityksen tarpeiden mukaan

Korkein oikeus on vakiintuneesti katsonut, että työnantajalla on tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomisissa oikeus valita irtisanottavat yrityksen tarpeiden mukaan. Se saa ottaa huomioon esimerkiksi sen, miten jäljelle jäävät työntekijät sopivat uudelleen järjestettyihin tehtäviin. Irtisanottavia valitessaan työnantaja ei kuitenkaan saa menetellä epäasiallisesti tai syrjivästi (KKO 2023:1, kohta 6).

Ratkaisussa KKO 2023:1 yliopisto oli irtisanonut rahoitusleikkausten vuoksi suuren joukon työntekijöitä, heidän joukossaan erään professorin. Samaan aikaan toinen saman irtisanomisuhan alla ollut työntekijä nimitettiin apulaisprofessoriksi irtisanotun professorin kanssa samalle tutkimusalalle. Korkein oikeus katsoi, että koska molemmat olivat saman irtisanomisuhan alla, yliopisto sai valita, kumpaan irtisanominen kohdistui, eikä valintaa ollut tehty epäasiallisin perustein. Nimitys ei ollut irtisanomissuojan kiertämistä; tätä tuki myös se, että tavoiteltu säästö säilyi. Ratkaisu havainnollistaa sitä, ettei työnantajan tarvitse irtisanoa sitä, joka on ollut talossa lyhimmän ajan, kunhan valinnalle on asiallinen peruste.

Asiallisia valintaperusteita voivat olla esimerkiksi:

  • osaaminen, jota jäljelle jäävissä tehtävissä tarvitaan
  • kyky hoitaa uudelleen järjestettyjä tehtäviä
  • se, että juuri tietty tehtävä lakkaa kokonaan
  • mahdollisuus sijoittaa työntekijä muuhun työhön.

Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti, jollei poikkeaminen ole tehtävien ja aseman vuoksi perusteltua (työsopimuslain 2 luvun 2 §). Samoja perusteita kannattaa siksi soveltaa kaikkiin samassa asemassa oleviin. Pelkkä yleinen arvio "paremmasta työntekijästä" jää heikoksi, jos sitä ei pystytä liittämään jäljelle jääviin tehtäviin.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Millä perusteella valintaa ei saa tehdä?

Irtisanottavaa ei saa valita iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (yhdenvertaisuuslain 8 §). Sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä säädetään tasa-arvolaissa (työsopimuslain 2 luvun 2 §). Kiellettyjä irtisanomisperusteita ovat myös esimerkiksi työntekijöiden edustajana toimiminen ja oikeusturvakeinoihin turvautuminen (työsopimuslain 7 luvun 2 a §).

Kahdella ryhmällä on lisäksi vahvempi suoja irtisanomista vastaan. Raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän saa irtisanoa tuotannollisella tai taloudellisella perusteella vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Jos irtisanottava on raskaana tai perhevapaalla, irtisanomisen katsotaan johtuneen raskaudesta tai perhevapaasta, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta syystä. Tämä olettama ei kuitenkaan koske poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi (työsopimuslain 7 luvun 9 §). Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun saa irtisanoa tällä perusteella vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää sopivaa muuta työtä tai koulutusta (työsopimuslain 7 luvun 10 §).

Ratkaisussa KKO 2000:64 paperitehdas irtisanoi vuoromestarin, koska hän ikänsä vuoksi pääsi niin sanottuun työttömyyseläkeputkeen. Korkein oikeus katsoi, että irtisanomisen kohdistaminen häneen pelkästään iän perusteella oli kiellettyä, eikä ammattiosaston hyväksyntä eläkeputkelle valintaperusteena muuttanut tätä. Lisäksi hänen ennallaan säilyneisiin tehtäviinsä oli siirretty toinen työntekijä, jonka ehdot muuttuivat olennaisesti ja joka piti kouluttaa, joten kyse oli uuden työntekijän ottamisesta. Ratkaisu annettiin vanhan työsopimuslain aikana ja on siten nykylainsäädännön osalta vain havainnollistava, mutta ikään perustuva syrjintä on myös nykyisessä yhdenvertaisuuslaissa kielletty.

Valinta ei myöskään saa perustua näennäiseen tuotannolliseen syyhyn, jos todellinen syy liittyy työntekijän henkilöön. Liikkeenjohdollisen ratkaisun tarkoituksenmukaisuutta ei lähtökohtaisesti arvioida, mutta riidassa voidaan selvittää, onko peruste todellinen vai yksilöllisen irtisanomissuojan kiertämistä (KKO 2013:48, jossa organisaatiouudistus todettiin aidoksi).

Jos työntekijä esittää seikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa syrjintää, työnantajan on osoitettava, ettei syrjintäkieltoa rikottu (yhdenvertaisuuslain 28 §). Siksi valintaperusteet kannattaa kirjata ennen kuin nimistä päätetään.
 

Sisäiset siirrot irtisanomistilanteissa

Saman irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden sisäiset siirrot ovat lähtökohtaisesti sallittuja. Uuden työntekijän ottamisesta ei ole kyse, jos irtisanotun tilalle siirretään aiemmin samassa tehtävässä toiminut tai muuten samanlaista työtä tehnyt työntekijä (KKO 2023:1, kohta 7). Edellä kuvattu ratkaisu KKO 2000:64 on poikkeus, jossa siirto rinnastettiin uuden työntekijän ottamiseen. Lain mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan, jos työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka sen toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet (työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentti).
 

Työehtosopimuksen irtisanomisjärjestys

Osassa työehtosopimuksia on irtisanomisjärjestystä koskevia määräyksiä. Ne voivat liittyä esimerkiksi ammattitaitoon, palvelusaikaan tai huoltovelvollisuuteen. Jos työnantajaa sitoo tällainen määräys, sitä on noudatettava, ja se voi kaventaa työnantajan valinnanvapautta. Oman alasi työehtosopimus kannattaa siksi tarkistaa. Jos et ole varma, sitooko työehtosopimuksen irtisanomisjärjestys työnantajaasi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
 

Valintaperiaatteet muutosneuvotteluissa

Jos yritykseen sovelletaan yhteistoimintalakia, valintaperiaatteet on kerrottava jo neuvotteluesityksessä. Esityksessä on esitettävä "selvitys periaatteista, joiden mukaan toimenpiteen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät" (yhteistoimintalain 19 §:n 2 momentin 3 kohta). Velvollisuus koskee yrityksiä, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Jos työntekijöitä on 20–49, muutosneuvottelut käydään 1.7.2025 alkaen vain, kun työnantaja harkitsee 90 päivän aikana toimia, jotka koskevat vähintään 20:tä työntekijää (yhteistoimintalain 2 ja 16 a §). Jos neuvotteluesitys annettiin ennen 1.7.2025, menettelyyn sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä.

Valtion yhteistoimintalakia koskeneessa ratkaisussa KKO 2020:7 virasto antoi neuvotteluesityksen enintään 60 henkilön irtisanomisesta tai osa-aikaistamisesta ja viittasi valintaperiaatteina vain lakeihin ja ministeriön päätökseen. Korkein oikeus katsoi, että valintaperiaatteista voivat riittää suhteellisen yleisluontoiset tiedot, mutta pelkkää viittausta säädöksiin ei kuitenkaan voitu pitää riittävänä, koska virastolla oli tiedossaan tehtävät, organisaatio ja henkilöstön osaaminen. Irtisanotulle tuomittiin 8 500 euron hyvitys. Sama vaatimus kertoa valintaperiaatteet on myös nykyisessä yrityksiä koskevassa yhteistoimintalaissa.

Periaatteet voivat täsmentyä neuvotteluissa. Henkilöstön edustaja tai työntekijä voi ehdottaa kirjallisesti muita perusteita, ja jos työnantaja ei pidä ehdotusta toteuttamiskelpoisena, sen on kerrottava syyt kirjallisesti (yhteistoimintalain 22 §).
 

Kaksi esimerkkiä

Esimerkki 1: Varastossa on kaksi samaa työtä tekevää työntekijää, ja automaation vuoksi toinen tehtävä lakkaa. Työnantaja pitää sen, joka osaa jo uuden varastojärjestelmän, ja kirjaa perusteen. Valinta on lähtökohtaisesti asiallinen, vaikka irtisanottu olisi ollut talossa pidempään, ellei työehtosopimuksessa määrätä toisin.

Esimerkki 2: Myyntitiimistä vähennetään yksi henkilö. Esihenkilö ehdottaa sitä, joka on ollut paljon sairauslomalla. Jos valinta perustuu poissaoloihin eikä osaamiseen tai tehtäviin, kyse voi olla terveydentilaan perustuvasta syrjinnästä, ja työnantajan on tarvittaessa osoitettava, että ratkaiseva peruste on jokin muu.

 

Lainvastaisen valinnan seuraamukset

Jos irtisanomiselle ei ollut perustetta tai se kohdistettiin lainvastaisesti, työntekijä voi vaatia korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus on enintään 24 kuukauden palkka, eikä tuotannollisessa irtisanomisessa ole asetettu vähimmäismäärää (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Korvauskanne on kuitenkin nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kannattaako korvausta vaatia.

Syrjinnästä voi lisäksi vaatia yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa syrjivän menettelyn kohtaamisesta (yhdenvertaisuuslain 23 ja 26 §). Työsopimuslain korvausta määrättäessä otetaan huomioon samasta teosta tuomittu hyvitys (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentti).

Jos valintaperiaatteet puuttuivat neuvotteluesityksestä tai neuvottelut muuten laiminlyötiin tahallaan tai huolimattomuudesta, irtisanotulle on määrättävä myös yhteistoimintalain mukainen hyvitys, lain mukaan enintään 40 160 euroa, ellei laiminlyöntiä ole pidettävä vähäisenä (yhteistoimintalain 44 §). Menettelyvirhe neuvotteluissa ei tee irtisanomisesta pätemätöntä, vaan irtisanomisen peruste ja irtisanottavan valinta arvioidaan erikseen työsopimuslain mukaan. Juristi voi avustaa sinua muutosneuvotteluihin liittyvässä riidassa.
 

Toimi näin, jos epäilet valinnan olevan syrjivä

  1. Pyydä työnantajalta kirjallisesti irtisanomisen syyt ja päättymispäivä. Työnantajan on ilmoitettava ne pyynnöstä viivytyksettä (työsopimuslain 9 luvun 5 §).
  2. Säilytä neuvotteluesitys ja pöytäkirjat ja vertaa ilmoitettuja valintaperiaatteita siihen, keitä lopulta irtisanottiin.
  3. Selvitä, kuka hoitaa tehtäväsi jatkossa ja onko samoihin tehtäviin palkattu uusia. Kirjaa ylös myös sanallisesti esitetyt perustelut, kuten viittaukset ikään, eläkkeeseen tai poissaoloihin.
     

Milloin juristista on hyötyä

Juristi käy puolestasi läpi neuvotteluesityksen, organisaatiokaaviot ennen ja jälkeen muutoksen sekä työehtosopimuksen irtisanomisjärjestyksen. Hän arvioi, kestääkö valinta, onko tilanteessa syrjintäoletus ja kannattaako vaatia korvausta, hyvitystä vai ehkä molempia. Lopuksi juristi laatii puolestasi vaatimuskirjeen, neuvottelee sovinnosta sekä nostaa tarvittaessa kanteen ennen kahden vuoden määräajan umpeutumista. Jos haluat juristin laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Saako työnantaja kysyä ensin vapaaehtoisia lähtijöitä?

Saa. Vapaaehtoiset lähdöt ovat yksi keino rajata irtisanottavien määrää. Vapaaehtoinen lähtö on kuitenkin sopimus eikä irtisanominen, joten lähtijä voi menettää irtisanotulle kuuluvia etuja.

Saako työnantaja jättää kertomatta, miksi juuri minut valittiin?

Ei kokonaan. Pyynnöstäsi työnantajan on kerrottava kirjallisesti irtisanomisen syyt, ja muutosneuvotteluissa valintaperiaatteet on kerrottava jo neuvotteluesityksessä. Laki ei velvoita kertomaan muista työntekijöistä tehtyjä arvioita, mutta riidassa työnantajan on pystyttävä perustelemaan, miksi valinta osui juuri sinuun.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa