Minilex - Lakipuhelin

Näennäiset YT-neuvottelut: päätös oli tehty etukäteen – mitä työntekijä voi tehdä?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos työnantaja on tosiasiassa päättänyt henkilöstövähennyksistä jo ennen muutosneuvotteluja, neuvotteluvelvoitetta ei voi täyttää muodollisella kokouksella tai pöytäkirjalla. Neuvottelut on aloitettava silloin, kun työnantaja tosiasiallisesti vasta harkitsee irtisanomisia, lomautuksia, osa-aikaistamisia tai olennaisten työehtojen muutoksia (yhteistoimintalain 17 §). Kun toimenpide on toteutettu, sen kohteeksi joutunut työntekijä voi vaatia hyvitystä, lain mukaan enintään 40 160 euroa. Irtisanomisen peruste arvioidaan erikseen, ja sen puuttuessa työntekijällä on lisäksi oikeus vaatia korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.
 

Kaksi erillistä kysymystä

Työntekijän on hyvä erottaa toisistaan kaksi asiaa. Ensinnäkin se, käytiinkö muutosneuvottelut yhteistoimintalain menettelysäännösten mukaan. Toiseksi se, oliko irtisanomiselle tai muulle toimenpiteelle työsopimuslain mukainen peruste sekä tarjottiinko hänelle irtisanomisen yhteydessä muuta tarjolla olevaa työtä. Neuvottelujen laiminlyönti johtaa hyvitykseen, mutta se ei yksin tee irtisanomisesta perusteetonta. Toisaalta moitteettomat neuvottelut eivät tee perusteettomasta irtisanomisesta sallittua.

Muutosneuvottelut käydään yrityksissä, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, ja 20–49 hengen yrityksissä vain, jos kyseessä on laaja vähennys (yhteistoimintalain 2 ja 16 a §).
 

Milloin neuvotteluja on pidettävä aitoina?

Laissa ei käytetä käsitettä "näennäinen", mutta siinä asetetaan neuvotteluille vaatimuksia, joita näennäiset neuvottelut eivät täytä:

  • Neuvottelut on aloitettava harkintavaiheessa, ennen kuin lopullinen ratkaisu on lyöty lukkoon eli toimenpiteistä on vielä voitava neuvotella (yhteistoimintalain 17 §).
  • Neuvotteluissa on käsiteltävä toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot sekä keinot rajata kohteena olevien määrää ja lieventää kielteisiä seurauksia (yhteistoimintalain 20 §).
  • Neuvottelut on käytävä "yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi", ja osapuolten on toimittava rakentavasti (yhteistoimintalain 20 §:n 3 momentti).
  • Jos työnantaja ei pidä henkilöstön kirjallista ehdotusta toteuttamiskelpoisena, sen on esitettävä syyt kirjallisesti (yhteistoimintalain 22 §).
  • Neuvotteluvelvoite täyttyy vasta, kun neuvottelut on käyty näitä sääntöjä noudattaen ja vähimmäisaika on kulunut (yhteistoimintalain 23 §).

Laki ei vaadi, että työnantaja luopuu suunnitelmastaan tai että osapuolet sopivat. Työnantaja saa valmistella vaihtoehtoja ja esittää oman ehdotuksensa. Ratkaisevaa on se, oliko työnantaja vielä neuvottelujen aikana aidosti valmis muuttamaan suunnitelmaansa. Sama lopputulos kuin alkuperäisessä esityksessä ei siis yksinään osoita, että neuvottelut olisivat olleet näennäiset. Jos et ole varma, olivatko neuvottelut aidot, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
 

Korkeimman oikeuden linjauksia

Korkein oikeus on aiempien lakien aikana kolmesti katsonut, että ennen neuvotteluja tehty päätös merkitsi laiminlyöntiä.

Ratkaisussa KKO 2010:8 (silloinen yritysten yhteistoimintalaki): Työnantajan hallitus oli päättänyt aluetoimistojen määrästä ja henkilöstömäärästä ennen neuvotteluja. Sen jälkeen neuvoteltiin vain jo lukkoon lyödyn päätöksen vaikutuksista henkilöstövähennyksiin. Koska irtisanomisen perusteista ei neuvoteltu lainkaan, neuvotteluvelvoite katsottiin olennaisilta osin laiminlyödyksi, ja työnantaja tuomittiin maksamaan irtisanotulle kymmenen kuukauden palkka hyvityksenä.

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Ratkaisussa KKO 2019:66 (kunnallinen yhteistoimintalaki): Kaupunginvaltuusto päätti säästötavoitteiden toteuttamiseksi koko henkilöstön lyhyestä lomautuksesta ennen asianmukaisia neuvotteluja. Korkein oikeus katsoi, ettei neuvottelujen tavoitetta voida saavuttaa, jos ne käydään vasta, kun päätös on jo tosiasiassa tehty. Jälkikäteen käydyt toteutusneuvottelut eivät korjanneet laiminlyöntiä, ja kanteen nostaneille kahdeksalle työntekijälle tuomittiin kullekin 1 500 euron hyvitys.

Ratkaisussa KKO 2010:20 (silloinen yritysten yhteistoimintalaki): Ulkomainen emoyhtiö oli tosiasiassa tehnyt päätöksen tuotannon keskittämisestä ennen kuin neuvottelut suomalaisessa tytäryhtiössä alkoivat. Tytäryhtiön katsottiin laiminlyöneen neuvotteluvelvoitteensa, vaikka se oli neuvotellut kuusi viikkoa. Korkein oikeus piti laiminlyöntiä vakavana, koska työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa toimenpiteisiin oli kokonaan sivuutettu, ja irtisanotuille tuomittiin hyvitystä.

Ratkaisut koskivat aiempia lakeja, mutta periaate, että neuvottelut käydään ennen tosiasiallista päätöstä, vastaa nykyisen yhteistoimintalain 17 §:ää. Hyvitysten määrät eivät ratkaisuista siirry sellaisinaan nykyiseen lakiin, jossa hyvityksen enimmäismäärä ja sen mitoitusperusteet on säädetty erilaisiksi. Konsernissa nykyinen laki estää alentamasta hyvitystä sillä perusteella, ettei emoyhtiö antanut tarvittavia tietoja, kun irtisanottuja on vähintään kymmenen (yhteistoimintalain 44 §:n 4 momentti).
 

Vihjeitä siitä, että päätös on tehty ennalta

  • Päätös, tiedote tai uusi organisaatiokaavio on hyväksytty tai julkaistu ennen neuvottelujen alkua
  • Irtisanottavat nimetään jo ensimmäisessä kokouksessa ilman, että valintaperiaatteista keskustellaan
  • Neuvotteluissa käsitellään vain toteutustapaa, ei sitä, tarvitaanko vähennyksiä ja kuinka paljon
  • Työnantaja ei anna pyydettyjä tietoja tai antaa ne vasta päätöksen jälkeen
  • Henkilöstön kirjallisiin ehdotuksiin ei anneta vastauksia tai ne torjutaan perustelematta
  • Uuden toimintamallin rekrytoinnit tai sopimukset on tehty jo neuvottelujen aikana
  • Neuvottelut päätetään ennen vähimmäisajan kulumista.

Yksittäinen merkki ei välttämättä riitä, vaan tilannetta arvioidaan kokonaisuutena. Työnantajalla voi olla oikeus ratkaista asia ilman neuvotteluja vain poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa ennalta arvaamattomat, erityisen painavat syyt estävät neuvottelut. Tällöinkin muutosneuvottelut on kuitenkin käynnistettävä uudelleen välittömästi, kun perustetta poiketa neuvotteluvelvoitteesta ei enää ole (yhteistoimintalain 17 §:n 3 momentti).
 

Mitä työntekijän kannattaa tehdä neuvottelujen aikana

  1. Pyydä neuvotteluesitys ja sen liitteet kirjallisina sekä puuttuvat tiedot viimeistään neuvottelujen alkaessa (yhteistoimintalain 19 §).
  2. Esitä ehdotukset ja vaihtoehdot kirjallisesti hyvissä ajoin ennen kokousta (yhteistoimintalain 22 §), ja pyydä työnantajan perustelut niihin kirjallisina.
  3. Pyydä pöytäkirjaa ja lisää siihen eriävä mielipide, jos katsot, että päätös on jo tehty (yhteistoimintalain 24 §).
  4. Tallenna päivätyt sähköpostit, tiedotteet, organisaatiokaaviot ja rekrytointi-ilmoitukset, joista näkyy, milloin ratkaisu tehtiin.
  5. Varmista luottamusmieheltä tai liitolta, sisältyykö työehtosopimukseen omia neuvottelumääräyksiä.

Työnantajalla on lähtökohtaisesti näyttötaakka siitä, että neuvottelut on käyty lain mukaisesti (aiempien lakien aikaisissa ratkaisuissa KKO 2019:66 ja KKO 2020:7 esitetyt periaatteet). Oma aineisto on silti tärkeää, koska ratkaisun ajankohta näkyy usein vain työntekijöiden saamista viesteistä ja tiedotteista. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, riittääkö aineistosi hyvityksen vaatimiseen.
 

Hyvityksestä

Hyvitys edellyttää toteutunutta toimenpidettä: työnantaja on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän tai muuttanut tämän olennaista työehtoa. Lisäksi työnantajan on täytynyt rikkoa neuvottelusääntöjä tahallisesti tai huolimattomuudesta. Silloin työntekijälle on määrättävä hyvitystä, joka voi lain mukaan olla enintään 40 160 euroa. Mikäli laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä, voidaan hyvitys jättää tuomitsematta (yhteistoimintalain 44 §). Määrään vaikuttavat rikkomisen laatu, laajuus ja moitittavuus, työnantajan pyrkimykset korjata menettelynsä, toimenpiteen luonne sekä työnantajan olot.

Hyvitystä vaaditaan kanteella. Jos työsuhde on päättynyt, kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde jatkuu, esimerkiksi lomautuksen jälkeen, on kanne nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus syntyi (yhteistoimintalain 44 §:n 5 momentti). Juristi voi avustaa sinua muutosneuvotteluihin liittyvässä riidassa.

Jos irtisanomiselle ei ollut työsopimuslain mukaista perustetta, työntekijä voi lisäksi vaatia korvausta perusteettomasta irtisanomisesta, enintään 24 kuukauden palkan verran (työsopimuslain 12 luvun 2 §).
 

Lain siirtymäsäännös

Nykyisiä sääntöjä sovelletaan menettelyihin, joissa neuvotteluesitys annettiin 1.7.2025 tai sen jälkeen. Aiemmin aloitettuihin menettelyihin sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä. Neuvottelujen ajoitusta koskeva periaate on kuitenkin säilynyt samana, ja neuvottelut on myös ennen 1.7.2025 pitänyt käydä ennen päätöksentekoa.
 

Kaksi esimerkkiä

Esimerkki 1: Ohjelmistoyrityksen johto esittelee henkilöstölle maanantaina uuden organisaation, jossa testausyksikköä ei enää ole, ja antaa samana päivänä neuvotteluesityksen testaajien irtisanomisesta. Neuvotteluissa käsitellään vain irtisanomisaikoja ja työtodistuksia, eikä henkilöstön ehdotukseen siirtää testaajia kehitystiimeihin vastata. Irtisanotuilla on hyvät edellytykset vaatia hyvitystä, ja lisäksi kannattaa selvittää, olisiko heille ollut tarjolla muuta työtä.

Esimerkki 2: Logistiikkayritys esittää kymmenen varastotyöntekijän irtisanomista. Neuvotteluissa käydään läpi luvut, luottamusmies ehdottaa vuorojärjestelyjä, ja työnantaja laskee ehdotuksen kustannukset ja perustelee kirjallisesti, miksi se ei riitä. Työnantaja päätyy lopulta samaan määrään kuin esityksessä. Pelkästään lopputuloksen ja alkuperäisen esityksen samanlaisuus ei tee neuvotteluista näennäisiä, koska vaihtoehtoja käsiteltiin aidosti.

 

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä, jos epäilet päätöksen tehdyn etukäteen. Juristi käy läpi neuvotteluesityksen, pöytäkirjat, tiedotteet ja päätösasiakirjat sekä kokoaa niistä aikajanan, joka osoittaa, milloin ratkaisu tosiasiassa tehtiin. Hän arvioi, millaista hyvitystä on realistista vaatia, laskee kanneajan ja selvittää samalla irtisanomisperusteen. Tämän jälkeen juristi voi vielä laatia vaatimuskirjeen, neuvotella sovinnosta sekä tarvittaessa viedä asian käräjäoikeuteen. Ennen kannetta juristi voi myös arvioida kuluriskin ja oikeusturvavakuutuksen kattavuuden. Jos haluat juristin laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko työnantaja korjata virheen aloittamalla neuvottelut uudelleen?

Jälkikäteen käydyt neuvottelut eivät korjanneet laiminlyöntiä ratkaisussa KKO 2019:66, koska päätös oli jo tehty. Työnantajan pyrkimykset korjata menettelyään voivat kuitenkin alentaa hyvityksen määrää (yhteistoimintalain 44 §:n 2 momentti).

Saanko hyvitystä, jos minua ei lopulta irtisanottu eikä lomautettu?

Et. Jos sinuun ei kohdistunut toimenpidettä, kuten irtisanomista, lomautusta, osa-aikaistamista tai olennaisen työehdon muutosta, et ole oikeutettu hyvitykseen. Hyvitys maksetaan vain työntekijälle, johon toimenpide on kohdistunut (yhteistoimintalain 44 §:n 1 momentti). Pelkkä osallistuminen puutteellisiin neuvotteluihin ei synnytä oikeutta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa