» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Erokorvaus on veronalaista palkkatuloa, josta työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verokorttisi mukaan. Jos pidätysprosenttisi on 30 %, 10 000 euron erokorvauksesta jää tilille noin 7 000 euroa. Lopullinen vero ratkeaa verotuksessa sen vuoden tulojen mukaan, jona korvaus maksetaan. Lisäksi erokorvaus siirtää työttömyysetuuden alkua, joten käteen jäävä raha korvaa osan etuudesta eikä tule kokonaan sen päälle.
Miten erokorvaus verotetaan?
Erokorvauksella tarkoitetaan rahaa, jonka työnantaja maksaa työsuhteen päättymisen vuoksi, yleensä päättämissopimuksen perusteella. Verohallinnon mukaan työnantajan maksama lakiin perustumaton korvaus työ- tai virkasuhteen päättymisestä on palkansaajan veronalaista palkkatuloa. Siitä toimitetaan ennakonpidätys samalla tavalla kuin palkasta.
Nimitys ei ratkaise verotusta. "Eroraha", "exit-paketti", "sovintosumma" ja "kertakorvaus" verotetaan samoin, jos ne maksetaan työsuhteen päättymisen vuoksi. Ratkaisevaa on, mistä suorituksessa todella on kyse.
Erokorvauksesta ei makseta sairausvakuutuksen päivärahamaksua, koska se perustuu työsopimuksen päättämiseen. Siksi erokorvauksesta voi jäädä käteen hieman enemmän kuin samansuuruisesta palkasta. Varsinainen ero syntyy kuitenkin ennakonpidätyksestä ja lopullisesta verotuksesta.
Mitä eriä lopputilissä on?
Työsuhteen päättyessä maksetaan usein monta erää kerralla. Niiden kohtelu poikkeaa toisistaan, joten pyydä ne eriteltyinä:
- palkka päättymispäivään asti;
- irtisanomisajan palkka tai korvaus noudattamatta jääneestä irtisanomisajasta;
- lomakorvaus pitämättömistä lomista;
- bonukset ja tulospalkkiot;
- varsinainen erokorvaus;
- korvaus perusteettomasta päättämisestä, jos sellaisesta on sovittu tai se on tuomittu.
Kaikki nämä ovat veronalaista palkkatuloa. Irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksesta maksetaan myös päivärahamaksu, erokorvauksesta ja perusteettoman päättämisen korvauksesta ei.
Myös työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen määräytyminen riippuu suorituksen luonteesta. Niiden osalta on syytä tarkistaa eräkohtainen käsittely erikseen.
Korvaus perusteettomasta päättämisestä
Jos tuomioistuin määrää tai osapuolet sopivat korvauksesta perusteettomasta päättämisestä, Verohallinnon mukaan korvaus on aina palkansaajan veronalaista palkkatuloa. Sitä ei jaeta verotuksessa verottomaan kärsimysosaan ja veronalaiseen ansionmenetysosaan, vaikka korvaus mitoitetaan molempien perusteella. Siitä toimitetaan ennakonpidätys, mutta päivärahamaksua ei makseta.
Korvauksesta vähennetään lisäksi osa samalta ajalta maksetusta ansiopäivärahasta tai yleistuesta, ja työnantaja tilittää vähennetyn osan Työllisyysrahastolle tai Kelalle (työsopimuslain 12 luvun 3 §). Sama koskee sovintoa, jossa sovitaan korvauksesta perusteettomasta päättämisestä. Silloin sopimuksessa on eriteltävä kokonaiskorvaus ja se osa, joka maksetaan ennen sopimusta menetetyistä palkkaeduista.
Syrjinnästä maksettu hyvitys on eri asia. Verohallinnon ohjeessa mainitun ratkaisun mukaan yhdenvertaisuuslain mukainen hyvitys on ollut verovapaata tuloa, ja tasa-arvolain mukainen hyvitys on verovapaa, kun se korvaa syrjinnän aiheuttamaa kärsimystä. Jos sovinnossa maksetaan sekä hyvitystä että korvausta perusteettomasta päättämisestä, erittele ne sopimukseen omiksi summikseen. Jos haluat juristin laativan sovintosopimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Voiko veroa keventää tulontasauksella?
Tulontasaus tarkoittaa, että kertaluonteinen tulo verotetaan ikään kuin se olisi saatu useamman vuoden aikana. Silloin koko summa ei nosta yhden vuoden verotusta korkeimpaan veroasteeseen. Verohallinnon ohjeen mukaan tulontasauksen edellytykset ovat:
- tulo on vähintään 2 500 euroa;
- se on vähintään neljäsosa verovuoden puhtaista ansiotuloistasi;
- tulo on kertynyt kahdelta tai useammalta vuodelta.
Erokorvauksen tulontasaus. Erokorvaukseen voidaan soveltaa tulontasausta, jos korvauksen määräytymisperusteena on sopimuksen tai säännösten mukaan yksinomaan työvuosien lukumäärä tai muutoin työsuhteen kesto. Jos korvauksen määräytymiseen vaikuttaa edes osittain esimerkiksi työntekijän asema, ikä tai työsuhteen päättymisen syy, tulontasausta ei sovelleta. Tulontasausta ei sovelleta myöskään korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (työsopimuslain 12 luvun 2 §).
Tulontasausta varten kertatulo jaetaan niiden vuosien lukumäärällä, joilta sen katsotaan kertyneen, kuitenkin enintään viidellä. Tulontasauksen edellytyksenä on lisäksi muun muassa, että kertatulo on vähintään 2 500 euroa ja vähintään neljäsosa verovuoden puhtaan ansiotulon yhteismäärästä. Tulontasaus koskee vain valtionverotuksen ansiotuloja.
Tulontasausta on vaadittava ennen kuin verotus päättyy. Käytännössä vaatimus tehdään esitäytetyllä veroilmoituksella, ja ennakkoperinnässä sen voi ottaa huomioon hakemalla muutosverokortin.
Esimerkki: Työsuhteesi on kestänyt kahdeksan vuotta. Päättämissopimuksen mukaan erokorvaus on yhden kuukauden palkka jokaiselta palvelusvuodelta, ja sopimukseen on kirjattu tämä laskutapa. Korvauksen määräytymisperuste on silloin työsuhteen kesto, joten tulontasausta voi vaatia, jos euro- ja osuusrajat täyttyvät. Jos sopimuksessa olisi vain "kertakorvaus 30 000 euroa" ilman perustetta, tulontasauksen saaminen olisi epävarmaa. Kirjauksesta on hyötyä vain, jos laskutapa on korvauksen todellinen peruste.
Miten erokorvaus vaikuttaa työttömyysetuuteen?
Tämä vaikuttaa usein käytettävissä olevaan rahaan enemmän kuin verotus. Työnantajalta saatu raha, joka perustuu työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden siltä ajalta, jolle se jaksotetaan. Jaksotus tehdään jakamalla summa viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla, ja se alkaa työsuhteen päättymisestä. Jos raha maksetaan myöhemmin, jaksotus voidaan aloittaa maksupäivästä (työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 1 ja 4 momentti).
Yli kahden viikon kokoaikaisen työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus jaksotetaan samalla tavalla, ja jaksotuksessa erokorvaus ja lomakorvaus lasketaan tarvittaessa yhteen (työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 2 ja 4 momentti). Etuutta ei makseta myöskään siltä ajalta, jolta sinulla on oikeus irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen (työttömyysturvalain 3 luvun 5 §). Työnantajan järjestämää tai hankkimaa koulutusta ei oteta jaksotuksessa huomioon.
Esimerkki: Saat 9 000 euron erokorvauksen, ja viimeisimmän työsuhteen päiväpalkkasi on 150 euroa. Erokorvaus jaksotetaan noin 60 päivälle, eikä työttömyysetuutta makseta sinä aikana. Jos työttömyytesi jää lyhyeksi, erokorvaus on kuitenkin kokonaan sinun, eikä sitä tarvitse palauttaa.
Jaksotus ei ole karenssi. Karenssi on erillinen seuraamus, jota arvioidaan sen mukaan, erositko itse ilman pätevää syytä tai aiheutitko työsuhteen päättymisen.
Milloin erokorvaus verotetaan?
Erokorvaus verotetaan sen vuoden tulona, jona se maksetaan. Jos työsuhde päättyy joulukuussa ja korvaus maksetaan tammikuussa, se kuuluu uuden vuoden verotukseen. Maksupäivästä voi sopia päättämissopimuksessa. Myöhäisempi maksupäivä voi keventää veroa, jos seuraavan vuoden muut tulot jäävät pieniksi esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Se voi kuitenkin myös siirtää työttömyysetuuden jaksotuksen alkua. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, mikä maksupäivä on sinulle edullisin.
Verokortti ja ennakonpidätys
Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verokorttisi mukaan. Jos verokortin tuloraja ylittyy erokorvauksen vuoksi, pidätys nousee lisäprosentin mukaiseksi. Jos taas pidätys on liian pieni, joudut maksamaan jäännösveroa. Tarkista verokortti ennen maksupäivää ja hae tarvittaessa muutosverokortti OmaVerossa. Verottaja vertaa lopullisessa verotuksessa koko vuoden tuloja maksettuihin ennakoihin. Liian suuri ennakonpidätys palautetaan veronpalautuksena. Jos et ole varma, miten erokorvaus vaikuttaa verotukseesi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Tarkista ennen kuin allekirjoitat
1. Onko jokainen erä eritelty omaksi rivikseen ja onko sen peruste kirjattu?
2. Määräytyykö erokorvaus palvelusvuosien mukaan, ja onko laskutapa kirjattu sopimukseen?
3. Onko syrjintähyvitys eritelty korvauksesta perusteettomasta päättämisestä?
4. Minä päivänä raha maksetaan, ja minkä vuoden tuloksi se tulee?
5. Riittääkö verokorttisi tuloraja?
6. Kuinka pitkäksi ajaksi erokorvaus ja lomakorvaus siirtävät työttömyysetuutta?
Milloin juristin tai veroneuvojan apu kannattaa?
Apu kannattaa hankkia ennen kuin allekirjoitat päättämissopimuksen, koska jälkikäteen erien perustetta ja maksupäivää on vaikea muuttaa. Juristi laatii sopimuksen niin, että palkka, lomakorvaus, irtisanomisajan palkka, erokorvaus ja mahdollinen hyvitys on eritelty. Jos sovitaan korvauksesta perusteettomasta päättämisestä, hän huolehtii lain vaatimasta erittelystä ja ansiopäivärahan vähennyksestä. Hän arvioi myös vaikutuksen työttömyysetuuteen. Suurissa summissa veroneuvoja laskee, kannattaako tulontasausta vaatia ja mikä maksupäivä on edullisin.
Usein kysyttyä
Onko erokorvaus pääomatuloa?
Ei. Erokorvaus on palkkatuloa, ja se verotetaan ansiotulona progressiivisen verotaulukon mukaan.
Saako erokorvauksen verovapaasti, jos se nimetään vahingonkorvaukseksi?
Ei. Korvaus perusteettomasta päättämisestä on Verohallinnon mukaan aina veronalaista palkkatuloa, vaikka siihen sisältyisi kärsimystä. Verovapaa voi olla vain syrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestä maksettu hyvitys.
Pitääkö erokorvaus palauttaa, jos löydän nopeasti uuden työn?
Ei. Jaksotus vaikuttaa vain siihen, milloin työttömyysetuutta voidaan maksaa. Jos et ole työtön, jaksotuksella ei ole sinulle merkitystä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa