» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos työsopimus irtisanotaan, sekä työnantajan että työntekijän on noudatettava irtisanomisaikaa. Pääsääntöisesti työsuhde jatkuu irtisanomisajan loppuun asti, mutta osapuolet voivat sopia, ettei työntekijällä ole irtisanomisaikana työntekovelvollisuutta.
Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, sen on maksettava työntekijälle täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Vastaavasti jos työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa, hänen on maksettava työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä.
Jos irtisanomisaikaa noudatetaan vain osittain, korvausvastuu koskee ainoastaan noudattamatta jäänyttä aikaa (työsopimuslain 6 luvun 4 §). Korvausta ei synny, jos työntekijä vapautetaan työntekovelvollisuudesta palkka säilyttäen tai jos osapuolet sopivat työsuhteen päättymisestä ennen irtisanomisajan loppua.
Kun työsopimus puretaan erittäin painavasta syystä, työsuhde päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa.
Kuinka pitkä irtisanomisaika on?
Jollei muuta ole sovittu, työnantajan irtisanomisaika on työsuhteen keston mukaan 14 päivää, 1 kuukausi, 2 kuukautta, 4 kuukautta tai 6 kuukautta. Työntekijän irtisanomisaika on 14 päivää enintään viisi vuotta jatkuneessa työsuhteessa ja yksi kuukausi sitä pidemmässä (työsopimuslain 6 luvun 3 §). Työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa voi olla sovittu toisin, enintään irtisanomisaika voi kuitenkin olla kuusi kuukautta.
Työstä vapauttaminen ei ole irtisanomisajan laiminlyöntiä
Työnantaja voi irtisanoa sopimuksen, noudattaa irtisanomisaikaa ja vapauttaa työntekijän tekemästä työtä irtisanomisaikana. Työsuhde jatkuu silloin irtisanomisajan loppuun, ja työnantaja maksaa palkan normaalisti palkanmaksupäivinä. Kyse ei ole työsopimuslain 6 luvun 4 §:n tilanteesta, eikä työntekijä voi vaatia lisäkorvausta.
Laiminlyönnistä on kyse silloin, kun työnantaja päättää työsuhteen aiemmin kuin irtisanomisaika edellyttäisi. Näin on esimerkiksi, kun työnantaja ilmoittaa, että työsuhde ja palkanmaksu päättyvät tänään, vaikka irtisanomisaika olisi kuukausi. Silloin irtisanomisajan palkka maksetaan korvauksena.
Kun työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa
Korvaus on täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Jos työnantaja noudatti liian lyhyttä aikaa, esimerkiksi 14 päivää kuukauden sijasta, korvaus maksetaan vain puuttuvalta osalta.
Jos työsopimuksessa on vaihteleva työaika, esimerkiksi niin sanottu nollatuntisopimus, työnantaja ei voi välttää irtisanomisajan palkkaa jättämällä työvuorot antamatta. Jos irtisanomisaikana tarjottu työ jää alle aiemman keskimääräisen määrän, työnantajan on korvattava ansionmenetys. Vertailukohtana on viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräinen työmäärä, eikä velvollisuutta ole, jos työsuhde kesti alle kuukauden (työsopimuslain 6 luvun 4 a §).
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Kun työntekijä lähtee kesken irtisanomisajan
Jos työntekijä irtisanoutuu ja lähtee heti tai kesken irtisanomisajan, hän on velvollinen maksamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän tai sen osan, joka jäi noudattamatta. Korvaus on kaavamainen: työnantajan ei tarvitse näyttää, että sille aiheutui vahinkoa.
Korvausta ei synny, jos osapuolet sopivat aiemmasta päättymisestä. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, josta näkyy sovittu viimeinen työpäivä.
Työnantaja voi yrittää vähentää korvauksen työntekijän viimeisestä palkasta tai lomakorvauksesta. Se ei kuitenkaan saa kuitata sitä osaa palkasta, joka ulosotossakin jätettäisiin työntekijälle (työsopimuslain 2 luvun 17 §). Jos työntekijä kiistää korvausvelvollisuuden, asia kannattaa selvittää ennen kuin vähennys tehdään. Jos irtisanomisaikaa ei ole noudatettu, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta työsuhteen päättämistä koskevassa riidassa.
Sama riski koskee työntekijää, joka purkaa työsopimuksen ilman lainmukaista purkuperustetta. Jos työsuhteen päättäminen arvioidaan irtisanoutumiseksi ilman irtisanomisajan noudattamista, työntekijä voi joutua maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen (työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 2 momentti ja 12 luvun 1 §:n 4 momentti).
Purku, kun purkuperustetta ei ollut
Purku päättää työsopimuksen heti, eikä irtisanomisaikaa noudateta (työsopimuslain 8 luvun 1 §). Jos tuomioistuin katsoo, ettei purkuun ollut erittäin painavaa syytä mutta irtisanomiseen olisi ollut peruste, työntekijälle voidaan tuomita irtisanomisajan palkka.
Lisäksi hänelle voidaan tuomita korvaus perusteettomasta päättämisestä ilman kolmen kuukauden vähimmäismäärää, koska purku oli lainvastainen yksinomaan työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteiden vastaisena (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 3 momentti). Korkein oikeus on tuominnut samassa asiassa sekä korvauksen perusteettomasta päättämisestä että irtisanomisajan palkan (KKO 2016:80).
Jos työnantaja pitää sopimusta purkautuneena poissaolon vuoksi (työsopimuslain 8 luvun 3 §), irtisanomisaikaa ei myöskään noudateta. Jos edellytykset eivät täyttyneet, seuraukset arvioidaan kuten perusteettomassa päättämisessä.
Irtisanomisajan palkka ja työttömyysetuus
Työttömyysetuutta ei makseta siltä ajalta, jolta työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen (työttömyysturvalain 3 luvun 5 §). Jos työnantaja maksaa irtisanomisajan palkan kertasummana, etuus alkaa vasta irtisanomisajan jälkeen.
Mihin mennessä korvausta on vaadittava?
Irtisanomisajan palkka on työsopimuslain mukainen saatava. Se vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymisestä, mutta kun työsuhde on päättynyt, kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §). Pelkkä vaatimuskirje ei pidennä kahden vuoden aikaa.
Kolme esimerkkiä
Esimerkki 1: Työntekijä on ollut kolme vuotta töissä. Työnantaja irtisanoo hänet ja kertoo, että työt loppuvat samana päivänä. Irtisanomisaika olisi ollut yksi kuukausi, joten työnantajan on maksettava kuukauden palkka korvauksena.
Esimerkki 2: Työnantaja irtisanoo työntekijän kahden kuukauden irtisanomisajalla ja vapauttaa hänet työstä. Työntekijä saa palkan kahdelta kuukaudelta, eikä kyse ole irtisanomisajan laiminlyönnistä.
Esimerkki 3: Työntekijä, jonka irtisanomisaika on 14 päivää, lähtee uuteen työhön jo viikon jälkeen ilman sopimusta. Hän voi joutua maksamaan työnantajalle noin viikon palkkaa vastaavan korvauksen.
Toimi näin
- Tarkista irtisanomisaika laista, työsopimuksesta ja työehtosopimuksesta.
- Jos haluat lähteä aiemmin, pyydä työnantajalta suostumus ja sovi viimeinen työpäivä kirjallisesti.
- Jos työnantaja päättää työsuhteen ennen irtisanomisajan loppua, pyydä päättymispäivä ja syyt kirjallisesti (työsopimuslain 9 luvun 5 §) ja vaadi irtisanomisajan palkka kirjallisesti.
- Jos työnantaja purki sopimuksen ja epäilet perustetta, selvitä samalla korvaus perusteettomasta päättämisestä.
- Nosta kanne viimeistään kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, jos asia ei ratkea sopimalla.
Milloin juristin apu kannattaa?
Juristi laskee irtisanomisajan ja sen palkan, arvioi, oliko kyse irtisanomisesta, purusta vai sopimuksesta, ja vaatii irtisanomisajan palkan sekä tarvittaessa korvauksen perusteettomasta päättämisestä. Työnantajan puolella juristi auttaa sopimaan työstä vapauttamisesta tai aiemmasta päättymisestä niin, ettei riitaa synny, ja arvioi, voiko työntekijältä vaatia korvausta. Jos irtisanomisaikaa ei ole noudatettu, voit pyytää maksuttoman selvityksen korvausvelvollisuudesta.
Usein kysyttyä
Voiko työnantaja määrätä, että työsuhde loppuu heti?
Vain, jos sillä on peruste purkaa sopimus tai sopimus on muuten päätettävissä ilman irtisanomisaikaa, esimerkiksi koeajalla. Muuten työnantaja voi kyllä lopettaa työnteon heti, mutta sen on maksettava palkka irtisanomisajalta.
Saako työntekijä lähteä heti, jos työnantaja suostuu?
Saa. Kun aiemmasta päättymisestä sovitaan, korvausta ei synny. Sovi asiasta kirjallisesti.
Joutuuko lähtevä työntekijä maksamaan korvauksen, vaikka työnantajalle ei aiheutunut vahinkoa?
Voi joutua. Korvaus on kertakaikkinen eli kaavamainen, eikä se edellytä vahingon näyttämistä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa