» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Heikko työsuoritus voi olla irtisanomisperuste, mutta vain jos kokonaisharkinnassa täyttyy henkilöön liittyvä asiallinen syy (työsopimuslain 7 luvun 2 §). Pelkkä tyytymättömyys tuloksiin ei riitä. Ennen irtisanomista työnantajan on selvitettävä, mistä heikko suoritus johtuu, kerrottava odotukset ja annettava tukea. Jos työntekijä laiminlyö työtään, hänelle on yleensä ensin annettava varoitus. Jos taas hänen edellytyksensä suoriutua työstä ovat olennaisesti muuttuneet, varoitus ei ole oikea keino, vaan työnantajan on kuultava häntä ja selvitettävä muu työ.
Mitä laki sanoo heikosta suorituksesta?
Laissa ei ole sanaa "heikko työsuoritus". Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä. Asiallisena syynä voidaan pitää ainakin:
- työsuhteen velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten töiden laiminlyömistä, määräysten noudattamatta jättämistä ja huolimattomuutta työssä
- työntekoedellytysten sellaista olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään (7 luvun 2 §:n 1 momentti).
Heikko suoritus on siis peruste vain, jos se mahtuu jompaankin näistä. Kynnys on ollut asiallinen syy 1.1.2026 alkaen. Jos irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, sovelletaan vanhaa 7 luvun 2 §:ää, jossa vaadittiin asiallinen ja painava syy.
Henkilöön liittyvä irtisanominen koskee toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta. Koeajalla työsopimuksen voi purkaa, kunhan syy ei ole syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen (1 luvun 4 §:n 4 momentti). Koeajan tarkoitus on arvioida, sopiiko työntekijä tehtävään, joten heikko suoriutuminen voi koeajalla olla hyväksyttävä syy.
Selvitä ensin, mistä on kyse
Heikko suoritus voi johtua hyvin erilaisista syistä, ja laki kohtelee niitä eri tavoin. Siksi ensimmäinen kysymys on: pystyisikö työntekijä tekemään työn, jos hän haluaisi?
Moitittava laiminlyönti tai huolimattomuus. Työntekijä osaa työn, mutta ei tee sitä huolellisesti tai ohjeiden mukaan. Hän esimerkiksi jättää sovittuja tehtäviä tekemättä tai toistaa samoja virheitä, vaikka on saanut ohjeet. Silloin hänelle on ennen irtisanomista annettava varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä, ellei rikkomus ole niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista (7 luvun 2 §:n 4 momentti).
Edellytysten olennainen muutos. Työntekijä ei enää pysty suoriutumaan tehtävistään esimerkiksi terveyden, vaaditun luvan tai pätevyyden menettämisen tai muun henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Silloin kyse ei ole moitittavasta menettelystä, eikä varoitus ole oikea keino. Työnantajan on kuultava työntekijää ja sen jälkeen selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön (7 luvun 2 §:n 3 momentti). Jos taustalla on sairaus, irtisanominen edellyttää lisäksi, että työkyky on vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista (7 luvun 2 a §:n 1 kohta).
Rajatapaus on työntekijä, joka ei ole koskaan yltänyt vaadittuun tasoon, vaikka on yrittänyt. Silloin kannattaa edetä varovasti: selvitä osaamisen puutteet, anna koulutusta ja ohjausta ja kirjaa, mitä tuki on saanut aikaan. Jos tavoitteet ovat työntekijän ulottumattomissa, irtisanomisperuste on heikko. Lakipuhelimesta saat nopeasti vastauksen siihen, miten rajatapauksessa kannattaa edetä.
Joskus heikko tulos ei johdu työntekijästä lainkaan, vaan esimerkiksi markkinoista, puutteellisista järjestelmistä tai liian suuresta työmäärästä. Jos työtä on tarve vähentää, kyse on taloudellisesta tai tuotannollisesta perusteesta, jota arvioidaan eri säännöin.
Suoritusohjelma: tavoite, tuki, seuranta ja varoitus
Työnantajan oma menettely on laissa nimetty arvioinnin tekijä. Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon esimerkiksi työntekijän riittävä ohjeistaminen ja työnantajan muu asiaan liittyvä menettely (7 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohta). Siksi järjestelmällinen eteneminen ennen irtisanomista on työnantajan paras suoja.
- Tavoite. Kerro kirjallisesti, mitä odotat: mitä tehdään, missä ajassa ja millä mittarilla. Tavoitteen on oltava kohtuullinen ja sellainen, johon työntekijä voi itse vaikuttaa.
- Tuki. Anna perehdytystä, koulutusta tai ohjausta ja sovi seurantapalaverit. Kysy työntekijältä, mikä estää onnistumisen.
- Seuranta. Kirjaa kehitys sovituin välein. Yksi huono viikko ei kerro paljon, pidempi jakso kertoo.
- Varoitus. Jos kyse on moitittavasta laiminlyönnistä eikä tilanne parane, anna yksilöity varoitus. Kerro, mikä menettely on virheellistä, miten työntekijän on toimittava ja että jatkuminen voi johtaa irtisanomiseen.
Jos menettely jatkuu varoituksen jälkeen ja harkitset irtisanomista, työntekijälle on ensin varattava tilaisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä, ja hänellä on oikeus käyttää avustajaa (9 luvun 2 §). Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon perusteesta (9 luvun 1 §).
Varoituksen muodosta laissa ei säädetä. Riidassa työnantaja joutuu kuitenkin näyttämään, että varoitus annettiin ja mitä siinä sanottiin, joten kirjallinen varoitus on käytännössä turvallisin. Tarkista myös työehtosopimus, sillä siinä voi olla menettelyä koskevia määräyksiä.
Mitä kokonaisharkinnassa punnitaan?
Arviossa otetaan huomioon menettelyn tai muutoksen vakavuus sekä esimerkiksi työntekijän asema ja tehtävät, muu velvoitteiden vastainen toiminta, työnantajan omat toimet, työntekijöiden lukumäärä ja olosuhteet kokonaisuudessaan (7 luvun 2 §:n 2 momentti). Heikon suorituksen tilanteissa käytännössä painavat erityisesti nämä:
- Onko odotettu taso kerrottu selvästi ja onko se kohtuullinen?
- Voiko työntekijä itse vaikuttaa tulokseen?
- Onko hän saanut perehdytystä ja tukea?
- Perustuuko arvio laajaan kuvaan vai yhteen mittariin?
- Onko ongelma jatkunut tuen ja varoituksen jälkeen?
Mitä vastuullisempi tehtävä on, sitä enemmän huolimattomuus voi painaa. Jos taas tavoitteet ovat epärealistisia tai ohjeistus puutteellista, irtisanomisperuste heikkenee.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Myyjän on sovittu soittavan viikoittain tietyille asiakkaille, ja soittoja seurataan järjestelmästä. Hän jättää soitot toistuvasti tekemättä, vaikka ohje on selvä. Hän saa varoituksen, mutta käytäntö jatkuu. Asiallinen syy irtisanomiseen voi täyttyä.
Esimerkki 2: Myyjä tekee kaiken ohjeiden mukaan, mutta myynti jää tavoitteesta, koska alueen kysyntä on romahtanut. Heikko tulos ei johdu hänestä, eikä henkilöön liittyvä irtisanomisperuste yleensä täyty. Varoitus ei tässä auta, koska korjattavaa menettelyä ei ole.
Esimerkki 3: Kuljetusyrityksen kuljettaja menettää ajokorttinsa pitkäksi aikaa. Hän ei voi enää hoitaa työtään, mutta kyse on edellytysten muutoksesta eikä huonosta työstä. Työnantajan on kuultava häntä ja selvitettävä, olisiko yrityksessä muuta työtä, esimerkiksi varastossa, ennen kuin irtisanomista harkitaan.
Näyttö ja asiakirjat
Riidassa työnantaja joutuu näyttämään, mitä työntekijä teki tai jätti tekemättä ja miksi se on asiallinen syy. Luottamuspula tai yleinen tyytymättömyys ei riitä. Kokoa ainakin:
- kirjalliset tavoitteet ja työohjeet
- seurantatiedot ja muistiot palavereista
- todisteet annetusta tuesta, kuten koulutuksista
- varoitus ja tieto sen antamisesta
- kuulemisen muistio.
Heikoksi suoritukseksi ei saa naamioida kiellettyä syytä, kuten sairautta (ellei edellä kerrottu kynnys täyty), perhevapaata tai toimimista työntekijöiden edustajana (7 luvun 2 a § ja 9 §). Jos suoritus heikkenee pian esimerkiksi raskausilmoituksen tai pitkän sairausloman jälkeen, työnantajan on syytä olla erityisen huolellinen.
Mitä jos irtisanominen todetaan perusteettomaksi?
Jos irtisanominen todetaan perusteettomaksi, työnantaja voidaan määrätä maksamaan korvausta vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka (12 luvun 2 §). Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla korvaus on 9 000–72 000 euroa, ja lisäksi voi tulla oikeudenkäyntikuluja. Työntekijän on nostettava kanne kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luvun 9 §). Jos työntekijä riitauttaa irtisanomisen todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, työttömyysetuuden karenssia ei aseteta ennen kuin riita on ratkaistu, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Voit pyytää juristilta maksuttoman selvityksen siitä, onko irtisanomiselle ollut asiallinen syy.
Milloin juristista on hyötyä?
Työnantajalle juristista on hyötyä ennen kuin suoritusohjelma aloitetaan. Juristi arvioi, onko kyse moitittavasta laiminlyönnistä vai edellytysten muutoksesta, koska siitä riippuu, tarvitaanko varoitus vai muun työn selvittäminen. Hän auttaa kirjoittamaan tavoitteet mitattaviksi, laatii varoituksen ja kuulemiskutsun ja käy näytön läpi ennen päätöstä. Hän arvioi myös, olisiko päättämissopimus turvallisempi ratkaisu kuin irtisanominen.
Työntekijälle juristi arvioi, olivatko tavoitteet kohtuulliset ja tuki riittävä ja onko varoitus annettu. Hän pyytää irtisanomisen syyt kirjallisesti (9 luvun 5 §), riitauttaa irtisanomisen ja vaatii korvausta määräajassa. Voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen irtisanomisen riitauttamisesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Riittääkö se, että työntekijä ei saavuta myyntitavoitetta?
Ei sellaisenaan. Työnantajan on näytettävä, että heikko tulos johtuu työntekijän omasta menettelystä tai edellytysten olennaisesta muutoksesta ja että kokonaisharkinta tukee irtisanomista. Jos tavoite on kohtuuton tai tulos johtuu ulkoisista syistä, peruste on heikko.
Pitääkö varoitus antaa aina ennen irtisanomista?
Ei aina. Kun kyse on moitittavasta laiminlyönnistä, varoitus on annettava, ellei rikkomus ole niin vakava, ettei jatkamista voida kohtuudella edellyttää. Kun kyse on edellytysten muutoksesta, varoitusta ei tarvita, mutta työntekijää on kuultava ja muu työ selvitettävä.
Pitääkö työnantajan tarjota muuta työtä?
Kun työntekijän edellytykset suoriutua työstä muuttuvat, työnantajan on selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön (7 luvun 2 §:n 3 momentti). Kun kyse on laiminlyönnistä, laissa ei ole tällaista velvollisuutta.
Kuinka pitkä suoritusohjelman pitää olla?
Laissa ei ole määräaikaa. Ajan pitää olla niin pitkä, että työntekijä voi tuen avulla aidosti parantaa suoritustaan ja kehitys voidaan mitata. Liian lyhyt ohjelma tai tavoite, jota ei voi saavuttaa, heikentää irtisanomisperustetta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
