Minilex - Lakipuhelin

Henkilöperusteinen irtisanominen pienessä yrityksessä: työnantajan muistilista 2026

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Pienessäkin yrityksessä henkilöperusteinen irtisanominen edellyttää laissa säädettyä perustetta ja oikeaa menettelyä, eikä laissa ole kevyempää sääntöä pienille työnantajille. Työntekijöiden lukumäärä on kuitenkin yksi kokonaisharkinnan tekijä (työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentti). Käy alla oleva muistilista läpi ennen päätöstä: peruste, kielletyt syyt, varoitus, muu työ, kuuleminen, aika, ilmoitus ja irtisanomisaika.
 

Mikä muuttui 2026?

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä (7 luvun 2 §:n 1 momentti). Ennen 1.1.2026 vaadittiin asiallinen ja painava syy. Jos irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, sovelletaan vanhaa sääntöä. Ratkaisevaa on siis menettelyn ajankohta, ei irtisanomispäivä.

Varoitus, kuuleminen ja kohtuullinen aika säilyivät ennallaan. Taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuva irtisanominen vaatii yhä asiallisen ja painavan syyn (7 luvun 3 §), ja työsopimuksen purkaminen erittäin painavan syyn (8 luvun 1 §).

Asiallisena syynä voidaan pitää ainakin:

  • velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä ja huolimattomuutta työssä
  • työntekoedellytysten olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään tehtävistään.
     

Mitä yrityksen pienuus tarkoittaa?

Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon menettelyn vakavuus sekä muun muassa työntekijän asema ja tehtävät, muu velvoitteiden vastainen toiminta, työnantajan omat toimet ja ohjeistus, työntekijöiden lukumäärä ja olosuhteet kokonaisuudessaan (7 luvun 2 §:n 2 momentti).

Viiden hengen yrityksessä yhden ihmisen toistuvat poissaolot tai epäasiallinen käytös voivat haitata toimintaa enemmän kuin suuressa organisaatiossa. Tämä voidaan ottaa huomioon. Pienuus ei kuitenkaan poista varoitusta, kuulemista eikä näyttövelvollisuutta. Pienessä yrityksessä myös muuta työtä on usein vähemmän tarjolla, mutta sen mahdollisuus on silti selvitettävä silloin, kun laki sitä edellyttää. Lakipuhelimesta saat nopeasti vastauksen yksittäiseen kysymykseen irtisanomismenettelystä.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Muistilista ennen irtisanomista

  1. Tunnista todellinen syy. Onko kyse työntekijän menettelystä, työkyvyn tai muiden edellytysten muutoksesta vai siitä, että työtä on vähemmän? Jos työ on vähentynyt, sovelletaan taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisen sääntöjä. Henkilöperustetta ei voi esittää taloudellisena, eikä päinvastoin.
  2. Varmista, ettei syy ole kielletty. Kiellettyjä perusteita ovat ainakin sairaus, vamma tai tapaturma (ellei työkyky ole vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei jatkamista voida kohtuudella edellyttää), työtaisteluun osallistuminen, mielipiteet ja yhteiskunnallinen toiminta, työntekijöiden edustajana toimiminen ja oikeusturvakeinoihin turvautuminen (7 luvun 2 a §). Raskaana olevaa tai perhevapaalla olevaa työntekijää suojaa lisäksi erillinen säännös.
  3. Kirjaa tapahtumat. Kirjaa päivämäärät, mitä tapahtui, kuka oli paikalla, mitkä ohjeet olivat voimassa, viestit ja todistajat. Riidassa työnantaja joutuu näyttämään perusteen, ja muistinvarainen kertomus on heikko näyttö.
  4. Anna varoitus, jos kyse on velvoitteiden rikkomisesta. Kerro, mikä menettely on virheellistä, miten työntekijän pitää toimia ja että toistuminen voi johtaa irtisanomiseen. Varoitusta ei tarvita, jos rikkomus on niin vakava, ettei jatkamista voida kohtuudella edellyttää (7 luvun 2 §:n 4 momentti). Laki ei vaadi kirjallista varoitusta, mutta kirjallinen helpottaa näyttöä.
  5. Selvitä muu työ, jos edellytykset ovat muuttuneet. Jos työntekijän edellytykset suoriutua työstä muuttuvat, esimerkiksi sairauden tai vaaditun luvan menettämisen vuoksi, työnantajan on kuultuaan työntekijää selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön (7 luvun 2 §:n 3 momentti). Velvollisuus ei koske tilannetta, jossa irtisanominen perustuu laiminlyöntiin.
  6. Kuule työntekijää ennen päätöstä. Työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä, ja hänellä on oikeus käyttää avustajaa. Kuuleminen on eri asia kuin varoitus. Kerro kutsussa, mistä on kyse, ja anna työntekijälle aikaa valmistautua. Kirjaa, mitä kuulemisessa sanottiin.
  7. Toimi kohtuullisessa ajassa. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon perusteesta (9 luvun 1 §). Asian selvittämiseen ja kuulemiseen saa käyttää tarvittavan ajan, mutta kuukausien odottaminen voi heikentää perustetta.
  8. Ilmoita oikein. Irtisanomisilmoitus annetaan henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, sen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti, ja sen katsotaan tulleen työntekijän tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (9 luvun 4 §). Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus helpottaa näyttöä.
  9. Noudata irtisanomisaikaa ja anna syyt pyynnöstä. Ellei toisin ole sovittu, työnantajan irtisanomisaika on työsuhteen kestosta riippuen 14 päivästä kuuteen kuukauteen (6 luvun 3 §). Esimerkiksi kolme vuotta kestäneessä työsuhteessa se on yksi kuukausi. Työntekijän pyynnöstä päättymispäivä ja syyt on ilmoitettava kirjallisesti viivytyksettä.
  10. Tarkista työehtosopimus. Siinä voi olla irtisanomisaikoja ja menettelyä koskevia määräyksiä, jotka poikkeavat laista.

Henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet koskevat toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta. Määräaikaista sopimusta ei yleensä voi irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu. Poikkeus koskee 1.6.2026 voimaan tulleen muutoksen mukaista, ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista sopimusta, kun kyse on osapuolten ensimmäisestä työsuhteesta viiteen vuoteen. Tällainen sopimus saa kestää enintään vuoden: kun se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, sen voi irtisanoa samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen (1 luvun 3 §:n 3 ja 4 momentti ja 6 luvun 1 §:n 3 momentti). Koeajalla sopimuksen voi purkaa, kun syy ei ole syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen (1 luvun 4 §:n 4 momentti).
 

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Parturiliikkeen työntekijä jättää useita kertoja tulematta sovittuun vuoroon ilmoittamatta, ja asiakkaita joudutaan perumaan. Yrittäjä antaa hänelle kirjallisen varoituksen. Kun sama toistuu, yrittäjä kutsuu hänet kuultavaksi ja irtisanoo hänet pian sen jälkeen. Asiallinen syy voi täyttyä, koska menettely jatkui varoituksen jälkeen.

Esimerkki 2: Pienen tilitoimiston omistaja kertoo työntekijälle, ettei "luottamus enää riitä", ja irtisanoo hänet samassa keskustelussa. Varoitusta ei ole annettu, eikä tekoja ole yksilöity. Irtisanominen on altis riidalle, koska luottamuspula ei ole laissa itsenäinen peruste ja kuuleminen jäi tekemättä.

Esimerkki 3: Rakennusalan pienyrityksen asentaja menettää työssä vaadittavan pätevyyden. Kyse on edellytysten muutoksesta, joten varoitus ei ole oikea keino. Yrittäjän on kuultava häntä ja selvitettävä, onko yrityksessä muuta työtä, ennen kuin irtisanomista harkitaan.

 

Tavallisia virheitä

  • Varoitus puuttuu, vaikka kyse on korjattavasta menettelystä.
  • Perusteeksi kerrotaan vain "luottamuspula" tai "ei sovi tiimiin".
  • Irtisanominen lähetetään viestillä ilman kuulemista. Sähköinen ilmoitus on mahdollinen, kun henkilökohtainen ei onnistu, mutta kuuleminen on silti pidettävä ennen päätöstä.
  • Työntekijä irtisanotaan pian sairausloman tai raskausilmoituksen jälkeen ilman selvästi muuta syytä.
  • Asiaa venytetään kuukausia, ja vanhaan tapahtumaan vedotaan myöhemmin.
     

Mitä jos irtisanominen on perusteeton?

Jos irtisanominen todetaan perusteettomaksi, työnantaja voidaan määrätä maksamaan korvausta vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka (12 luvun 2 §). Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla haarukka on 9 000–72 000 euroa. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat muun muassa työsuhteen kesto, työttömyyden arvioitu kesto, työnantajan menettely ja työntekijän itsensä antama aihe. Lisäksi hävinnyt osapuoli joutuu yleensä maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Työntekijän on nostettava kanne kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luvun 9 §). Kuulemisen laiminlyönti voi vaikuttaa korvauksen määrään (12 luvun 2 §:n 2 momentti "työnantajan menettely"), mutta ei yksin tee irtisanomisesta perusteetonta. Voit pyytää juristilta maksuttoman selvityksen irtisanomisen riskeistä jo ennen päätöstä.

Jos peruste on epävarma, vaihtoehtona voi olla päättämissopimus, jossa sovitaan työsuhteen päättymisestä ja mahdollisesta korvauksesta. Työntekijää ei kannata painostaa allekirjoittamaan sopimusta heti samassa tapaamisessa. Voit pyytää juristeilta maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen päättämissopimuksen laatimisesta.
 

Milloin juristista on hyötyä?

Pienellä työnantajalla ei yleensä ole omaa henkilöstöhallintoa, ja yksi virhe menettelyssä voi maksaa kuukausien palkat. Juristi arvioi ennen päätöstä, riittääkö näyttö ja onko syy sallittu. Hän laatii varoituksen, kuulemiskutsun ja irtisanomisilmoituksen ja tarkistaa työehtosopimuksen. Hän arvioi myös, olisiko päättämissopimus turvallisempi ratkaisu, ja neuvottelee sen ehdot. Apu kannattaa hankkia jo ennen ensimmäistä varoitusta, koska silloin menettelyn voi vielä rakentaa oikein.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko pienellä yrityksellä kevyempi irtisanomissääntö?

Ei ole. Työntekijöiden lukumäärä on yksi kokonaisharkinnan tekijä, mutta varoitus, kuuleminen ja kohtuullinen aika koskevat myös pientä yritystä.

Pitääkö pienessä yrityksessä aina antaa varoitus?

Kun irtisanominen perustuu velvoitteiden rikkomiseen tai laiminlyöntiin, varoitus on annettava, ellei rikkomus ole niin vakava, ettei jatkamista voida kohtuudella edellyttää (7 luvun 2 §:n 4 momentti). Kun kyse on edellytysten muutoksesta, varoitusta ei tarvita, mutta työntekijää on kuultava ja muun työn mahdollisuus selvitettävä.

Voiko irtisanomisen hoitaa sähköpostilla?

Ilmoitus annetaan ensisijaisesti henkilökohtaisesti. Jos se ei onnistu, sen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti, ja se katsotaan saaduksi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (9 luvun 4 §). Kuuleminen on joka tapauksessa järjestettävä ennen päätöstä.

Pitääkö irtisanomisen syyt kertoa kirjallisesti?

Vain jos työntekijä sitä pyytää. Silloin päättymispäivä ja tiedossa olevat syyt on ilmoitettava kirjallisesti viivytyksettä (9 luvun 5 §).

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa